Work Smart -uraohjausmallin kannustavat tulokset tulivat esiin nopeasti. Se tuki toimintatavan ripeää käyttöönottoa ja toimintatavan kehittämistä jatkohankkein.
Karelia-ammattikorkeakoulu ja nykyisin Riveriana tunnettu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä löysivät yhteisen hankkeen avulla keinon parantaa opiskelijoidensa sujuvaa työllistymistä.
Kun tuota kahden oppilaitoksen aivan perustehtävään liittyvää kriittistä ongelmaa haluttiin saada ratkaistuksi, tultiin samalla kehittäneeksi toimintamalli, jota käytetään myös lukuisissa muissa oppilaitoksissa.
Work Smart -uraohjausmalli parantaa opiskelijoiden työllistyvyyttä ja luo jo opintojen aikana toimivia työelämäverkostoja, joita opiskelija voi hyödyntää siirtyessään opintojen jälkeen työelämään.
Mallin ytimessä on kolmen työpajan malli, jossa ensin etsitään omat vahvuudet, minkä jälkeen ne tuodaan esiin työnhaussa. Kolmannessa vaiheessa opiskelijat ja työnantaja tutustuvat toisiinsa kasvotusten eränlaisilla pikatreffeillä.
Uraohjausmalli esitetään myös lyhyellä videolla:
Mallista löytyy lisää tietoa osoitteesta worksmart.karelia.fi.
Uraohjaajille nopeasti keinot käyttöön
Malli luotiin ”Work Smart – Älykkäästi töihin”-hankkeessa, joka toteutui vuosina 2015–2017 EU:n sosiaalirahaston (ESR) tuella. Jo hankkeen loppupuolella käynnistyi uusia hankkeita, joissa malli otettiin käyttöön, mutta mallin käyttö ei tietenkään vaatinut taakseen hankkeita, vaan uraohjaajat eri oppilaitoksissa hyödynsivät sitä tarpeidensa mukaan heti ensimmäisten kokemusten jälkeen.
Kareliassa ja Riveriassa uraohjausmalli saatiin osaksi oppilaitosten opetusta sekä ohjausta jo hankkeen aikana. Uraohjausmallin kehitystyöhön osallistui suuri joukko oppilaitosten uraohjaajia, mikä varmisti sen, että toiminta jatkui hankkeen jälkeen ja että uusille uraohjaajille oli olemassa vertaisohjaajia, vaikka hanke päättyi.
Work Smart -mallista on kerrottu erilaisissa tilaisuuksissa, kuten vuoden 2019 valtakunnallisilla OPO-päivillä Turussa ja syksyllä 2018 Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen opettajille järjestetyssä koulutuksessa.
Työelämä kohtaa tutumpia työnhakijoita
Työelämän edustajille verkostoituminen opiskelijoiden kanssa pienentää riskiä rekrytoinnissa, koska yritys tuntee työnhakijan, opiskelijan, jo pidemmältä ajalta. Monesti rekrytointiin osallistuvat opiskelijat ovat olleet yrityksessä työssä oppimassa tai työharjoittelussa.
Oppilaitokselle verkostoituminen ja kumppanuus työelämän edustajien kanssa tarjoaa välittömän palautteen siitä, mitä osaamista työelämä tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Kumppanuus mahdollistaa myös työelämäprojektien ja toimeksiantojen toteuttamisen osana opintoja ja opetusta, joissa opiskelijat luovat työelämäyhteyksiä työelämältä saatujen konkreettisten toimeksiantojen ja tarpeiden pohjalta.
Työelämän edustajille verkostoituminen opiskelijoiden kanssa pienentää riskiä rekrytoinnissa, koska yritys tuntee työnhakijan, opiskelijan, jo pidemmältä ajalta.
Uraohjaajien ja samalla oppilaitosten työelämäverkostot laajenivat ja kumppanuudet syventyivät. Toiminnan kautta saatiin uusia aktiivisia työelämäkumppaneita, jotka ovat halukkaita osallistumaan opiskelijoiden työelämätaitojen parantamiseen.
Fokus rekrytointien onnistumiseen
Work Smart -mallin kehitystyössä on tärkeää kehittää myös yritysten työllistämistaitoja. Niin tehtiin vuosina 2017–2019 “SMErec – new recruitment skills for SMEs and workforce”-hankkeessa. Work Smart -menetelmällä haettiin onnistuneita rekrytointeja muun muassa parantamalla uraohjaustyötä osaamisen tunnistamisen ja tuotteistamisen näkökulmasta sekä konseptoimalla pikatreffit potentiaalisten työnantajien ja työnhakijoiden verkostoitumiseksi.
ESR:n tukemassa SMErec-hankkeessa kehitys keskittyi ensikohtaamisen jälkeiseen aikaan. SMErecissä tunnistettiin rekrytointiprosessi kolmevaiheiseksi. Tunnistetut tasot olivat työnantajamielikuvan merkitys, varsinainen rekrytointihaastattelu sekä perehdyttäminen, ja kaikissa näissä työnantajien tarpeet ja työnhakijoiden odotukset pitää saada kohtaamaan hedelmällisesti.
Korkeakoulustartti-ESR-hankkeessa (2018–2020) uraohjausta kehitettiin puolestaan nuorten näkökulmasta. Päätavoitteena oli, että nuoret löytävät itselleen sopivan alan entistä helpommin. Hankkeessa kehitettiin uraohjausta työelämälähtöisesti, jotta nuoret saavat valintojensa tueksi realistista tietoa työelämän tarpeista ja tulevaisuuden työelämästä.
Nuorille suunnatuissa uravalmennuksissa hyödynnettiin Work Smartin -ajatusmallia oman osaamisen tunnistamisen merkityksestä urasuunnittelussa, ja valmennuksiin kutsuttiin yritysten edustajia kertomaan terveisiä työelämästä.
Kirjoittajat:
Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Niina Pennanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu