”Who know that you know what you know” on Work Smartin ydin

Work Smart -toimin­ta­malli sai alkunsa kahdesta resurs­si­vii­saasta ja älyk­käästä toimin­ta­ta­vasta. Niiden takaa löytyy kuiten­kin englan­nin­kie­li­nen lausah­dus ”Who know that you know what you know”, joka voi tiivis­tää palk­ka­työ­läi­sen ja yrit­tä­jän urake­hi­tyk­sen menes­tyk­sen salaisuuden.

Pure­taan lausah­dus osiin, niin sen merki­tys avautuu paremmin.

Viimei­set kolme sanaa ”what you know” tarkoit­ta­vat sitä osaa­mista ja taitoja mitä sinulla on. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto antaa sinulle monen­lai­sia taitoja. Työteh­tä­vät ja harras­tuk­set kasvat­ta­vat osaa­mista entisestään. 

Keskim­mäi­set kolme sanaa ”that you know” tarkoit­ta­vat todis­teita ja näyt­töjä, joita sinulla on osaa­mi­sesi tasosta ja laadusta. Osaatko sen mitä väität osaa­vasi. Ensim­mäi­set kaksi sanaa ”who know”, tarkoit­taa verkos­tosi henki­löitä, jotka pysty­vät vaikut­ta­maan urake­hi­tyk­seesi, ja jotka tunte­vat sinut ja tietä­vät, että sinä osaat sen mitä osaat. Näitä henki­löitä ovat mm. poten­ti­aa­li­set työnan­ta­jat ja arvos­te­tut suosittelijat.

Yhdessä näistä kolmesta pala­sesta muodos­tuu yksin­ker­tai­nen menes­tyk­sen kaava – menes­tyt, kun henki­löt, joilla on vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia, tietä­vät sinut ja sen, että osaat sen mitä osaat. Voisiko ammat­ti­kor­kea­koulu tukea opis­ke­li­joi­den urake­hi­tystä tätä menes­tys­re­sep­tiä seuraten?

Work Smart on käytet­ty­jen resurs­sien ja hyödyn älykäs vaihtokauppa

Perin­tei­sen ammat­ti­kor­kea­kou­lun toimin­ta­mal­lin heik­kous on menes­tys­re­sep­tin verkos­toa käsit­te­levä osa. Usein opis­ke­lija tekee tutkin­toon liit­ty­vän harjoit­te­lun vain yhdessä yrityk­sessä tai työnan­ta­jaor­ga­ni­saa­tiossa. Opinnot päät­tävä opin­näy­te­työ on usein tehty yhteis­työssä saman yrityk­sen kanssa. Pahim­mil­laan opin­to­jen aikana opis­ke­li­jan taidoista ja osaa­mi­sesta ei pääse perille kuin yksi poten­ti­aa­li­nen työnantaja.

Koska nyky­muo­toi­set koulu­tuk­seen varatut resurs­sit, myös yritys­ten puolella, eivät mahdol­lista pitkiä harjoit­te­lu­jak­soja monissa yrityk­sissä, nähtiin Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tärkeänä kehit­tää resurs­si­vii­saam­pia toimin­ta­mal­leja opis­ke­li­joi­den ja yritys­ten väli­seen kohtaamiseen.

Analyysi erilai­sista vaih­toeh­doista johti ryhmässä tapah­tu­vaa pika­deit­tai­lua muis­tut­ta­van mallin kehit­tä­mi­seen. Tässä mallissa joukko yrityk­siä saapuu yhtä aikaa lyhyelle vierai­lulle ammat­ti­kor­kea­kou­lulle. Opis­ke­li­ja­ryh­mät on jaettu pieni­ryh­miin, jotka kier­tä­vät työnan­ta­jalta työnan­ta­jalle anne­tussa rytmissä.

Lyhyt kohtaa­mi­nen antaa opis­ke­li­joille tilai­suu­den haas­ta­tella työelä­mäe­dus­ta­jaa ja oppia lyhyessä ajassa työelä­män tarpeista, mikä auttaa jäljellä olevien opin­to­jen suun­taa­mi­sessa. Lisäksi hyvin valmis­tau­tu­nut opis­ke­lija voi tehdä vaiku­tuk­sen yrit­tä­jään ja sujaut­taa hänelle laaduk­kaan hake­muk­sen heti tilaisuudessa.

Kirjoi­tus­pa­jasta tukea osaamisväitteille

Menes­tys­re­sep­tin keskim­mäi­sen osan, ”that you know”, haas­tee­seen tartut­tiin yksin­ker­tai­sen hake­mus­kir­joi­tus­pa­jan avulla. Jotta poten­ti­aa­li­set työnan­ta­jat todella uskovat, että osaat sen mitä osaat, on sinun kyet­tävä vakuut­ta­maan heidät osaa­mi­ses­tasi siinä lyhyessä kommu­ni­koin­tia­jassa mitä sinulle on suotu.

Tiiviit harjoi­tuk­set auttoi­vat opis­ke­li­joita tunnis­ta­maan ja etsi­mään todis­teita osaa­mis­väit­tei­densä tueksi.

Vakuut­ta­mi­sen salai­suu­den löydämme runoi­li­joi­den ”show, don’t tell” -lausah­duk­sesta. Kun kirjoi­tat hake­muk­seen, sähkö­pos­tiin tai esit­te­ly­vi­deoon, että olet älykäs ja määrä­tie­toi­nen, anna aina todis­teet väit­tä­mäsi tueksi. Virk­keet ”18-vuoti­aana voit­ta­mani shakin Suomen mesta­ruus on osoitus hyvistä hoksot­ti­mis­tani” tai ”Yksi vuosi louk­kaan­tu­mi­sen jälkeen olin määrä­tie­toi­suu­teni ajamana kehit­ty­nyt alle kolmen ja puolen tunnin mara­ton­juok­si­jaksi” ovat malli­kel­poi­sia esimerkkejä.

Tiiviit harjoi­tuk­set auttoi­vat opis­ke­li­joita tunnis­ta­maan ja etsi­mään todis­teita osaa­mis­väit­tei­densä tueksi. Kun koros­te­tut osaa­mi­set oli valittu työnan­ta­jan tarpei­den mukaan, oli pohja luotu yhtei­selle ymmär­ryk­selle. Lyhyessä ajassa synty­neistä oival­luk­sista ovat opis­ke­li­jat tulleet kiit­te­le­mään vielä vuosia valmis­tu­mi­sen jälkeenkin.

Kirjoit­taja:
Heikki Immonen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu