Puura­ken­ta­mi­sen kasvu tukee koko puutuot­tei­den toimialaa

Euroo­pan Unionin tasolla luon­non­va­ro­jen kestä­vää käyttöä pyri­tään lisää­mään, jotta voidaan vastata ilmas­ton­muu­tok­sen luomiin haas­tei­siin. Biota­lous onkin noussut yhdeksi EU:n stra­te­gi­sista kulmakivistä.

Suomen ja Pohjois-Karja­lan maakun­nan näkö­kul­masta kestä­västi hoide­tuista metsistä saatu puuma­te­ri­aali ja siitä saata­vat moni­nai­set tuot­teet vastaa­vat tähän tarpeeseen.

Perin­tei­nen mekaa­ni­nen puun­ja­los­tus on biota­lou­den moot­tori, jonka avulla puuraaka-aine saadaan kier­toon metsistä. Saha­ta­va­ran tuotan­nosta käyte­tään noin neljä viides­osaa raken­ta­mi­seen, joko suoraan tai välil­li­sesti jalos­ta­mi­sen kautta.

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö asetti syksyllä 2020 tavoit­teet puura­ken­ta­mi­sen kasvulle Suomessa. Tavoit­teena on, että vuonna 2022 kaikesta julki­sesta raken­ta­mi­sesta puura­ken­ta­mi­sen osuus on 22 % ja vuonna 2025 45% myön­ne­tyistä raken­nus­lu­vista. Vuonna 2019 puura­ken­ta­mi­sen osuus vuonna oli 15%. Puura­ken­ta­mi­sen kasvu onkin vahvasti sidok­sissa puutuo­te­toi­mia­lan yritys­ten kehit­ty­mi­seen ja siksi alaan liit­ty­vän kehi­tyk­sen tuke­mi­nen on elintärkeää.

Kirjoit­ta­jat:
Mikko Matvei­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ville Merta­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Timo Paka­ri­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu