Work Smart -toimintamalli sai alkunsa kahdesta resurssiviisaasta ja älykkäästä toimintatavasta. Niiden takaa löytyy kuitenkin englanninkielinen lausahdus ”Who know that you know what you know”, joka voi tiivistää palkkatyöläisen ja yrittäjän urakehityksen menestyksen salaisuuden.
Puretaan lausahdus osiin, niin sen merkitys avautuu paremmin.
Viimeiset kolme sanaa ”what you know” tarkoittavat sitä osaamista ja taitoja mitä sinulla on. Ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle monenlaisia taitoja. Työtehtävät ja harrastukset kasvattavat osaamista entisestään.
Keskimmäiset kolme sanaa ”that you know” tarkoittavat todisteita ja näyttöjä, joita sinulla on osaamisesi tasosta ja laadusta. Osaatko sen mitä väität osaavasi. Ensimmäiset kaksi sanaa ”who know”, tarkoittaa verkostosi henkilöitä, jotka pystyvät vaikuttamaan urakehitykseesi, ja jotka tuntevat sinut ja tietävät, että sinä osaat sen mitä osaat. Näitä henkilöitä ovat mm. potentiaaliset työnantajat ja arvostetut suosittelijat.
Yhdessä näistä kolmesta palasesta muodostuu yksinkertainen menestyksen kaava – menestyt, kun henkilöt, joilla on vaikutusmahdollisuuksia, tietävät sinut ja sen, että osaat sen mitä osaat. Voisiko ammattikorkeakoulu tukea opiskelijoiden urakehitystä tätä menestysreseptiä seuraten?
Work Smart on käytettyjen resurssien ja hyödyn älykäs vaihtokauppa
Perinteisen ammattikorkeakoulun toimintamallin heikkous on menestysreseptin verkostoa käsittelevä osa. Usein opiskelija tekee tutkintoon liittyvän harjoittelun vain yhdessä yrityksessä tai työnantajaorganisaatiossa. Opinnot päättävä opinnäytetyö on usein tehty yhteistyössä saman yrityksen kanssa. Pahimmillaan opintojen aikana opiskelijan taidoista ja osaamisesta ei pääse perille kuin yksi potentiaalinen työnantaja.
Koska nykymuotoiset koulutukseen varatut resurssit, myös yritysten puolella, eivät mahdollista pitkiä harjoittelujaksoja monissa yrityksissä, nähtiin Karelia-ammattikorkeakoulussa tärkeänä kehittää resurssiviisaampia toimintamalleja opiskelijoiden ja yritysten väliseen kohtaamiseen.
Analyysi erilaisista vaihtoehdoista johti ryhmässä tapahtuvaa pikadeittailua muistuttavan mallin kehittämiseen. Tässä mallissa joukko yrityksiä saapuu yhtä aikaa lyhyelle vierailulle ammattikorkeakoululle. Opiskelijaryhmät on jaettu pieniryhmiin, jotka kiertävät työnantajalta työnantajalle annetussa rytmissä.
Lyhyt kohtaaminen antaa opiskelijoille tilaisuuden haastatella työelämäedustajaa ja oppia lyhyessä ajassa työelämän tarpeista, mikä auttaa jäljellä olevien opintojen suuntaamisessa. Lisäksi hyvin valmistautunut opiskelija voi tehdä vaikutuksen yrittäjään ja sujauttaa hänelle laadukkaan hakemuksen heti tilaisuudessa.
Kirjoituspajasta tukea osaamisväitteille
Menestysreseptin keskimmäisen osan, ”that you know”, haasteeseen tartuttiin yksinkertaisen hakemuskirjoituspajan avulla. Jotta potentiaaliset työnantajat todella uskovat, että osaat sen mitä osaat, on sinun kyettävä vakuuttamaan heidät osaamisestasi siinä lyhyessä kommunikointiajassa mitä sinulle on suotu.
Tiiviit harjoitukset auttoivat opiskelijoita tunnistamaan ja etsimään todisteita osaamisväitteidensä tueksi.
Vakuuttamisen salaisuuden löydämme runoilijoiden ”show, don’t tell” -lausahduksesta. Kun kirjoitat hakemukseen, sähköpostiin tai esittelyvideoon, että olet älykäs ja määrätietoinen, anna aina todisteet väittämäsi tueksi. Virkkeet ”18-vuotiaana voittamani shakin Suomen mestaruus on osoitus hyvistä hoksottimistani” tai ”Yksi vuosi loukkaantumisen jälkeen olin määrätietoisuuteni ajamana kehittynyt alle kolmen ja puolen tunnin maratonjuoksijaksi” ovat mallikelpoisia esimerkkejä.
Tiiviit harjoitukset auttoivat opiskelijoita tunnistamaan ja etsimään todisteita osaamisväitteidensä tueksi. Kun korostetut osaamiset oli valittu työnantajan tarpeiden mukaan, oli pohja luotu yhteiselle ymmärrykselle. Lyhyessä ajassa syntyneistä oivalluksista ovat opiskelijat tulleet kiittelemään vielä vuosia valmistumisen jälkeenkin.
Kirjoittaja:
Heikki Immonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu