Categories
Artikkelit Hiilineutraaleja ratkaisuja Pulssi

Joensuun seudun puura­ken­ta­minen kiinnostaa ulkomaillakin

Vuonna 2014 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu valitsi yhdeksi painopis­tea­lu­eekseen puura­ken­ta­misen osaamisen kehit­tä­misen. Maakun­nal­lisen elinkei­no­ra­kenteen lisäksi painopis­tea­lueen valintaan vaikut­tivat ilmas­ton­muu­toksen hillintä poten­ti­aa­listen tekno­lo­gioiden edistä­misen kautta.

Euroopan tasolla raken­nukset kulut­tavat noin 40 % energiasta ja tuottavat 36 % hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Raken­nus­ma­te­ri­aalien ja raken­ta­misen prosessien osuus raken­nusten elinkaaren hiili­ja­lan­jäl­jestä nykyi­sellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy raken­nusten käytön­ai­kai­sesta energian kulutuksesta.

Ympäris­tö­mi­nis­teriö on parhaillaan laati­massa arvioin­ti­työ­kalua ja raja-arvoja uudis­ra­ken­nusten elinkaaren hiili­diok­si­di­pääs­töille. Raja-arvojen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Säädös­ke­hi­tyksen perim­mäisenä tavoit­teena on kannustaa vähäpääs­töisten materi­aalien sekä energian kulutuksen käytön vähen­tä­miseen raken­ta­mi­sessa. Puun käyttö raken­ta­mi­sessa onkin yksi helpoim­mista tavoista pienentää raken­nusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä raken­netun ympäristön hiilivarastoja.

Kehit­tä­mis­työhön tarvitaan läheisiä kumppaneita 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu valitsi puura­ken­ta­misen painopis­tei­siinsä vuonna 2014. Syste­maat­tista kehit­tä­mis­työtä on tehty osana raken­nus­tek­niikan koulu­tus­vastuun (Insinööri AMK) toimintaa lukuisien tutkimus- ja kehit­tä­mis­pro­jektien puitteissa kiinteässä yhteis­työssä yritysten ja alueen kuntien kanssa. Opetus, tutkimus- ja kehitys­toi­minnan tueksi on myös käynnis­tetty monipuo­lista testaus- ja tuotekehitystoimintaa.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun raken­ta­miseen liittyvän osaamisen ydin on raken­nus­tek­niikan, raken­nus­fy­siikan ja talotek­niikan ratkai­sujen sovel­ta­minen raken­ta­miseen. Näiden lisäksi puuma­te­ri­aaliin-, ympäris­tö­vai­ku­tuksien arviointiin- ja digita­li­saa­tioon liittyvät osaamiset täyden­tävät ydinosaamisia.

Puun käyttö raken­ta­mi­sessa onkin yksi helpoim­mista tavoista pienentää raken­nusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä raken­netun ympäristön hiilivarastoja.

Tänä päivänä Joensuun alue tunne­taankin puura­ken­ta­miseen liitty­västä suunnit­te­luo­saa­mi­sesta useista merkit­tä­vistä raken­nus­koh­teista, mukaan lukien Suomen korkein puuker­rostalo Joensuu Lighthouse.

Voidaankin todeta, että alueen puura­ken­ta­misen kehit­tä­mi­sessä Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun asian­tun­ti­juu­della on ollut keskeinen rooli tässä yhtey­dessä. Tänä päivänä tälle vuosien varrella monipuo­lisen tutkimus- ja kehitys­toi­minnan kautta kerty­neelle asian­tun­ti­juu­delle on myös kysyttyä kansal­li­sesti sekä kansainvälisesti.

Raken­ta­misen vihreää siirtymää tukemassa

Raken­nusten päästöjä voidaan tarkas­tella elinkaa­riar­vioinnin avulla. Elinkaa­riar­viointi käsit­telee raken­nuksen aiheut­tamia ympäris­tö­vai­ku­tuksia koko sen elinkaaren ajan.

Puhut­taessa vähähii­li­sestä raken­ta­mi­sesta puu- ja puupoh­jaisten materi­aalien ja tuotteiden käytön maksi­moinnin lisäksi avain­roo­lissa ovat eri materi­aa­leista syntyvän hukan vähen­tä­minen sekä uusio­käytön ja kierrä­tyksen kehit­tä­minen. Työmaa­toi­min­tojen suhteen vähen­nys­po­ten­ti­aalia on raken­nusai­kaisen energian käytössä sekä käytet­tävien koneiden ja logis­tiikan kehittämisessä.

Meneillään oleva vähähii­lisen raken­ta­misen säädös­ke­hitys ja sitä kautta syntynyt tarve ymmärtää paremmin raken­ta­mi­sessa käytet­tävien eri materi­aalien päästöjä antoivat alkusy­säyksen myös aihea­lu­eeseen liitty­vällä tutkimus ja kehit­tä­mis­toi­min­nalle Karelia-amk:ssa.

Viime vuosina raken­nusten elinkaaren päästöjen hallinta on tullut kiinteäksi osaksi raken­nus­tek­niikkaan liittyvää tutkimus- ja kehit­tä­mis­toi­mintaa puura­ken­ta­misen rinnalle. 

Kirjoit­tajat:
Mikko Matveinen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ville Mertanen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Timo Pakarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu