Koulutusosaamiselle avataan uusia markkinoita

Koulutuksen kansainvälistäminen, yritysyhteistyö ja koulutusvienti kulkevat Kareliassa käsi kädessä. Koulutusviennin lippulaiva on Kiinan Harbinin tutkintokoulutus, mutta taustalla on auottu myös muitakin ovia eri puolilla maailmaa. Koulutusviennin kehittämisessä tulee huomioida potentiaalisten koulutustuotteiden lisäksi eri toimijoiden välisen yhteistyön ja henkilöstön osaamisen edistäminen.

Päättyneellä ohjelmakaudella hyödynnettiin useita erilaisia TKI-hankkeita koulutusviennin kehittämisen ja tuotteistamisen työkaluna. Kehittämistä tehtiin esimerkiksi tutkintokoulutuksen, henkilöstön osaamisen, yritysyhteistyön ja kumppanuustyön parissa.

Karelian koulutusviennin päätuote on energia- ja ympäristötekniikan kansainvälinen tutkinto Kiinan Harbinissa. Se kehitettiin kahdessa Aasia-ohjelman hankkeessa, DOREssa ja ProPedassa, vuosina 2014 – 2017.

Karelian koulutus on tullut tutuksi myös Kiinan Xianista vieraaksi saapuneille opiskelijoille.

DORE-hankkeen (Double Degree in Renewables) tulokset hyödynnettiin suoraan koulutusten kehittämis- ja toteutustyössä. Hankkeessa suunniteltiin kansainvälisen tutkinnon opetussuunnitelma ja kehitettiin pedagogisia käytänteitä, joita on otettu käyttöön Karelian energia- ja ympäristötekniikan koulutuksessa, kiinalaisen kumppanin uusiutuvan energian koulutuksessa sekä tietysti uuden tutkinnon toteutuksessa. Yhdessä luotavat sisällöt ja käytänteet integroitiin uuteen tutkinto-ohjelmaan niin pitkälti kuin mahdollista.

ProPeda-hankkeessa (Promoting Teachers’ Pedagogical Expertise in Multicultural Context) puolestaan keskityttiin opettajien pedagogisten taitojen kehittämiseen. Prosessista syntyi PedaCamp- ja InnoCamp-koulutusvientipalvelumallit henkilöstön täydennyskoulutukseen.

Hankkeessa viimeisteltiin myös uuden tutkinto-ohjelman validointiprosessi Kiinan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uusi tutkinto-ohjelma käynnistyi Kiinassa 2018, ja meneillään on jo kolmas sisäänotto. Vuosittain ohjelman aloittaa noin 100 uutta opiskelijaa. Peda- ja InnoCampeja on toteutettu jo useita.

Ovi auki Lähi-itään

Karelian koordinoimassa Finpetra-hankkeessa tuettiin liiketoimintaansa Lähi-idän markkinoille avaavia ja markkinasta kiinnostuneita yrityksiä.

Vuosina 2016–2019 toimineessa hankkeessa kehitettiin ensisijaisesti pohjoiskarjalaisten pk-yritysten vientimahdollisuuksia ja Lähi-idän liiketoimintakulttuurin tuntemusta, mutta lopulta syntyneessä verkostossa ja toimenpiteiden kohteena oli noin 70 vähähiilisten teknologioiden, niin sanottujen frugaalien innovaatioiden ja koulutusviennin parissa työskentelevää yritystä ja organisaatiota ympäri Suomen. 

Tuloksena syntyi yritysten, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja muiden toimijoiden muodostama verkosto, joka tavoitteli yhteisvoimin pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Pilotin kohdemaana oli Jordania. Syntynyt verkosto kehitti yhdessä uusia avauksia kuten suomalaista ”showroomia” Jordaniaan sekä teki yhteistarjouksia kansainvälisiin tarjouskilpailuihin. Yhteistyössä pyrittiin löytämään vähähiilisyyttä edistäviä innovaatioita sekä ratkaisuja vesipulan, ympäristön saastumisen sekä konfliktien runtelemien alueiden kehittämiseen.  

Koulutusviennille on rakennettu innovaatioekosysteemi

Koulutusvientiä on edistetty monissa eri konsortioissa ja hankkeissa. Koulutusviennin innovaatioekosysteemin yhteinen rakentaminen Pohjois-Karjalassa eteni kahden peräkkäisen EduPark -EAKR-hankkeen toimenpiteinä 2016–2020.

Yritysten, korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen ekosysteemi kehitettiin ulkopuolisen rahoituksen avulla. EduPark-hankkeet toimivat monipuolisina yhteiskehittämisen alustoina. Pilottialue oli Latinalainen Amerikka ja siellä erityisesti Chile, Peru ja Uruguay. Hankkeissa rakennettiin osaamista, myyntikanavia ja tuotteita (ks-taulukko 1). 

Taulukko 1: EduPark hankkeiden tuotteet ja materiaalit lyhyesti (Nivalainen et. al. 2021; Timonen 2021) 

Karelia 2030 -strategiassa koulutusviennin kehitys painottuu kansainvälisen koulutuksen ja TKI-toiminnan synergioiden ja tavoitteellisen yritysyhteistyön entistä vahvempaan rakentamiseen. Pohjois-Karjala tarvitsee uusia osaajia ja myös osaamiselle uusia markkinoita. Näissä onnistuminen on yksi alueen elinvoiman vahvistamisen avaintekijöistä.  

Kirjoittajat:
Liisa Timonen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu