Yrittäjyyden kehittäminen luo mahdollisuuden asua ja työskennellä maaseudulla muiden työpaikkojen kadotessa. Yritysten ansaintalogiikat muuttuvat alati nopeasti muuttuvassa maailmassa ja uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palveluiden kehittämisellä voidaan vahvistaa yrityksen toimintaa sekä synnyttää myös täysin uudenlaista liiketoimintaa.
Viime vuosien kehittämistoimissa Pohjois-Karjalassa yhtenä punaisena lankana on ollut yhdessä tekeminen: vertaistuki, uudet yhteiset tuotteet ja palvelut sekä uudenlaiset yhteistyömallit.
Karelia-ammattikorkeakoulun ohjelmakauden 2014–2020 maaseutuhankkeiden tavoitteina on ollut mahdollistaa ja kehittää yritystoimintaa maaseutumaisilla alueilla. Työtä on tehty suurelta osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella.
Toimiin on sisältynyt niin yritysten osaamisen ja verkostojen kehittämistä kuin yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämistäkin. Edellä mainitut toimenpiteet ovat edesauttaneet maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä ihmisten halua ja mahdollisuuksia pitää maaseutu asuttuna.
Kehittämistoiminnassa on ollut vahvasti mukana myös kansainvälisen osaamisen siirron näkökulma etenkin Pohjoisen Periferian ja Aktiksen ohjelmasta (NPA-ohjelma) rahoitettujen hankkeiden myötä.
Maaseudulla korostuu yhteisöihin tukeutuva yrittäjyys
Maaseudun viitekehyksessä yhteiskunnallinen yrittäjyys konkretisoituu yhteisölähtöisen ja kansalaisaktiivisuudesta kumpuavan yritystoiminnan muodossa.
Yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallissa yhdistyvät yhteisöllinen omistajuus, paikkaperustaisuus sekä osallistava hallinto ja toiminnan läpinäkyvyys. Lähtökohtana on yhteiskunnallisen arvon tuottaminen yrityksen vaikutuspiirissä olevalle yhteisölle.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli olivat muutamia vuosia sitten ja osin edelleenkin heikosti tunnettuja teemoja pohjoiskarjalaisten maaseudun kehittäjien piirissä. Monet maaseudun paikalliset kylien palvelutuotantoon osallistuvat pienosuuskunnat sekä yhdistystoimijat kuitenkin toteuttavat käytännön toiminnassaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia, vaikka eivät tätä välttämättä itse tiedosta.
Karelia-ammattikorkeakoulu on pyrkinyt teemahankkeiden välityksellä lisäämään yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuutta maakunnassa sekä rakentamaan teeman ympärille paikallisia yhteistyöverkostoja. Verkostopohjaista yhteistyötä on rakennettu erityisesti maaseudun osuuskuntatoimijoiden keskuudessa.
Maaseudun elinvoiman ylläpidon näkökulmasta on tärkeää, että maaseudun paikallisia kehittäjäorganisaatioita pystytään tukemaan osaamisen kehittymisessä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Myös ikääntyville vastuuhenkilöille tarvitaan kotiseutunsa elinvoiman vahvistamisesta kiinnostuneita ja toimintaan sitoutuvia jatkajia.
Vertaistuki merkittävää etenkin harvaan asutuilla alueilla
Yhdessä tekeminen ja kehittäminen tuovat yritysten toimintaan uusia näkökulmia, toimintatapoja ja yhteistyökumppaneita. Vertaistuen merkitys toiminnan kehittämisessä on suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei välttämättä muuten synny päivittäisiä kontakteja toisiin yrittäjiin.
Verkostoituminen sekä haasteiden ja kokemusten jakaminen muiden yrittäjien kanssa lisää yrittäjien hyvinvointia ja motivaatiota yrityksensä kehittämiseen.
Useissa hankkeissa toteutettujen benchmarking-matkojen tavoitteena on ollut tutustua muiden yritysten toimintaan, tuotekehitysprosesseihin, yhteistyötapoihin ja viestintään.
Vertaistuen merkitys toiminnan kehittämisessä on suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei välttämättä muuten synny päivittäisiä kontakteja toisiin yrittäjiin.
Myös koulutuksissa, seminaareissa ja työpajoissa on mahdollista kasvattaa verkostojaan ja luoda kumppanuuksia osaamisen kehittämisen ohella. Erityisen positiivista palautetta saaneita toimintamalleja ovat olleet sellaiset kehittämistoimet, jossa osallistujat ehtivät ryhmäytyä kunnolla ja näin on syntynyt jopa vuosia kestäviä yhteistyökumppanuuksia ja -verkostoja.
Esimerkkejä onnistuneesta vertaisverkostojen rakentamisesta löytyy muun muassa kansainvälisestä naisyrittäjyyttä edistävästä W-Power-hankkeesta, jonka verkostoon on liittynyt kuudessa maassa yli 400 naisyrittäjää.
Vertaistuen ja uusien liiketoimintamallien löytäminen on korostunut entisestään koronapandemian sekoittaessa tutun toimintaympäristön. Toisaalta pandemia on jopa tasa-arvoistanut maaseudun yrittäjiä, koska nyt syrjäinen sijainti ei ole ollut enää este osallistumiselle lähes kaiken kehittämisen siirryttyä verkkoon.
Ammattikorkeakoulu toimii uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tukena
Ammattikorkeakoulun tehtävä aluekehittämisessä on lakisääteinen ja tehtävään sisältyy myös vastuu haistella uusia tuulia ensimmäisten joukossa ja tuoda niitä maakuntaan. Niinpä Karelian hankkeissa on oltu myös osaltaan edelläkävijöitä uusien liiketoiminnan alojen tai uudenlaisen palvelutoiminnan kehittämisessä.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisen lisäksi kuluneen ohjelmakauden aikana on selvitelty mm. robotiikan hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä kehitetty green care -muotoisia palveluja. Uraauurtavaa työtä on tehty myös valtakunnallisesti vastaten matkailualan koordinaatiosta Rural Finland -hankkeiden myötä.
Kirjoittajat:
Keijo Koskinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu