Categories
Artikkelit Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kestävää hyvinvointia

Yritykset luovat elinvoimaa maaseu­dulle etenkin yhteistyöllä

Yrittä­jyyden kehit­tä­minen luo mahdol­li­suuden asua ja työsken­nellä maaseu­dulla muiden työpaik­kojen kadotessa. Yritysten ansain­ta­lo­giikat muuttuvat alati nopeasti muuttu­vassa maail­massa ja uusien toimin­ta­ta­pojen, tuotteiden ja palve­luiden kehit­tä­mi­sellä voidaan vahvistaa yrityksen toimintaa sekä synnyttää myös täysin uuden­laista liiketoimintaa.

Viime vuosien kehit­tä­mis­toi­missa Pohjois-Karja­lassa yhtenä punaisena lankana on ollut yhdessä tekeminen: vertaistuki, uudet yhteiset tuotteet ja palvelut sekä uuden­laiset yhteistyömallit.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ohjel­ma­kauden 2014–2020 maaseu­tu­hank­keiden tavoit­teina on ollut mahdol­listaa ja kehittää yritys­toi­mintaa maaseu­tu­mai­silla alueilla. Työtä on tehty suurelta osin Manner-Suomen maaseudun kehit­tä­mis­oh­jelman tuella.

Toimiin on sisäl­tynyt niin yritysten osaamisen ja verkos­tojen kehit­tä­mistä kuin yhteis­kun­nal­lisen yritys­toi­minnan edistä­mis­täkin. Edellä mainitut toimen­piteet ovat edesaut­taneet maaseu­tua­lueiden elinvoi­mai­suutta sekä ihmisten halua ja mahdol­li­suuksia pitää maaseutu asuttuna. 

Kehit­tä­mis­toi­min­nassa on ollut vahvasti mukana myös kansain­vä­lisen osaamisen siirron näkökulma etenkin Pohjoisen Periferian ja Aktiksen ohjel­masta (NPA-ohjelma) rahoi­tet­tujen hankkeiden myötä.

Maaseu­dulla korostuu yhtei­söihin tukeutuva yrittäjyys

Maaseudun viite­ke­hyk­sessä yhteis­kun­nal­linen yrittäjyys konkre­ti­soituu yhtei­sö­läh­töisen ja kansa­lai­sak­tii­vi­suu­desta kumpuavan yritys­toi­minnan muodossa.

Yhtei­sö­läh­töisen yhteis­kun­nal­lisen yrityksen toimin­ta­mal­lissa yhdis­tyvät yhtei­söl­linen omistajuus, paikka­pe­rus­taisuus sekä osallistava hallinto ja toiminnan läpinä­kyvyys. Lähtö­kohtana on yhteis­kun­nal­lisen arvon tuotta­minen yrityksen vaiku­tus­pii­rissä olevalle yhteisölle. 

Yhteis­kun­nal­linen yrittäjyys ja yhteis­kun­nal­lisen yrityksen toimin­ta­malli olivat muutamia vuosia sitten ja osin edelleenkin heikosti tunnettuja teemoja pohjois­kar­ja­laisten maaseudun kehit­täjien piirissä. Monet maaseudun paikal­liset kylien palve­lu­tuo­tantoon osallis­tuvat pieno­suus­kunnat sekä yhdis­tys­toi­mijat kuitenkin toteut­tavat käytännön toimin­nassaan yhteis­kun­nal­lisen yrityksen toimin­ta­mallia, vaikka eivät tätä välttä­mättä itse tiedosta. 

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on pyrkinyt teema­hank­keiden välityk­sellä lisäämään yhteis­kun­nal­lisen yrittä­jyyden tunnet­tuutta maakun­nassa sekä raken­tamaan teeman ympärille paikal­lisia yhteis­työ­ver­kostoja. Verkos­to­poh­jaista yhteis­työtä on raken­nettu erityi­sesti maaseudun osuus­kun­ta­toi­mi­joiden keskuudessa.

Maaseudun elinvoiman ylläpidon näkökul­masta on tärkeää, että maaseudun paikal­lisia kehit­tä­jä­or­ga­ni­saa­tioita pystytään tukemaan osaamisen kehit­ty­mi­sessä toiminnan jatku­vuuden turvaa­mi­seksi. Myös ikään­ty­ville vastuu­hen­ki­löille tarvitaan kotiseu­tunsa elinvoiman vahvis­ta­mi­sesta kiinnos­tu­neita ja toimintaan sitou­tuvia jatkajia. 

Vertaistuki merkit­tävää etenkin harvaan asutuilla alueilla

Yhdessä tekeminen ja kehit­tä­minen tuovat yritysten toimintaan uusia näkökulmia, toimin­ta­tapoja ja yhteis­työ­kump­pa­neita. Vertaistuen merkitys toiminnan kehit­tä­mi­sessä on suuri erityi­sesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei välttä­mättä muuten synny päivit­täisiä kontakteja toisiin yrittäjiin.

Verkos­toi­tu­minen sekä haasteiden ja kokemusten jakaminen muiden yrittäjien kanssa lisää yrittäjien hyvin­vointia ja motivaa­tiota yrityk­sensä kehittämiseen.

Useissa hankkeissa toteu­tet­tujen bench­marking-matkojen tavoit­teena on ollut tutustua muiden yritysten toimintaan, tuote­ke­hi­tys­pro­ses­seihin, yhteis­työ­ta­poihin ja viestintään.

Vertaistuen merkitys toiminnan kehit­tä­mi­sessä on suuri erityi­sesti harvaan asutuilla alueilla, joilla ei välttä­mättä muuten synny päivit­täisiä kontakteja toisiin yrittäjiin.

Myös koulu­tuk­sissa, seminaa­reissa ja työpa­joissa on mahdol­lista kasvattaa verkos­tojaan ja luoda kumppa­nuuksia osaamisen kehit­tä­misen ohella. Erityisen positii­vista palau­tetta saaneita toimin­ta­malleja ovat olleet sellaiset kehit­tä­mis­toimet, jossa osallis­tujat ehtivät ryhmäytyä kunnolla ja näin on syntynyt jopa vuosia kestäviä yhteis­työ­kump­pa­nuuksia ja -verkostoja.

Esimerkkejä onnis­tu­neesta vertais­ver­kos­tojen raken­ta­mi­sesta löytyy muun muassa kansain­vä­li­sestä naisyrit­tä­jyyttä edistä­västä W-Power-hankkeesta, jonka verkostoon on liittynyt kuudessa maassa yli 400 naisyrittäjää.

Vertaistuen ja uusien liike­toi­min­ta­mallien löytä­minen on koros­tunut entisestään korona­pan­demian sekoit­taessa tutun toimin­taym­pä­ristön. Toisaalta pandemia on jopa tasa-arvois­tanut maaseudun yrittäjiä, koska nyt syrjäinen sijainti ei ole ollut enää este osallis­tu­mi­selle lähes kaiken kehit­tä­misen siirryttyä verkkoon.

Ammat­ti­kor­kea­koulu toimii uusien tuotteiden ja palve­luiden kehit­tä­misen tukena

Ammat­ti­kor­kea­koulun tehtävä alueke­hit­tä­mi­sessä on lakisää­teinen ja tehtävään sisältyy myös vastuu haistella uusia tuulia ensim­mäisten joukossa ja tuoda niitä maakuntaan. Niinpä Karelian hankkeissa on oltu myös osaltaan edellä­kä­vi­jöitä uusien liike­toi­minnan alojen tai uuden­laisen palve­lu­toi­minnan kehittämisessä.

Yhteis­kun­nal­lisen yrittä­jyyden edistä­misen lisäksi kuluneen ohjel­ma­kauden aikana on selvi­telty mm. robotiikan hyödyn­tä­misen mahdol­li­suuksia sekä kehitetty green care -muotoisia palveluja. Uraauur­tavaa työtä on tehty myös valta­kun­nal­li­sesti vastaten matkai­lualan koordi­naa­tiosta Rural Finland -hankkeiden myötä.

Kirjoit­tajat:
Keijo Koskinen, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Helena Puhakka-Tarvainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu