Jotain uutta, jotain vanhaa

Kansain­vä­li­nen osaaja tarvit­see usein uutta tai päivi­tet­tyä osaa­mista pääs­täk­seen mukaan suoma­lai­seen työelä­mään. Täyden­nys­kou­lu­tuk­sen ja kielio­pin­to­jen lisäksi monen siir­ty­mi­nen töihin helpot­tuu verkos­to­jen ja valmen­nus­ten avulla.

Kansal­li­sessa työvoi­ma­po­li­tii­kassa on otettu käyt­töön termi kansain­vä­li­nen osaaja, jolla tarkoi­te­taan maahan­muut­ta­jaa tai paluu­muut­ta­jaa, jolla on osaa­mista, kansain­vä­listä koke­musta, asian­tun­te­musta ja verkos­toja, jotka voivat hyödyt­tää elin­kei­noe­lä­mää sekä vastaa­vat työelä­mä­tar­pei­siin (TEM).

Muutto toiseen maahan tekee näky­väksi osaa­mi­seen kytkey­ty­viä kult­tuu­ri­sia sidon­nai­suuk­sia. Kansain­vä­li­nen osaaja onkin usein tilan­teessa, jossa pääs­täk­seen suoma­lai­seen työelä­mään ja käyt­tä­mään osaa­mis­taan, hänen tarvit­see kehit­tää jotakin itselle mahdol­li­sesti uutta osaa­mi­sa­luetta tai päivit­tää jo opittua, vastaa­maan muut­tu­neen toimin­taym­pä­ris­tön tarpeita.

Ilmei­sin esimerkki liittyy kieli­tai­toon ja suomen kielen taito­vaa­ti­muk­siin työelä­mässä. Lisäksi opit­ta­viksi asioiksi nouse­vat oman alan osaa­mi­sen päivit­tä­mi­nen, suoma­lai­sen työelä­män tunte­mus, työn­ha­ku­käy­tän­tö­jen hallinta ja oman alan paikal­lis­ten verkos­to­jen rakentaminen.

Rahoi­tus­kau­della 2014–2020 Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on kehi­tetty useita kansain­vä­li­sille osaa­jille suun­nat­tuja jatku­van oppi­mi­sen toimin­toja, joiden tavoit­teena on edesaut­taa työl­lis­ty­mistä alueelle osaa­mista vastaa­viin tehtäviin. 

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sesta työelämään 

Yhtenä toimin­tana Kare­liassa on raken­nettu oman osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen ja täyden­tä­mi­sen polkuja.

Kohteena ovat olleet korkeasti koulu­te­tut maahan­muut­ta­jat, joilla on jo ennes­tään korkea­kou­lu­tut­kinto ja osaa­mista omasta koti­maasta. Tavoit­teena on ollut nopeut­taa pääsyä suoma­lai­seen työelä­mään, tehdä kohde­ryh­män osaa­mista näky­väm­mäksi, paikata alojen alueel­lista osaa­mis­va­jetta sekä tunnis­taa ja madal­taa ammat­ti­pä­te­vyy­den tai työl­lis­ty­mi­sen esteitä. 

Täyden­nys­kou­lu­tus­pol­kuja pilo­toi­tiin Kare­liassa SIMHE polku – Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sesta ja täyden­tä­mi­sestä työl­lis­ty­mi­seen -hank­keen aikana. Hank­keen päät­ty­mi­sen jälkeen malli sekä hank­keessa kehi­te­tyt ohjaus­käy­tän­teet ja suomen kielen opinnot ovat jääneet osaksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun pysyvää toimintaa.

Täyden­nys­kou­lu­tus­mal­lin pohjana toimii SIMHE-ohjaus. Yksilö- ja ryhmä­oh­jaus ovat tärkeitä osia polun eri vaiheissa. Polun alussa ohjauk­sen ja itsear­vioin­nin avulla selvi­te­tään osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen tarpeet suhteessa työelä­mään. Tämän jälkeen osaa­jalle tehdään täyden­nys­kou­lu­tus­suun­ni­telma. On tärkeää, että opinnot vastaa­vat osaajan yksi­löl­li­siä tarpeita, jotta työl­lis­ty­mi­sen edel­ly­tyk­set paranevat.

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sen aikana opis­ke­lija suorit­taa vaadit­ta­via opin­to­jak­soja tutkinto-ohjel­mien tarjon­nasta sekä suomi toisena kielenä (S2) -opin­toja. Tämän lisäksi polku sisäl­tää työn­ha­kuun valmis­ta­via työpajoja.

Täyden­nys­kou­lu­tuk­sen pilo­toin­nin ajan osal­lis­tu­jien mento­rina toimi alueelle työl­lis­ty­nyt korkeasti koulu­tettu maahan­muut­taja. Mentori tarjosi osal­lis­tu­jille henki­lö­koh­tai­sia keskus­te­lu­tuo­kioita ja kertoi omasta koulut­tau­tu­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen polus­taan sekä koke­muk­si­aan suoma­lai­sesta työelä­mästä, -kult­tuu­rista ja verkostoitumisesta.

Lisä­tie­toa hank­keesta: Kansain­vä­lis­ten osaa­jien täyden­nys­kou­lu­tus­po­lut Kare­liassa – Vasu 2/2021  

Alueen verkos­toilla suuri merkitys

Alueel­li­nen yritys- ja verkos­to­yh­teis­työ ovat olleet merkit­tä­vässä roolissa kansain­vä­lis­ten osaa­jien uramah­dol­li­suuk­sien kehityksessä.

Karelia on ollut mukana useissa hank­keissa, joissa on tuettu kansain­vä­lis­ten osaa­jien työelä­mä­tai­toja, mahdol­lis­tettu erilai­sia harjoit­te­lu­mah­dol­li­suuk­sia sekä tuettu alueel­lista verkos­toi­tu­mista alueen yritys­ten ja muiden toimi­joi­den kanssa. Tavoit­teena on ollut saada alueen kansain­vä­li­set osaajat ja yrityk­set löytä­mään toisensa. Samalla on tiedo­tettu yrityk­sille alueella asuvista osaa­jista ja osaamisesta.

Työelä­mä­osaa­mista kehi­tet­tiin Kare­liassa SIMHE-polku-mallin lisäksi Talent­Hub Joensuu-, KOVAT – Kansain­vä­li­sen osaajan valmen­nus työhön ja MOKOMA – Moni­paik­kai­nen asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­tava koulu­tus korkeasti koulu­te­tuille maahan­muut­ta­jille -hankkeissa.

Tukea rekry­toin­ti­tai­toi­hin

Työnan­ta­jia tuet­tiin tarjoa­malla kansain­vä­li­sen työn­ha­ki­jan rekry­toin­tiin ja pereh­dy­tyk­seen liit­ty­vää tieto­tai­toa. Erilai­silla harjoit­te­lu­mal­leilla ja kokei­luilla lähdet­tiin madal­ta­maan kynnystä palkata yrityk­seen ensim­mäi­nen vieras­kie­li­nen työntekijä.

Hank­keissa kontak­toi­tiin lukui­sia alueen yrityk­siä ja kartoi­tet­tiin heidän tarpei­taan kansain­vä­li­selle osaa­mi­selle. Esimer­kiksi SIMHE polku -hank­keessa tehdyn kartoi­tuk­sen mukaan kansain­vä­li­sen osaavan työvoi­man löytä­mi­nen on alueen yrityk­sille ajan­koh­taista ja ne rekry­toi­vat osaajia mielel­lään, kun osaa­mi­nen ja liike­toi­min­nan tarpeet kohtaa­vat toisensa.

Henki­lön taito­jen ja yrityk­sen tarpeen kohda­tessa kansa­lai­suu­della tai suomen kielen taidolla ei ole merki­tystä. Rekry­toin­nissa onnis­tu­mi­nen on yrityk­sen kasvun kannalta kriit­tistä. Tällä hetkellä osaajat löyty­vät pääasiassa suosi­tus­ten perusteella.

Hank­keet yhdis­tä­neet yrityk­siä ja osaajia

Oppi­lai­to­syh­teis­työstä yrityk­sillä oli paljon posi­tii­vi­sia koke­muk­sia ja harjoit­te­lut nähtiin tärkeänä kana­vana työl­lis­ty­mi­selle. Hank­kei­den avulla yrityk­set ja osaajat ovat aikai­sem­paa parem­min löytä­neet toisensa ja osaajat ovat pääs­seet kehit­tä­mään osaa­mis­taan erilai­sissa harjoittelujaksoissa.

Jatkossa yrityk­set ja osaajat löytä­vät toisensa entistä parem­min digi­taa­lis­ten palve­lua­lus­ten avulla. Talent­Hub -hank­keessa luotiin perusta yrityk­siä ja kansain­vä­li­siä osaajia yhdis­tä­välle sivus­tolle. Nykyi­sin Talent­Hub Joensuu-sivus­toa yllä­pi­tää Joen­suun kaupun­gin työl­lis­ty­mistä edis­tävä Luotsi-hanke.

Hank­keissa on pilo­toitu ja otettu käyt­töön erilai­sia uraoh­jauk­sen työmuo­toja ja koulu­tuk­sel­li­sia käytän­töjä. Näitä ovat esimer­kiksi ABC’s of Busi­ness -koulu­tus­sarja, pien­ryh­missä toteu­tet­ta­vat moni­kie­li­set uraval­men­nuk­set ja -mate­ri­aa­lit sekä työpa­ja­mal­lit korkea­kou­lu­jen ja kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den käyttöön.

Suomen kielen käyt­töön rohkaisua

Viimei­sim­pänä Karelia- ja Savonia-amk:n ja Itä-Suomen yliopis­ton MOKOMA-hank­keen yhteis­työnä on käyn­nis­ty­nyt 2021 KAVA -asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin valmen­ta­van koulu­tuk­sen pilo­tointi kansain­vä­li­sille osaa­jille. Koulu­tuk­sen tavoit­teena on vahvis­taa osaa­jien verkos­toja, työelä­mä­tun­te­musta ja syven­tää suomen kielen taitoa, ja siten edesaut­taa työl­lis­ty­mistä koulu­tusta vastaa­viin tehtä­viin alueelle. Hank­keessa kehi­tet­tävä koulu­tus jää osaksi korkea­kou­lu­jen jatku­van oppi­mi­sen tarjontaa. 

Kansain­vä­lis­ten osaa­jien työelä­mä­tai­to­jen kehit­tä­mi­sen yhtey­dessä on tuettu suomen kielen osaa­mi­sen kehit­ty­mistä jo perus­teet osaa­ville. Kieli­tie­toi­suus työelä­mäyh­teis­työssä ja uraoh­jauk­sessa on ollut keskei­sellä sijalla. Tavoit­teena on ollut rohkaista suomen kielen käyt­töön työelä­mässä sekä korkeakouluopinnoissa.

Esimer­kiksi KOVAT-hank­keessa suomi toisena kielenä -koulut­taja koulutti valmen­net­ta­vaansa työpäi­vän aikana työpai­kalla. Koulu­tuk­sessa koko työyh­teisö sai työka­luja kielel­li­seen kans­sa­käy­mi­seen. (Autio, Saaristo & Peuh­ku­ri­nen 2021.)

Valmen­ta­van koulu­tuk­sen eril­lis­haun kautta tutkinto-opiskelijaksi 

Maahan­muut­to­taus­tai­set opis­ke­li­jat ovat korkea­kou­lu­tuk­sen kentällä alie­dus­tettu ryhmä. Suomen­kie­li­seen koulu­tuk­seen pääsyä on yhden­ver­tais­tettu korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­villa koulu­tuk­silla sekä tutkinto-opin­toi­hin johta­villa avoimen korkea­kou­lun polkuopinnoilla.

Toisaalta ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen valin­ta­koe­uu­dis­tus vuonna 2020 toi muka­naan sähköi­sen valin­ta­ko­keen, mikä osal­taan vaikeutti vieras­kie­lis­ten haki­joi­den pääsyä opis­ke­li­joiksi. Maahan­muut­to­taus­tais­ten haki­joi­den ja opis­ke­li­joi­den posi­tii­vi­sen erityis­koh­te­lun tarpeita ja muotoja tulee­kin edel­leen tunnis­taa ja kehit­tää opin­toi­hin hakeu­tu­mi­sen, opis­ke­lun ja työelä­mään siir­ty­mi­sen vaiheissa (Airas & al. 2019). Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu otti tiet­tä­västi ensim­mäi­senä Suomessa käyt­töön maahan­muut­to­taus­tais­ten haki­joi­den eril­lis­haun tutkinto-opis­ke­li­jaksi keväällä 2021.

Karelia on toteut­ta­nut korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­vaa koulu­tusta vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien valmen­tava koulu­tus on toteu­tettu yhte­näis­ten, Valmen­ta­vasta valmiiksi -hank­keessa laadit­tu­jen korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­van koulu­tuk­sen opetus­suun­ni­tel­ma­suo­si­tus­ten mukaan. Hank­keessa suosi­tel­tiin eril­lis­haun toteut­ta­mista valmen­ta­van koulu­tuk­sen käyneille haki­joille. (Sten­berg, Hirard, Autero & Korpela 2019).

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tehtiin päämää­rä­tie­toi­sesti töitä eril­lis­haun toteut­ta­mi­seksi. Hakua valmis­tel­tiin keväällä 2020 ja korkea­kou­lun halli­tus teki siitä päätök­sen saman vuoden elokuussa. Näin ollen keväällä 2021 eril­lis­haussa oli varattu yhteensä 23 tutkinto-opis­ke­lu­paik­kaa eri koulu­tus­aloilla niille maahan­muut­to­taus­tai­sille haki­joille, jotka ovat suorit­ta­neet valta­kun­nal­lis­ten suosi­tus­ten mukai­sen korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­van koulu­tuk­sen.  (Asikai­nen & Niska­nen 2021.)

Tavoit­teena on, että yhä useampi valmen­ta­van koulu­tuk­sen käynyt hakija todella saa korkea­kou­lu­tus­pai­kan tule­vina vuosina.

Teksti:
Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Sini-Tuuli Saaristo, kansain­vä­li­sen opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­nin suun­nit­te­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:  

Airas, M., Dela­hunty, D., Laiti­nen, M., Shem­se­dini, G., Saari­lammi, M., Sarpa­ranta, T., Vuori, H., & Väätäi­nen, H. 2019. Taus­talla on väliä. Ulko­maa­lais­taus­tai­set opis­ke­li­jat korkea­kou­lu­po­lulla. Kansal­li­sen koulu­tuk­sen arviointikeskus.

Asikai­nen, U. & Niska­nen, H. 2021. Kare­liassa suju­voi­te­taan maahan­muut­ta­jien pääsyä korkea­kou­luo­pin­toi­hin. Karelia-ammat­ti­ko­rea­kou­lun verk­ko­jul­kaisu VASU 1/2021.

Autio, K., Saaristo, S.-T. & Peuh­ku­ri­nen, K. 2021. Kansain­vä­li­nen osaaja työhön. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun verk­ko­jul­kaisu VASU 1/2021.  

Juvonen, K., Pitkä­nen, M. & Saaristo, S. 2019. Millai­nen osaa­mi­nen edistää korkeasti koulu­te­tun maahan­muut­ta­jan työl­lis­ty­mistä? Karelia-ammat­ti­ko­rea­kou­lun verk­ko­jul­kaisu VASU 5/2019.

Juvonen, K., Luos­ta­ri­nen, J., Miet­ti­nen, E., Niska­nen, H. & Saaristo, S. 2020. Mento­roin­nilla tukea maahan­muut­ta­jan polulle. Karelia-ammat­ti­ko­rea­kou­lun verk­ko­jul­kaisu VASU 3/2020.

Niska­nen, H., Saaristo, S. & Svan­berg, E. 2020. Korkeasti koulu­tet­tu­jen maahan­muut­ta­jien osaa­mi­nen näky­väksi : Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen malleja Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa.  Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkai­suja 2020. 

Sten­berg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkea­kou­lu­val­miuk­sia maahan­muut­ta­jille – hyvät käytän­teet ja suosi­tuk­set valmen­ta­vaan koulu­tuk­seen. Metro­po­lia Ammat­ti­kor­kea­kou­lun julkaisuja.