Categories
Artikkelit Pulssi Kestävää hyvinvointia

Terveys­tek­no­logian kokei­luissa yhteistyö on välttämätöntä

Terveys­tek­no­logian tarkoitus ja tavoite on parantaa hoitojen ja terapioiden laatua ja tarkkuutta sekä keventää kustan­nuksia tervey­den­huol­lossa. Tulevai­suu­dessa erilaisten tekno­lo­gioiden käyttö avaa vielä enemmän mahdol­li­suuksia ennakoida ja jopa ennal­taeh­käistä tiettyjä sairauksia ja terveysriskejä.

Terveys­tek­no­lo­giaan liittyvät kokeilut ovat Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa arkipäivää. Niitä on tehtävä säännöl­li­sesti, jotta pystymme toden­tamaan tervey­den­huollon prosessien vaikut­ta­vuutta uuden­laisen tiedon avulla. 

Myös tervey­den­huollon ammat­ti­laisten koulu­tuk­sessa tulee huomioida tulevai­suuden ammat­ti­laisten osaamis­tarpeet tekno­lo­gioiden osalta uudella tavalla. Jo tällä hetkellä terveys­tek­no­logiaa on käytössä paljon. Terveys­tek­no­lo­gialla tarkoi­tetaan lääkin­näl­lisiä laitteita. Esimer­kiksi käytet­tävät veren­pai­ne­mit­tarit ja stetos­koo­pitkin ovat terveysteknologiaa.

Terveys­tek­no­logiaa ja hyvin­voin­ti­tek­no­logiaa ei tule sekoittaa keskenään. Terveys­tek­no­logiaa ja sen käyttöä valvotaan ja säädellään tiukasti lainsää­dän­nössä, kun taas hyvin­voin­ti­tek­no­logia on kaikkien kulut­tajien ostet­ta­vissa. Sitä ei ohjata lainsää­dän­nöllä, eikä hyvin­voin­ti­tek­no­logian laitteita ole tarkoi­tettu lääke­tie­teel­liseen käyttöön.

Puettava senso­riikka osana terveysteknologiaa

Puettava senso­riikka on yksi osa terveys­tek­no­logiaa, johon Karelia on pereh­tynyt syväl­li­sesti niin tutki­muksen kuin käytän­nössä toteu­tet­tujen kokei­lujen kautta etenkin SENDoc-hankkeessa (Smart sENsor Devices fOr rehabi­li­tation and Connected health).

Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelman (NPA-ohjelma) rahoit­ta­massa hankkeessa selvi­tettiin, pilotoitiin ja kehitettiin puettavan senso­riikan käyttöä, millä pyrittiin paran­tamaan erityi­sesti syrjä­seu­tujen ikäih­misten kuntou­tus­pal­veluja ja niiden saatavuutta.

Puettavat sensorit voivat olla erilaisia senso­reita kiinni­tettynä eri tavoilla eri kohtiin ihmisen kehoa. Tutuimpia niistä ovat esimer­kiksi aktii­vi­suus­kello tai kengän älypoh­jal­linen. Niiden avulla mitataan ja monito­roidaan toimin­ta­kyvyn eri osa-alueita. Senso­riyk­siköt voivat sisältää esimer­kiksi kiihty­vyy­san­turin, gyros­koopin, magne­to­metrin, painean­turin tai infrapuna-anturin tai eri kombi­naa­tioita näistä.

Testien myötä on käynyt ilmi, että tarkkuus, toistet­tavuus ja käytet­tävyys ovat välttä­mät­tömiä ominai­suuksia terveysteknologiassa

Senso­ri­sys­tee­meihin liittyy aina esimer­kiksi älypu­he­limen tai tabletin sovellus, jonka algoritmi prosessoi senso­reiden tuottaman tiedon käytet­tävään muotoon. Esimer­kiksi fysio­te­ra­peutti voi saada sensorin ja sovel­luksen kautta tarkempaa tietoa asiakkaan kävelystä.

SENDoc-projek­tissa Karelian päävas­tuu­alueena on ollut senso­riikkaan liittyvän tiedon kerää­minen ja tuotta­minen. Yhdessä kumppa­nior­ga­ni­saatio Siun soten kanssa on toteu­tettu kokei­luita kuntou­tuksen ja terapia­toi­minnan käytännöissä.

Yli kaksi­kym­mentä testattua laitteistoa

Testattuja laitteistoja, niin kotimaisia kuin ulkomaa­lai­siakin, on ollut yli kaksi­kym­mentä. Tähän on liittynyt myös yhteistyö yritysten kanssa. Testauk­sista yrityk­sille on tuotettu palautteet muun muassa käytet­tä­vyy­destä ja tarkkuudesta.

Edellä maini­tuista testauk­sista on tehty myös tutki­mus­jul­kaisuja ja opinnäy­te­töitä. SENDoc-hankkeessa julkaistiin kaksi käsikirjaa (Wearable Technology Supported Home Rehabi­li­tation Services in Rural Areas – Emphasis on Monitoring Struc­tures and Activities of Functional Capacity : Handbook, Guide­lines on the use of wearable sensor systems in-home rehabi­li­tation combined with remote connec­tions – Flowchart and Practice guideline : Handbook II) ja yhden video-oppaan (alla) tukemaan puettavan senso­riikan käyttöön­ottoa ja kehittämistä.

Tekno­logian todel­li­sessa käytet­tä­vyy­dessä kuntou­tuk­sessa on vielä kehitet­tävää, mutta lupaa­viakin esimerkkejä hyvistä laitteista on. Testien myötä on käynyt ilmi, että tarkkuus, toistet­tavuus ja käytet­tävyys ovat välttä­mät­tömiä ominai­suuksia terveys­tek­no­lo­giassa ja näin ollen myös puetta­vassa sensoriikassa.

Testauk­sissa synty­nyttä dataa voidaan hyödyntää tiedolla johta­mi­sessa yhteis­kunnan, organi­saa­tioiden ja loppu­käyt­täjien, kuten terapeutit ja asiakkaat, hyödyksi. Tekno­lo­gioiden jatkuvaa kehitystä varten tarvitaan tiivistä yhteis­työtä laitteita kehit­tävien yritysten, käytännön työelämän ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden välille.

SENDocin keskei­simmät kokeilut:

  • G-WALK- & MoveSole-käytettävyystutkimus
  • MoveSole-validaa­tio­tut­kimus
  • Ikään­ty­neiden päivä­kun­tou­tus­jak­sojen vaikutus kävelyn laatu­te­ki­jöihin senso­ri­sys­tee­millä mitattuna
  • Tervey­den­huollon ammat­ti­laisten kokemukset kävelyn analyy­si­sys­teemin (G-WALK®) käytöstä ikään­ty­neiden päiväkuntoutusjaksoilla
  • Etäyh­teys­lait­teiston (SENCOM) ja senso­ri­sys­teemien (MPower & MoveSole) yhteis­käytön kokeilut ikäih­misten etäterapiaprosesseissa

Kirjoit­tajat:
Antti Alamäki, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Elina Nevala, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu