Karelia-ammattikorkeakoulun strateginen valinta ”Kestävää hyvinvointia väljästi asutulle alueelle” vuosille 2020–2030 on looginen jatkumo pitkäkestoisesta kehittämistyöstä ja toimintaympäristömme haasteiden tunnistamisesta.
Pohjois-Karjala ikääntyy nopeaan tahtiin. Ilmiötä kuvaamaan luotiin jo vuonna 2009 uusi käsite – ikäosaaminen. Ikäosaamisen kehityskaari kiteyttää ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan parhaimmillaan – se on työelämälähtöistä, monialaista, kansainvälistä ja sillä on vahva linkki koulutustehtävään. Nyt tavoitteemme on perustaa Karelia-ammattikorkeakouluun KAFS-osaamisyhteisö (Karelia Centre for Age-friendly Society).
Ammattikorkeakoulujen verkostot ja yhteistyö ovat keskeisessä asemassa pitkäkestoisessa kehittämistyössä. Tämä näyttäytyy merkittävänä Karelian maaseudun kehittämiseen keskittyvässä TKI-toiminnassa. Karelia on tuomassa uusia näkökulmia maaseudun kehittämiseen, vahvistamassa yhteisölähtöistä yritystoimintaa ja tukemassa yrittäjien vertaisverkostoja. Koronapandemia on entisestään korostanut vertaistuen ja uusien liiketoimintamallien merkitystä.
Tällä vuosikymmenellä korostuu monialainen yhteistyö ja uuden oppiminen haasteiden kääntämisessä mahdollisuuksiksi.
Vakiintuneet kumppanuudet ja yhteistyöverkostot ovat hyvin tärkeitä myös Venäjä-yhteistyössä, jossa jopa henkilökohtaiset ihmissuhteet voivat olla merkittäviä. Tämä alleviivaa kehittämistyön pitkäjänteisyyden vaatimusta. Karelia-ammattikorkeakoulun Venäjä-yhteistyö on painottunut alueellisesti Petroskoin ja Pietarin alueille, ja se on näkynyt myös koulutusyhteistyönä kuten intensiivikursseina ja opintomatkoina. Vaikka kansainvälinen yhteistyö on kärsinyt pandemian aiheuttamasta tilanteesta, on kehittämistyötä kyetty jatkamaan – jopa matkailua kehittävissä hankkeissa, mikä on tärkeää etenkin maaseudun yrityksille.
Miten varmistetaan tasalaatuiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa? Se lienee tämän vuosikymmenen tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Karelialla on paljon annettavaa ratkaisujen löytymisessä. Tarvitaan uusia toimintamalleja ja osaamista, teknologisia ratkaisuja, työhyvinvoinnin kehittämistä ja keinoja työurien jatkamiseksi sekä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Mikään näistä ei yksin riitä – tällä vuosikymmenellä korostuu monialainen yhteistyö ja uuden oppiminen haasteiden kääntämisessä mahdollisuuksiksi.
Kirjoittaja:
Tuomas Lappalainen, koulutuspäällikkö