Tiedon hyödyn­tä­mi­sessä tarvi­taan myös ihmisiä

Menes­tyvä yritys ymmär­tää tiedon merki­tyk­sen. Sen lisäksi, että se osaa tuottaa, kerätä, hallin­noida ja analy­soida tietoa, menes­tyvä yritys osaa myös hyödyn­tää tietoa.

Tiedon määrän lisään­tyessä tärkeä tieto on yhä moni­muo­toi­sem­paa ja se on hajal­laan erilai­sissa tieto­ver­koissa ja -varas­toissa. Se vaatii tiedolla johta­mi­sen taitoja, joita Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa lisä­tään opetuk­sen kehit­tä­mi­sen lisäksi myös sovel­ta­malla tiedolla johta­mista eril­li­sillä aloilla.

Tiedolla johta­mi­sen käytän­nön haas­teista kertoo hyvin esimerkki kiin­teis­tö­tie­don hallinnasta.

Kiin­teis­tön elin­kaa­reen liittyy paljon kerät­tä­vää ja tuotet­ta­vaa tietoa, joita pitää myös hyödyn­tää. Tietoa löytyy useista ohjel­mis­toista ja tieto­kan­noista. Pirs­ta­loi­tu­neen tiedon yhdis­tä­mi­nen on tavan­omai­nen haaste monessa orga­ni­saa­tiossa. Se on myös yksi keskei­sistä aihe­pii­reistä vuonna 2021 käyn­nis­ty­neessä Digital Twin -hank­keessa, jossa keski­ty­tään erilai­siin tiedolla johta­mi­seen liit­ty­viin näkökulmiin.

Tietoa irti uusista paikoista

Yksi mielen­kiin­toi­nen haaste hank­keessa on inter­ne­tiin kytket­ty­jen fyysis­ten lait­tei­den hyödyn­tä­mi­nen tiedon­ke­ruussa. Se mahdol­lis­taa tiedon­ke­ruun paikoista ja proses­seista, joista se on perin­tei­sesti ollut vaikeaa tai käytän­nössä mahdotonta.

Nykyi­set mitta­lait­teet voivat olla pienem­piä kuin tuli­tik­ku­ra­sia, ja ne voivat silti toimia vuosi­kausia nappi­pa­ris­tolla pystyen kuiten­kin lähet­tä­mään dataa langat­to­masti usean kymme­nen metrin päähän. Tällai­sia senso­reita voidaan käyttää kerää­mään tietoa esimer­kiksi raken­nuk­sen raken­tei­den sisältä, jopa valujen sisältä ilman suuria kustannuksia.

Tiedolla johta­mi­sessa tiedon­ke­ruu on yksi iso vaihe tiedon tuot­ta­mi­sessa. Tiedon hallin­taa, varas­toin­tia ja analy­soin­tia seuraa vielä tiedon hyödyn­tä­mi­nen, mikä tekee tiedolla johta­mi­sesta koko­nai­suu­den, johon tarvi­taan sekä koneita että ihmisiä.

Tiedolla johta­mi­sen taidot ovat siis erit­täin tärkeitä. Kare­liassa tiedolla johta­mi­sen opetuk­sessa kehit­tä­mi­sen keskiössä on Kare­lian pitkä ja vankka ICT-alan koulu­tus sekä hyvät koke­muk­set Kare­lian oman orga­ni­saa­tion tiedolla johta­mi­sesta. Molem­pien kehi­tyk­seen satsa­taan jatku­vasti. Kare­lian sisällä tiedolla johta­mi­nen keskit­tyy etenkin Karelia-Vipuseen, jossa hyödyn­net­tä­viä tietoja on kerätty jo vuodesta 2014 alkaen.

Työka­luna ohjel­moin­nin peruspaketti

Koulu­tuk­sessa isoja konkreet­ti­sia kehi­ty­sas­ke­leita on saatu etenkin Smar­tICT-hank­keen avulla. Sitä Karelia tekee yhdessä Savonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Itä-Suomen yliopis­ton kanssa ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.

Kolmen korkea­kou­lun koulu­tusyh­teis­työn laaja-alai­sesta stra­te­gi­sesta syven­tä­mi­sestä sovit­tiin vuonna 2016. Pisim­mälle yhteis­työssä on edetty ICT-koulu­tus­po­lun raken­ta­mi­sessa etenkin opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön erityi­sa­vus­tuk­sella tukeman Smar­tICT-koulu­tuk­sen ja koulu­tus­pol­ku­yh­teis­työn puitteissa.

SmartICT:ssä on suun­ni­teltu eri alojen opis­ke­li­joille sovel­tuva ohjel­moin­nin perus­pa­ketti, jonka avulla opis­ke­li­jat ottavat haltuunsa edis­ty­neen koko­nai­suu­den inter­ne­toh­jel­moin­tiin ja tieto­va­ras­to­jen hallin­noin­tiin liittyen.

Työelä­män tarve kansain­vä­li­sen työym­pä­ris­tön osaa­jista on myös huomioitu. Se näkyy sisäl­lössä siten, että SmartICT:n 30 opin­to­pis­teen opin­to­mo­duuli päätyy mukaan vuonna 2023 alka­vaan englan­nin­kie­li­seen tutkin­toon johta­vaan opintosuunnitelmaan.

Opis­ke­li­jat pereh­ty­vät inter­ne­tin erilai­siin alus­toi­hin ja myöhem­mässä vaiheessa tieto­kan­toi­hin, jotka sisäl­tä­vät toimin­toja ja tietoja, joihin pääsy vaatii pereh­ty­mi­sen raja­pin­toi­hin. Avoin­ten ohjel­moin­ti­ra­ja­pin­to­jen (API) avulla mahdol­lis­te­taan eri järjes­tel­miä hyödyn­tävä auto­maa­tio, voidaan yhdis­tää tietoja, tai niitä voidaan päästä käyt­tä­mään, luke­maan ja analy­soi­maan erilai­silla laitteilla.

Opis­ke­li­jat pääse­vät hyödyn­tä­mään raja­pin­toja esimer­kiksi siinä, että ne mahdol­lis­ta­vat käyt­tä­jien pääsyn alus­toille mobiililaitteilla.

Koko­nai­sark­ki­teh­tuuri auttaa tiedon hyödyntämisessä

Tiedon hyödyn­tä­mi­sessä on olen­naista myös se, että orga­ni­saa­tioon liit­ty­vät näkö­kul­mat ja niiden vaiku­tus­suh­teet stra­te­gi­aan, käytän­nön proses­sei­hin ja eri toimi­joi­hin ovat hyvin selvillä. Orga­ni­saa­tion sisällä on suuri määrä toimi­joita, tuki­toi­min­toja, arvoja, tarkoi­tuk­sia, sopi­muk­sia, kohtaa­mis­pis­teitä, verkos­toja, lait­teita, ohjel­mis­toja, tapah­tu­mia ja muita vaikut­ta­via element­tejä. Niiden välillä on lisäksi lukui­sia erityyp­pi­siä suhteita.

Eri puolilla orga­ni­saa­tiota samat asiat voidaan siis nähdä eri tavoin ihan jo vaikka siitä syystä, että toimi­jat puhuvat asioista eri nimillä, ja tapah­tu­milla on erilai­nen vaiku­tus eri tahoi­hin. Tässä meitä auttaa sopivin osin ja sopi­valla tark­kuu­della laadittu koko­nai­sark­ki­teh­tuuri, johon kuva­taan yhte­näi­sellä tavalla orga­ni­saa­tion koko­nais­ra­kenne ja käyt­täy­ty­mi­nen eli proses­sit sekä näiden liitän­nät orga­ni­saa­tion strategiaan.

Smar­tICT-kooda­ri­kou­lu­tuk­sessa ja ohjel­mis­to­ro­bo­tii­kan koulu­tuk­sessa on hyödyn­netty avointa ja stan­dar­doi­tua Archi­Mate-notaa­tiota orga­ni­saa­tion arkki­teh­tuu­rin mallin­ta­mi­sessa. Näitä malleja on sitten hyödyn­netty kehit­tä­mis­työssä. Archi­Mate sopii hyvin myös orga­ni­saa­tion tiedon­hal­lin­nan mallintamiseen.

Laki­muu­tos lisää raja­pin­to­jen osaa­mi­sen kysyntää

Raja­pin­toi­hin liit­ty­vistä osaa­mi­sella on kysyn­tää lähi­vuo­sina mm. sen vuoksi, että vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedon­hal­lin­ta­laki määrää viran­omai­set raken­ta­maan vuoden 2023 loppuun mennessä raja­pin­nat, joilla tiedot saadaan liik­ku­maan eri viran­omais­ten välillä. Laissa edel­ly­te­tään julkista tehtä­vää suorit­ta­via orga­ni­saa­tioita tai viran­omai­sia laati­maan ja yllä­pi­tä­mään tiedonhallintamallia.

Tämä mahdol­lis­taa kansa­lai­selle suju­vam­mat palve­lut sekä orga­ni­saa­tio­ra­jo­jen yli ulot­tu­vat palve­lu­pro­ses­sit ja palveluautomaation.

Teksti:
Petri Laiti­nen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Ossi Laak­ko­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Risto Salmi­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu