Teknii­kan labo­ra­to­riot myös yritys­ten tuote­ke­hi­tyk­sen apuna

Wärt­si­län kampuk­sella vierai­lee vuosit­tain lukui­sia yrityk­siä ja yhtei­söitä hyödyn­tä­mässä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun teknii­kan alojen labo­ra­to­rioita. Ympä­ris­töjä päivi­te­tään sään­nöl­li­sesti, mikä edistää niissä tehtä­vää koulu­tusta ja tutkimusta.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun labo­ra­to­rio­ym­pä­ris­töt mahdol­lis­ta­vat raken­ta­mi­seen ja talo­tek­nii­kan järjes­tel­miin liit­ty­vän moni­puo­li­sen mittaus- ja testaus­toi­min­nan. Sen lisäksi, että labo­ra­to­rio­ym­pä­ris­töjä hyödyn­ne­tään opetuk­sessa-, tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­nassa on niiden palve­lut tarjolla myös yrityk­sille ja muille tahoille, jotka pääse­vät kehit­tä­mään tuot­teita ja toimin­toja mata­lalla kynnyk­sellä inves­toi­matta heti laboratorioihin.

Raken­nus­tek­nii­kan ja talo­tek­nii­kan labo­ra­to­rioi­den lisäksi Kare­liasta valmis­tu­vat tulevat insi­nöö­rit pääse­vät hyödyn­tä­mään aloil­laan kone­tek­nii­kan sekä energia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan laboratorioympäristöjä.

Kustan­nus­te­ho­kasta testausta ilman yrityk­sen omaa testiympäristöä

Wärt­si­län kampuk­sen raken­nus­la­bo­ra­to­riossa on mahdol­lista tehdä muun muassa beto­niin ja akus­tiik­kaan liit­ty­viä testejä ja mittauk­sia. Palve­luita käyt­tä­vät julki­set ja yksi­tyi­set toimi­jat, kuten yrityk­set ja yhtei­söt. Palve­lui­den hyödyn­tä­mi­nen on vaik­kapa paikal­li­sille yrityk­sille kustan­nus­te­ho­kas tapa kehit­tää tuot­teita ja palve­lui­taan ilman oman testiym­pä­ris­tön rakentamista.

Raken­nus­la­bo­ra­to­rio on FINAS-akkre­di­toin­ti­pal­ve­lun akkre­di­toima testaus­la­bo­ra­to­rio. Akkre­di­tointi on merkit­tä­vää, koska sen turvin Karelia osoit­taa akkre­di­toi­tu­jen testien raport­tien tulos­ten täyt­tä­vän korkeat laatu­vaa­ti­muk­set ja puolueettomuuden.

Palve­lui­den hyödyn­tä­mi­nen on vaik­kapa paikal­li­sille yrityk­sille kustan­nus­te­ho­kas tapa kehit­tää tuot­teita ja palve­lui­taan ilman oman testiym­pä­ris­tön rakentamista.

Tällä hetkellä raken­nus­la­bo­ra­to­rion akkre­di­toi­duissa beto­nin­tes­taus­pal­ve­luissa voidaan testata beto­ni­koe­kap­pa­lei­den puris­tus­lu­juutta, kovet­tu­neen betonin tiheyttä ja paineel­li­sen veden tunkeu­ma­sy­vyyttä. Keväällä 2021 käyn­nis­tyi akus­tiik­ka­mit­taus­ten akkre­di­tointi, jonka odote­taan tulevan voimaan vuoden 2021 syksyllä.

Erilais­ten beto­nin­tes­taus­ten lisäksi raken­nus- ja talo­tek­nii­kan tutki­mus- ja testaus­la­bo­ra­to­riot mahdol­lis­ta­vat monia muita­kin raken­nus­ma­te­ri­aa­lei­hin ja raken­ne­rat­kai­sui­hin liit­ty­viä testauspalveluita.

Kone testaa betonilohkareiden kestävyyttä

Koekap­pa­lei­den valmis­ta­mista ja materiaalitestejä

Puura­ken­ta­mi­sen labo­ra­to­rio on tarkoi­tettu puura­ken­ne­tek­niik­kaan ja puutuot­tei­siin liit­ty­vän tutki­mus- ja kehi­tys­työn toteut­ta­mi­seen. Se mahdol­lis­taa moni­puo­li­sen opetus-, tutki­mus- ja kehitys- ja sekä palve­lu­toi­min­nan toteut­ta­mi­sen osana raken­nus­tek­nii­kan koulu­tus­vas­tuu­alu­een toimintaa.

Labo­ra­to­rio tarjoaa puit­teet koekap­pa­lei­den valmis­tuk­seen, puura­ken­tei­den ja -mate­ri­aa­lien lujuus­tek­ni­sen testaa­mi­sen sekä raken­tei­den raken­nus­fy­si­kaa­li­seen testauk­seen lämpö­ti­lan, kosteu­den ja akus­tii­kan osalta.

Lisäksi moni­puo­li­nen mittaus­ka­lusto mahdol­lis­taa erityyp­pis­ten raken­ne­tek­nis­ten ja raken­nus­fy­si­kaa­lis­ten mittaus­ten suorit­ta­mi­sen kenttäolosuhteissa.

Mitat­ta­via asioita voivat olla esimer­kiksi raken­tei­den muodon­muu­tok­set, kuten painu­mat, raken­nus­ten ääne­ne­ris­tä­vyys tai lämpö­tila ja kosteus eri rakennekerroksissa.

Kiin­teis­töi­hin kiinni ohjelmistoilla

Talo­tek­nii­kan labo­ra­to­rion toiminta tapah­tuu pitkälti ruudun äärellä, sillä digi­ta­li­saa­tio on tullut osaksi kiin­teis­tö­jen elin­kaarta, kun suun­nit­telu on siir­ty­nyt piirus­tus­pöy­dältä CAD-sovel­luk­seen päät­tyen ener­gian kulu­tuk­sen simu­loin­tei­hin ja mate­ri­aa­lien uusio­käy­tön mallintamiseen.

Kare­liassa kiin­teis­tön elin­kaarta tutkit­taessa käyte­tään useita eri ohjel­mis­toja ja järjes­tel­miä tiedon tuot­ta­mi­seen, kerää­mi­seen, simu­loin­tiin, visua­li­soin­tiin ja analy­soin­tiin. Digi­ta­li­saa­tio-osaa­mista on kasva­tettu esimer­kiksi Raken­ta­mi­sen digi­ta­li­saa­tio -hank­keessa, jossa tuotiin yhteen kymme­niä ICT-, raken­nus- ja kiin­teis­tö­alan yrityk­siä ja muita orga­ni­saa­tioita. Hank­keessa saatiin synny­tet­tyä käyt­tä­jä­läh­töi­siä käyt­tö­ta­poja digi­taa­li­sille ratkaisuille.

Talo­tek­nii­kan labo­ra­to­rion toiminta tapah­tuu pitkälti ruudun äärellä, sillä digi­ta­li­saa­tio on tullut osaksi kiin­teis­tö­jen elinkaarta.

Nykyi­sel­lään mukana on myös teko­ä­lyä ja koneop­pi­mista, joilla pyri­tään esimer­kiksi havain­noi­maan poik­kea­ma­ti­lan­teet ennalta tai enna­koi­maan tulevia tapahtumia.

Uudet mahdol­li­suu­det ovat lisän­neet tiedon pirs­ta­loi­tu­mista ja tuoneet lisää tilan­teita, joissa järjes­tel­mät ovat keske­nään epäso­pi­via. Keski­tetty kiin­teis­tö­tie­don hallinta onkin monessa tapauk­sessa vaikeaa.

Digi­taa­li­suus tukee suun­nit­te­lun kestävyyttä

Lisään­ty­nyt tieto on kuiten­kin mahdol­lis­ta­nut uusien asioi­den teke­mistä esimer­kiksi raken­nus­ten tieto­mal­lin­ta­mi­sessa. Sillä tarkoi­te­taan sitä, että jo suun­nit­te­lun aikana raken­nuk­sesta tehdään yksi tai useampi virtu­aa­li­malli, joka mallin­taa raken­nuk­sen suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen ja toimin­nal­li­suu­teen liit­ty­vät asiat yhteen.

Raken­nuk­sen tieto­mal­lin­ta­mi­nen kehit­tyy suurin harp­pauk­sin esimer­kiksi vuoden 2021 alussa käyn­nis­ty­neen Digital Twin -hank­keen myötä. Hank­keen tavoit­teena on kehit­tää talo­tek­nii­kan mallin­ta­mis­osaa­mista ja erityi­sesti kiin­teis­tö­au­to­maa­tion koulu­tusta sekä tehdä selvi­tys kiin­teis­tö­tie­don hallin­nan nyky­ti­lan­teesta ja tule­vai­suu­den näkymistä.

Kirjoit­ta­jat:
Mikko Matvei­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Timo Paka­ri­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ossi Laak­ko­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Risto Salmi­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu