Work Smar­tista kasvoi mene­telmä työuraoh­jauk­seen oppilaitoksissa

Work Smart -uraoh­jaus­mal­lin kannus­ta­vat tulok­set tulivat esiin nopeasti. Se tuki toimin­ta­ta­van ripeää käyt­töön­ot­toa ja toimin­ta­ta­van kehit­tä­mistä jatkohankkein.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja nykyi­sin Rive­riana tunnettu Pohjois-Karja­lan koulu­tus­kun­tayh­tymä löysi­vät yhtei­sen hank­keen avulla keinon paran­taa opis­ke­li­joi­densa sujuvaa työllistymistä.

Kun tuota kahden oppi­lai­tok­sen aivan perus­teh­tä­vään liit­ty­vää kriit­tistä ongel­maa halut­tiin saada ratkais­tuksi, tultiin samalla kehit­tä­neeksi toimin­ta­malli, jota käyte­tään myös lukui­sissa muissa oppilaitoksissa.

Work Smart -uraoh­jaus­malli paran­taa opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­vyyttä ja luo jo opin­to­jen aikana toimi­via työelä­mä­ver­kos­toja, joita opis­ke­lija voi hyödyn­tää siir­tyes­sään opin­to­jen jälkeen työelämään.

Mallin ytimessä on kolmen työpa­jan malli, jossa ensin etsi­tään omat vahvuu­det, minkä jälkeen ne tuodaan esiin työn­haussa. Kolman­nessa vaiheessa opis­ke­li­jat ja työnan­taja tutus­tu­vat toisiinsa kasvo­tus­ten erän­lai­silla pikatreffeillä. 

Uraoh­jaus­malli esite­tään myös lyhyellä videolla:

Mallista löytyy lisää tietoa osoit­teesta worksmart.karelia.fi.

Uraoh­jaa­jille nopeasti keinot käyttöön

Malli luotiin ”Work Smart – Älyk­käästi töihin”-hankkeessa, joka toteu­tui vuosina 2015–2017 EU:n sosi­aa­li­ra­has­ton (ESR) tuella. Jo hank­keen loppu­puo­lella käyn­nis­tyi uusia hank­keita, joissa malli otet­tiin käyt­töön, mutta mallin käyttö ei tieten­kään vaati­nut taak­seen hank­keita, vaan uraoh­jaa­jat eri oppi­lai­tok­sissa hyödyn­si­vät sitä tarpei­densa mukaan heti ensim­mäis­ten koke­mus­ten jälkeen.

Kare­liassa ja Rive­riassa uraoh­jaus­malli saatiin osaksi oppi­lai­tos­ten opetusta sekä ohjausta jo hank­keen aikana. Uraoh­jaus­mal­lin kehi­tys­työ­hön osal­lis­tui suuri joukko oppi­lai­tos­ten uraoh­jaa­jia, mikä varmisti sen, että toiminta jatkui hank­keen jälkeen ja että uusille uraoh­jaa­jille oli olemassa vertai­soh­jaa­jia, vaikka hanke päättyi.

Work Smart -mallista on kerrottu erilai­sissa tilai­suuk­sissa, kuten vuoden 2019 valta­kun­nal­li­silla OPO-päivillä Turussa ja syksyllä 2018 Pohjois-Savossa amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­ta­jille järjes­te­tyssä koulutuksessa.

Työelämä kohtaa tutum­pia työnhakijoita

Työelä­män edus­ta­jille verkos­toi­tu­mi­nen opis­ke­li­joi­den kanssa pienen­tää riskiä rekry­toin­nissa, koska yritys tuntee työn­ha­ki­jan, opis­ke­li­jan, jo pidem­mältä ajalta. Monesti rekry­toin­tiin osal­lis­tu­vat opis­ke­li­jat ovat olleet yrityk­sessä työssä oppi­massa tai työharjoittelussa.

Oppi­lai­tok­selle verkos­toi­tu­mi­nen ja kump­pa­nuus työelä­män edus­ta­jien kanssa tarjoaa välit­tö­män palaut­teen siitä, mitä osaa­mista työelämä tarvit­see nyt ja tule­vai­suu­dessa. Kump­pa­nuus mahdol­lis­taa myös työelä­mä­pro­jek­tien ja toimek­sian­to­jen toteut­ta­mi­sen osana opin­toja ja opetusta, joissa opis­ke­li­jat luovat työelä­mäyh­teyk­siä työelä­mältä saatu­jen konkreet­tis­ten toimek­sian­to­jen ja tarpei­den pohjalta.

Työelä­män edus­ta­jille verkos­toi­tu­mi­nen opis­ke­li­joi­den kanssa pienen­tää riskiä rekry­toin­nissa, koska yritys tuntee työn­ha­ki­jan, opis­ke­li­jan, jo pidem­mältä ajalta.

Uraoh­jaa­jien ja samalla oppi­lai­tos­ten työelä­mä­ver­kos­tot laaje­ni­vat ja kump­pa­nuu­det syven­tyi­vät. Toimin­nan kautta saatiin uusia aktii­vi­sia työelä­mä­kump­pa­neita, jotka ovat haluk­kaita osal­lis­tu­maan opis­ke­li­joi­den työelä­mä­tai­to­jen parantamiseen.

Fokus rekry­toin­tien onnistumiseen

Work Smart -mallin kehi­tys­työssä on tärkeää kehit­tää myös yritys­ten työl­lis­tä­mis­tai­toja. Niin tehtiin vuosina 2017–2019 “SMErec – new recruit­ment skills for SMEs and workforce”-hankkeessa. Work Smart -mene­tel­mällä haet­tiin onnis­tu­neita rekry­toin­teja muun muassa paran­ta­malla uraoh­jaus­työtä osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen ja tuot­teis­ta­mi­sen näkö­kul­masta sekä konsep­toi­malla pikat­ref­fit poten­ti­aa­lis­ten työnan­ta­jien ja työn­ha­ki­joi­den verkostoitumiseksi.

ESR:n tuke­massa SMErec-hank­keessa kehitys keskit­tyi ensi­koh­taa­mi­sen jälkei­seen aikaan. SMErecissä tunnis­tet­tiin rekry­toin­ti­pro­sessi kolme­vai­hei­seksi. Tunnis­te­tut tasot olivat työnan­ta­ja­mie­li­ku­van merki­tys, varsi­nai­nen rekry­toin­ti­haas­tat­telu sekä pereh­dyt­tä­mi­nen, ja kaikissa näissä työnan­ta­jien tarpeet ja työn­ha­ki­joi­den odotuk­set pitää saada kohtaa­maan hedelmällisesti. 

Korkea­kou­lus­tartti-ESR-hank­keessa (2018–2020) uraoh­jausta kehi­tet­tiin puoles­taan nuorten näkö­kul­masta. Pääta­voit­teena oli, että nuoret löytä­vät itsel­leen sopivan alan entistä helpom­min. Hank­keessa kehi­tet­tiin uraoh­jausta työelä­mä­läh­töi­sesti, jotta nuoret saavat valin­to­jensa tueksi realis­tista tietoa työelä­män tarpeista ja tule­vai­suu­den työelämästä. 

Nuorille suun­na­tuissa uraval­men­nuk­sissa hyödyn­net­tiin Work Smartin -ajatus­mal­lia oman osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen merki­tyk­sestä urasuun­nit­te­lussa, ja valmen­nuk­siin kutsut­tiin yritys­ten edus­ta­jia kerto­maan tervei­siä työelämästä.

Kirjoit­ta­jat:
Marja-Liisa Ruot­sa­lai­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Niina Penna­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu