Categories
Artikkelit Pulssi

Tutkimus-, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minta varmis­tavat korkea­koulun osaamisen uudistamisen

Soveltava tutki­mus­toi­minta on ollut ammat­ti­kor­kea­kou­lujen lakisää­teinen tehtävä jo vuodesta 2003 lähtien. Nykyisin vuoden 2014 ammat­ti­kor­kea­kou­lulain mukai­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lujen erityisenä lakisää­teisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja alueke­hi­tystä edistävää ja alueen elinkei­no­ra­ken­netta uudis­tavaa sovel­tavaa tutkimus-, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­mintaa (TKI), joka palvelee etenkin alueiden pienten ja keski­suurten yritysten vahvuuksia sekä työ- ja elinkei­noe­lämän uudistumista.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen TKI-toimin­nassa korostuu vahva työelä­mä­läh­töisyys ja alueke­hit­tä­misen intressi. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen rehto­ri­neu­voston Arenen kokoamien tilas­tojen mukaan esimer­kiksi vuonna 2019 ammat­ti­kor­kea­kou­lujen TKI-toiminnan koko volyymi oli noin 220 miljoonaa euroa, josta ulkopuo­linen rahoitus kattoi yli puolet. Kasvua edelli­sestä vuodesta oli 16 miljoonaa eli noin 15 prosenttia.

Ulkopuo­li­sesta TKI-rahoi­tuk­sesta 58 prosenttia tuli eri EU-lähteistä, joista tärkeimpiä ovat Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto (EAKR), 30,3 miljoonaa euroa, ja Euroopan sosiaa­li­ra­hasto (ESR), 22,5 miljoonaa euroa. Kotimai­sista rahoi­tus­läh­teistä tärkeimmän muodos­tavat eri minis­te­riöiden myöntämät hanke­ra­hoi­tukset (25,3 M€). TKI-työ on kehit­tynyt jatku­vasti enemmän pienten ja keski­suurten organi­saa­tioiden kanssa tehtävään sovel­tavaan tutki­mukseen ja tuotekehitykseen.

Myös Kareliassa ja sen edeltä­jässä Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa yhteistyö työ- ja elinkei­noe­lämän kanssa on ollut keskei­sellä sijalla TKI-toimin­nassa. Tämä myös tunnis­tetaan yhteis­työ­kump­pa­neit­temme parissa. Esimer­kiksi viimei­simmän maalis­kuussa 2021 julkaistun pk-yritys­ba­ro­metrin mukaan pohjois­kar­ja­laiset yrittäjät tekevät selkeästi eniten koulu­tusyh­teis­työtä koko Suomessa. Myös Karelian saamaan asiakas­pa­lautteen mukaan yritykset kokevat yhteistyön kanssamme erittäin merkit­se­väksi oman toimin­tansa ja osaami­sensa uudistamisessa.

Esimer­kiksi viimei­simmän maalis­kuussa 2021 julkaistun pk-yritys­ba­ro­metrin mukaan pohjois­kar­ja­laiset yrittäjät tekevät selkeästi eniten koulu­tusyh­teis­työtä koko Suomessa.

Pohjois-Karja­lassa joka neljäs yritys on yhteis­työssä korkea­kou­lujen ja tutki­mus­lai­tosten kanssa. Huomattava osa tästä tapahtuu yhteis­työnä juuri Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kanssa. Osa näistä kumppa­nuuk­sista muodostaa myös vahvoja ekosys­teemejä, joista vanhimmat ja yhä toimin­nassa olevat ovat jo yli 20 vuoden takaa.  Mikä voisikaan olla osaaja­kou­lu­tuksen ohella parempaa korkea­koulun aluevaikuttavuutta?

Hankkeet mahdol­lis­tavat paitsi osaamisen siirtoa korkea­kou­luilta yrityksiin ja työelämään myös oman osaami­semme kasvat­ta­mista, siis pitkä­ai­kaista panos­tusta osaamisen ja asian­tun­ti­juuden kehit­tä­miseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on hankkeiden vaikutus Karelia 2030 -strate­giaan, jossa keskeisinä valin­tojen haastajina ovat työn murros, väestön ikään­ty­minen ja ympäristön kestävyys.

Otamme nämä haasteet Kareliassa tosis­samme. Keski­tymme jatkuvan oppimisen ja koulu­tus­pe­räisen maahan­muuton edistä­miseen. Strate­gisia vahvuusa­lo­jamme ovat väljästi asutun alueen hyvin­voin­ti­pal­velut, älykäs tuotanto ja älykkäät palvelut sekä hiili­neut­raalit ratkaisut. Jo vuosia jatkunut Karelian syste­maat­tinen TKI-työ on mahdol­lis­tanut uudet näkökulmat ja kyvyk­kyydet paitsi opetuk­sessa myös pitkän aikavälin strate­gi­sissa valin­noissa, joiden avulla luomme kestävää elinvoimaa toiminta-alueel­lemme ja yhteistyökumppaneillemme.

Kirjoittaja:
Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Kirjoitus on julkaistu alun perin 8/2021 julkais­tussa ”Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun tutkimus – ja kehit­tä­mis­toi­mintaa EU-ohjel­ma­kau­della 2014–2020”-julkaisussa.