Menestyvä yritys ymmärtää tiedon merkityksen. Sen lisäksi, että se osaa tuottaa, kerätä, hallinnoida ja analysoida tietoa, menestyvä yritys osaa myös hyödyntää tietoa.
Tiedon määrän lisääntyessä tärkeä tieto on yhä monimuotoisempaa ja se on hajallaan erilaisissa tietoverkoissa ja -varastoissa. Se vaatii tiedolla johtamisen taitoja, joita Karelia-ammattikorkeakoulussa lisätään opetuksen kehittämisen lisäksi myös soveltamalla tiedolla johtamista erillisillä aloilla.
Tiedolla johtamisen käytännön haasteista kertoo hyvin esimerkki kiinteistötiedon hallinnasta.
Kiinteistön elinkaareen liittyy paljon kerättävää ja tuotettavaa tietoa, joita pitää myös hyödyntää. Tietoa löytyy useista ohjelmistoista ja tietokannoista. Pirstaloituneen tiedon yhdistäminen on tavanomainen haaste monessa organisaatiossa. Se on myös yksi keskeisistä aihepiireistä vuonna 2021 käynnistyneessä Digital Twin -hankkeessa, jossa keskitytään erilaisiin tiedolla johtamiseen liittyviin näkökulmiin.
Tietoa irti uusista paikoista
Yksi mielenkiintoinen haaste hankkeessa on internetiin kytkettyjen fyysisten laitteiden hyödyntäminen tiedonkeruussa. Se mahdollistaa tiedonkeruun paikoista ja prosesseista, joista se on perinteisesti ollut vaikeaa tai käytännössä mahdotonta.
Nykyiset mittalaitteet voivat olla pienempiä kuin tulitikkurasia, ja ne voivat silti toimia vuosikausia nappiparistolla pystyen kuitenkin lähettämään dataa langattomasti usean kymmenen metrin päähän. Tällaisia sensoreita voidaan käyttää keräämään tietoa esimerkiksi rakennuksen rakenteiden sisältä, jopa valujen sisältä ilman suuria kustannuksia.
Tiedolla johtamisessa tiedonkeruu on yksi iso vaihe tiedon tuottamisessa. Tiedon hallintaa, varastointia ja analysointia seuraa vielä tiedon hyödyntäminen, mikä tekee tiedolla johtamisesta kokonaisuuden, johon tarvitaan sekä koneita että ihmisiä.
Tiedolla johtamisen taidot ovat siis erittäin tärkeitä. Kareliassa tiedolla johtamisen opetuksessa kehittämisen keskiössä on Karelian pitkä ja vankka ICT-alan koulutus sekä hyvät kokemukset Karelian oman organisaation tiedolla johtamisesta. Molempien kehitykseen satsataan jatkuvasti. Karelian sisällä tiedolla johtaminen keskittyy etenkin Karelia-Vipuseen, jossa hyödynnettäviä tietoja on kerätty jo vuodesta 2014 alkaen.
Työkaluna ohjelmoinnin peruspaketti
Koulutuksessa isoja konkreettisia kehitysaskeleita on saatu etenkin SmartICT-hankkeen avulla. Sitä Karelia tekee yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.
Kolmen korkeakoulun koulutusyhteistyön laaja-alaisesta strategisesta syventämisestä sovittiin vuonna 2016. Pisimmälle yhteistyössä on edetty ICT-koulutuspolun rakentamisessa etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella tukeman SmartICT-koulutuksen ja koulutuspolkuyhteistyön puitteissa.
SmartICT:ssä on suunniteltu eri alojen opiskelijoille soveltuva ohjelmoinnin peruspaketti, jonka avulla opiskelijat ottavat haltuunsa edistyneen kokonaisuuden internetohjelmointiin ja tietovarastojen hallinnointiin liittyen.
Työelämän tarve kansainvälisen työympäristön osaajista on myös huomioitu. Se näkyy sisällössä siten, että SmartICT:n 30 opintopisteen opintomoduuli päätyy mukaan vuonna 2023 alkavaan englanninkieliseen tutkintoon johtavaan opintosuunnitelmaan.
Opiskelijat perehtyvät internetin erilaisiin alustoihin ja myöhemmässä vaiheessa tietokantoihin, jotka sisältävät toimintoja ja tietoja, joihin pääsy vaatii perehtymisen rajapintoihin. Avointen ohjelmointirajapintojen (API) avulla mahdollistetaan eri järjestelmiä hyödyntävä automaatio, voidaan yhdistää tietoja, tai niitä voidaan päästä käyttämään, lukemaan ja analysoimaan erilaisilla laitteilla.
Opiskelijat pääsevät hyödyntämään rajapintoja esimerkiksi siinä, että ne mahdollistavat käyttäjien pääsyn alustoille mobiililaitteilla.
Kokonaisarkkitehtuuri auttaa tiedon hyödyntämisessä
Tiedon hyödyntämisessä on olennaista myös se, että organisaatioon liittyvät näkökulmat ja niiden vaikutussuhteet strategiaan, käytännön prosesseihin ja eri toimijoihin ovat hyvin selvillä. Organisaation sisällä on suuri määrä toimijoita, tukitoimintoja, arvoja, tarkoituksia, sopimuksia, kohtaamispisteitä, verkostoja, laitteita, ohjelmistoja, tapahtumia ja muita vaikuttavia elementtejä. Niiden välillä on lisäksi lukuisia erityyppisiä suhteita.
Eri puolilla organisaatiota samat asiat voidaan siis nähdä eri tavoin ihan jo vaikka siitä syystä, että toimijat puhuvat asioista eri nimillä, ja tapahtumilla on erilainen vaikutus eri tahoihin. Tässä meitä auttaa sopivin osin ja sopivalla tarkkuudella laadittu kokonaisarkkitehtuuri, johon kuvataan yhtenäisellä tavalla organisaation kokonaisrakenne ja käyttäytyminen eli prosessit sekä näiden liitännät organisaation strategiaan.
SmartICT-koodarikoulutuksessa ja ohjelmistorobotiikan koulutuksessa on hyödynnetty avointa ja standardoitua ArchiMate-notaatiota organisaation arkkitehtuurin mallintamisessa. Näitä malleja on sitten hyödynnetty kehittämistyössä. ArchiMate sopii hyvin myös organisaation tiedonhallinnan mallintamiseen.
Lakimuutos lisää rajapintojen osaamisen kysyntää
Rajapintoihin liittyvistä osaamisella on kysyntää lähivuosina mm. sen vuoksi, että vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki määrää viranomaiset rakentamaan vuoden 2023 loppuun mennessä rajapinnat, joilla tiedot saadaan liikkumaan eri viranomaisten välillä. Laissa edellytetään julkista tehtävää suorittavia organisaatioita tai viranomaisia laatimaan ja ylläpitämään tiedonhallintamallia.
Tämä mahdollistaa kansalaiselle sujuvammat palvelut sekä organisaatiorajojen yli ulottuvat palveluprosessit ja palveluautomaation.
Teksti:
Petri Laitinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ossi Laakkonen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Risto Salminen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu