Kohti yhden­ver­tai­sem­paa, moni­nai­sem­paa ja turval­li­sem­paa Kareliaa

Pohjois-Karjala Pride järjes­te­tään 22.-26.9.2021. Pride-viikolla juhlis­te­taan tasa-arvoa, yhden­ver­tai­suutta ja ihmi­soi­keuk­sia sekä lisä­tään tietoa sateen­kaari-ihmis­ten asemasta, olemas­sao­losta ja oikeuk­sista. Pride-viikon järjes­tä­mi­sestä ja tapah­tu­mien koor­di­noin­nista vastaa Setan pohjois­kar­ja­lai­nen paikal­li­syh­dis­tys Pohjois-Karja­lan Seta. Seta edistää Pohjois-Karja­lan sateen­kaari-ihmis­ten oikeuk­sia ja hyvin­voin­tia sekä järjes­tää alueella sateen­kaa­re­vaa toimintaa.

Laki velvoit­taa tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den edistämiseen

Pride-viikolla kiin­ni­te­tään huomiota kahteen keskei­seen ihmi­soi­keu­teen; yhden­ver­tai­suu­teen ja syrji­mät­tö­myy­teen. Yhden­ver­tai­suu­desta, syrji­mät­tö­myy­destä ja tasa-arvosta sääde­tään perus­tus­laissa, tasa-arvo­laissa ja yhden­ver­tai­suus­laissa. Lait velvoit­ta­vat myös työnan­ta­jia ja oppi­lai­tok­sia. Työnan­ta­jan ja oppi­lai­tok­sen on keskeistä tehdä näky­väksi, että moni­nai­suus on osa yhtei­söä ja kertoa, millai­sin toimin yhden­ver­tai­suutta edistetään.

Tasa-arvo­laki ja yhden­ver­tai­suus­laki velvoit­ta­vat oppi­lai­tok­sia laati­maan sekä tasa-arvo- että yhden­ver­tai­suus­suun­ni­tel­man. Olen­naista on toteut­taa sellai­sia toimen­pi­teitä, jotka paran­ta­vat tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mista käytän­nössä. Kare­liassa on tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­tel­man lisäksi myös työyh­tei­sön yhtei­set peli­sään­nöt ja eetti­set peri­aat­teet. Henki­lös­tö­joh­ta­mi­nen perus­tuu avoi­meen, yhden­ver­tai­seen ja valmen­ta­vaan johta­mis­kult­tuu­riin. Yksi keskei­sistä tavoit­teista Kare­lian yhden­ver­tai­suu­den kehit­tä­mi­sessä ja tasa-arvon edis­tä­mi­sessä on syrjin­nän ehkäiseminen.

Eriar­voi­suutta koulussa ja työpaikalla

Ihmiset ovat työelä­mässä ja koulu­maa­il­massa eriar­voi­sessa asemassa muiden muassa suku­puo­lesta, yhteis­kun­ta­luo­kasta, iästä, alku­pe­rästä, toimin­ta­ky­vystä ja seksu­aa­li­sesta suun­tau­tu­mi­sesta riip­puen. Työn­te­kijä tai opis­ke­lija voi myös joutua syrji­tyksi useam­masta kuin yhdestä syystä, jolloin puhu­taan moni­pe­rus­tei­sesta syrjin­nästä. Esimer­kiksi alku­perä ja uskonto kietou­tu­vat monesti yhteen. Syrjintä aiheut­taa turvat­to­muutta ja heiken­tää osal­li­suu­den kokemusta.

Syksyllä lähio­pe­tuk­seen palaa­mi­nen voi tuntua monesta turvat­to­malta. Sateen­kaa­ri­nuo­ret, eli seksu­aali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töi­hin kuulu­vat nuoret, kokevat koulu­maa­il­massa fyysistä väki­val­taa ja hauk­ku­mista. Hälyt­tä­vää on, että tutki­mus­ten mukaan noin 90 prosent­tia trans­nuo­rista on kokenut epäasial­lista kohte­lua, kiusaa­mista, häirin­tää tai uhkai­lua koulussa tai oppi­lai­tok­sessa. Oppi­lai­tok­sessa on keskeistä tunnis­taa, ettei oppi­lai­tos ole kaikille turval­li­nen paikka.

Turval­li­suu­den tunnetta voidaan oppi­lai­tok­sessa lisätä puut­tu­malla syrjin­tään, tarjoa­malla suku­puo­li­neut­raa­leja tiloja, kunnioit­ta­malla opis­ke­li­jan itse­mää­rit­te­lyä ja käyt­tä­mällä opis­ke­li­jasta hänen toivo­maansa nimeä. On keskeistä, että oppi­lai­tok­sen henki­lö­kun­nalla on osaa­mista moninaisuudesta.

Työpai­koilla on keskeistä arvioida päätös­ten ja toimen­pi­tei­den vaiku­tuk­set tasa-arvoon ja yhden­ver­tai­suu­teen. Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen ja yhden­ver­tai­nen vies­tintä lisää yhteen­kuu­lu­vuutta ja turval­li­suutta. Jos tilaan toivo­te­taan terve­tul­leiksi ”hyvät naiset ja herrat” tai ”tytöt ja pojat”, tuleeko muiden jäädä tilan ulko­puo­lelle? On myös keskeistä kiin­nit­tää huomiota siihen, näkyykö moni­nai­suus mainon­nassa, julkai­suissa ja muussa ulkoi­sessa ja sisäi­sessä vies­tin­nässä. Esimer­kiksi vammai­set ihmiset näkyvät edel­leen lähinnä sellai­sissa yhteyk­sissä, joissa kerro­taan vammai­sille suun­na­tuista palve­luista. Moni­nai­suu­den huomioi­mi­sella ja näky­väksi teke­mi­sellä voimme vies­tit­tää halua luoda yhtei­sös­tämme kaikille avoimen ja turvallisen.

Näky­mä­tön näkyväksi

Työelä­mässä sateen­kaari-ihmiset ovat monin tavoin näky­mät­tö­missä. Omasta seksu­aa­li­sesta suun­tau­tu­mi­sesta tai suku­puo­len korjaus­pro­ses­sista ei vält­tä­mättä uskal­leta puhua työyh­tei­sössä. Seksu­aa­li­vä­hem­mis­töön kuuluva saate­taan seksua­li­soida eli seksu­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen iden­ti­teetti yhdis­te­tään vahvasti seksiin ja seksu­aa­li­suu­teen. Seksu­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen sosi­aa­li­sena iden­ti­teet­tinä ohite­taan ja ihmisen koetaan virheel­li­sesti tuovan esiin seksie­lä­määnsä. Näin myös moni­nai­set perhe­muo­dot, kuten sateen­kaa­ri­per­heet, jäävät herkästi näkymättömiin.

Moni­muo­toi­suus­ky­sy­myk­sissä sateen­kaari-ihmis­ten kohdalla on suuri merki­tys stigman pois­ta­mi­sella ja näky­mät­tö­män teke­mi­sellä näky­väksi. Suoma­lai­sista sateen­kaari-ihmi­sistä vain 15 prosent­tia kokee voivansa olla avoimia itses­tään töissä ja 24 prosent­tia salaa itsensä töissä täysin. Arki- ja työmi­nän eriyt­tä­mi­nen voi aiheut­taa haital­lista psyko­lo­gista kuormaa.

Virheel­lis­ten käsi­tys­ten, stereo­ty­pioi­den, normien ja norma­tii­vis­ten käytän­tö­jen purka­mi­nen on koko työyh­tei­sön etu. Vaikka työn­te­kijä ei itse kokisi kuulu­vansa vähem­mis­töön, yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­nen luo laajem­paa turval­li­suu­den tunnetta työpai­kalla. Moni­nai­suus­tee­moja kannat­taa käsi­tellä osana henki­lös­tö­kou­lu­tusta, kuten pereh­dy­tys- ja täydennyskoulutusta.

Suku­puo­li­nor­ma­tii­vi­suus työpaik­ko­jen käytän­nöissä piilot­taa suku­puo­len moni­nai­suu­den. Kun henki­lös­tö­jär­jes­tel­missä tai -kyse­lyissä kysy­tään suku­puolta, valit­ta­vana on usein vain mies tai nainen, jolloin tilaa ei sallita muille suku­puoli-iden­ti­tee­teille. Tällöin saattaa myös syntyä virheel­li­siä käsi­tyk­siä siitä, ettei työpai­kalla olisi muita kuin naiseksi tai mieheksi identifioituvia.

Puutu, kunnioita ja näytä esimerkkiä

Kare­liassa henki­lös­töön kuulu­via on noin 300 ja opis­ke­li­joita lähes 4000, joten olemme vastuussa suuren henki­lö­mää­rän hyvin­voin­nista työpai­kalla ja oppi­lai­tok­sessa. Kare­lian intres­sinä on, ettei kenen­kään työn­te­ki­jän tai opis­ke­li­jan tarvitse pelätä ja varoa omana itse­nään olemista. Vaikka yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­nen ja syrjin­nän ehkäi­se­mi­nen ovat työnan­ta­jan vastuulla, henki­lös­tön jokai­sella jäse­nellä on vastuu inklusii­vi­sen työil­ma­pii­rin luomi­sessa ja yllä­pi­tä­mi­sessä. Orga­ni­saa­tiona ja yksi­löinä voimme tehdä monia konkreet­ti­sia arjen tekoja tasa-arvoi­sem­man, turval­li­sem­man ja moni­nai­sem­man Kare­lian puolesta:

  • Puutu syrji­vään käytök­seen. Meillä on erilai­set mahdol­li­suu­det puuttua koke­maamme ja näke­määmme syrjin­tään. Syrjin­tään voi olla helpompi puuttua, jos se ei kohdistu itseen. Puutu myös rasis­tis­ten tai muuten syrji­vien tunnus­ten ja symbo­lien käyttöön.
  • Kunnioita toisten fyysi­siä ja henki­siä rajoja ja oikeutta koskemattomuuteen.
  • Tunnista etuoi­keu­tesi. Omat etuoi­keu­det voivat piilot­taa meiltä muiden koke­muk­sia. Vähem­mis­töön kuulu­mat­to­man voi olla vaikea nähdä, että esimer­kiksi suku­puo­li­vä­hem­mis­töön kuulu­mi­nen vaikut­taa tervey­teen, hyvin­voin­tiin ja turvallisuuteen.
  • Huolehdi, ettet omalla kielen­käy­töl­läsi tai toimin­nal­lasi loukkaa muita. Kunnioita toisen koke­musta siitä, mikä on hänen mieles­tään louk­kaa­vaa ja häiritsevää.
  • Älä oleta toisen suku­puolta, seksu­aa­lista suun­tau­tu­mista, alku­pe­rää, uskon­toa tai toimin­ta­ky­kyä. Älä myös­kään oleta, ettei tilassa olisi vähem­mis­töön kuulu­via ihmisiä.
  • Tuo esiin, ovatko tilat esteet­tö­miä vai esteellisiä.
  • Tuo esiin, millä kielellä tilassa tai tapah­tu­massa voi kommu­ni­koida ja onko tilai­suus ymmär­ret­tävä ihmi­sille, joiden äidin­kieli ei ole suomi. Tutki­mus­ten mukaan monet niistä henki­löistä, jotka toimi­vat ensi­si­jai­sesti englan­nin kielellä korkea­kou­lussa kokevat jäävänsä niin tiedon kuin toimin­nan­kin ulko­puo­lelle, koska niin moni tieto on saata­villa ensi­si­jai­sesti vain suomeksi.
  • Ole ”ally”. “Ally” on henkilö, joka ei vält­tä­mättä itse kuulu syrjin­tää kohtaa­vaan vähem­mis­töön, mutta ilmai­see tuke­vansa siihen kuulu­via ja näin edistää työpai­kan monimuotoisuusmyönteisyyttä.

Karelia on sitou­tu­nut syrjin­nästä vapaa­seen orga­ni­saa­tio­kult­tuu­riin. Jos koet syrjin­tää, toimita täytetty ilmoi­tus työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulle tai työsuojelupäällikölle.

Pohjois-Karjala Priden netti­si­vut ja ohjel­man löydät täältä. Pohjois-Karja­lan Setaan voit tutusta täällä.

Sanas­toa

Sateen­kaari-ihminen. Sateen­kaari-ihmi­sillä tarkoi­te­taan ihmisiä, joiden seksu­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen, suku­puoli-iden­ti­teetti, suku­puo­len ilmaisu, kehon suku­puo­li­te­tut piir­teet, perhe- tai läheis­suh­teet eivät mahdu perin­tei­sen kaksi­na­pai­sen suku­puoli- ja/tai hete­ro­nor­min, cis-normin tai perhe- ja suhde­nor­mien sisään.

Suku­puo­len moni­nai­suus. Ilmai­sulla viita­taan siihen, että suku­puoli on moni­nai­nen ilmiö, joka ei ole jaet­ta­vissa kahteen, toisil­leen vastak­kai­seen ja selvästi toisis­taan erotet­ta­vaan suku­puo­leen. Yksi­lö­ta­solla voidaan ajatella, että jokai­sen ihmisen suku­puoli koostuu ainut­laa­tui­sista ja yksi­löl­li­sistä piir­teistä ja on täten moninainen.

Suku­puo­li­vä­hem­mis­töt. Suku­puo­li­vä­hem­mis­töt on katto­kä­site, jolla viita­taan henki­löi­hin, jotka eivät koe synty­mässä määri­tel­tyä suku­puolta omak­seen tai joiden suku­puoli, sen ilmaisu ja kokemus eivät kaikin tai jollain tavoin vastaa norma­tii­vi­sia käsi­tyk­siä suku­puo­lesta ja jotka itse määrit­te­le­vät kuulu­vansa johon­kin suku­puo­li­vä­hem­mis­töön, kuten trans­su­ku­puo­li­set, trans­ves­tii­tit, muun­su­ku­puo­li­set tai intersukupuoliset.

Suku­puo­li­nor­ma­tii­vi­suus. Yhteis­kun­tamme kirjoit­ta­mat­to­mien sään­tö­jen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyt­täy­tyä naisille ja miehille tyypil­li­sellä tavalla. Kahden suku­puo­len binää­ri­malli on ihmisen keksimä yksin­ker­tais­tus, joka ei ole biolo­gian­kaan kannalta tosi: esimer­kiksi inter­su­ku­puo­li­silla kehon ulkoi­set piir­teet eivät vält­tä­mättä anna vihjeitä suku­puo­lesta, ja edes gene­tiikka ei enää latista kysy­mystä koulussa opit­tuun XX- ja XY-jakoon.

Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syys. Ajat­te­lu­tapa, jossa huomioi­daan suku­puoli ja siihen liit­ty­vät normit ja niiden vaiku­tuk­set sekä yksilön että yhteis­kun­nan tasolla. Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syys-termiä käyte­tään erityi­sesti varhais­kas­va­tuk­sen ja nuori­so­työn parissa. Kasva­tuk­sen tavoit­teena se tarkoit­taa, että kasva­tuk­sella tehdään tilaa jokai­selle lapselle olla oman­lai­si­aan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrit­tä­viä lapsia.

Seksu­aa­li­vä­hem­mis­töt. Ihmiset, joiden seksu­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen on jotain muuta kuin hete­rous, kuulu­vat seksu­aa­li­vä­hem­mis­töi­hin. Seksu­aa­li­vä­hem­mis­töjä ovat mm. homot, lesbot ja bi- ja pan-ihmiset.

Hete­ro­nor­ma­tii­vi­suus. Ajat­te­lu­tapa, jossa hete­rous nähdään kaikkia muita suun­tau­tu­mi­sia toivo­tum­pana, luon­nol­li­sem­pana ja parempana.

Sateen­kaa­ri­perhe. Sateen­kaa­ri­per­heeksi kutsu­vat itseään monet sellai­set lapsi­per­heet, lasta odot­ta­vat tai perheen­li­säystä suun­nit­te­le­vat perheet, joissa yksi tai useampi vanhempi kuuluu seksu­aali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Pride. Pride on maail­man­laa­jui­nen liike ja ajat­te­lu­tapa, jossa koros­tuu jokai­sen oikeus omaan seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, suku­puoli-iden­ti­teet­tiin ja suku­puo­len ilmai­suun. Pridet ovat yleensä värik­käitä ihmi­soi­keus- ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mia, joita järjes­te­tään monilla paik­ka­kun­nilla. Lähde Seta ry:n sateen­kaa­ri­sa­nasto


Kirjoit­taja

Taina Jauhiai­nen, koulu­tus­suun­nit­te­lija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu, Pohjois-Karja­lan Setan aktiivi

Lähteet ja lisätietoa

Helsinki Pride -yhteisö

”Voiko ton homon kanssa mennä saunaan?” Näin seksu­aa­li­vä­hem­mis­töjä syrji­tään suoma­lai­silla työpai­koilla. Duuni­tori.

LGBTI Survey Data Explo­rer. FRA.

Pohjois-Karja­lan Seta ry

Sateen­kaa­ri­nuor­ten koulu­tur­val­li­suus on taat­tava. Seta ry.

Sateen­kaa­ri­väki työelä­mässä ja asiak­kaina. FIBS, Seta ry, Accen­ture & IBM.

Seksu­aali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töt työelä­mässä. STAKES.

Seta ry

Suku­puo­len moni­nai­suu­den osaamiskeskus

Suku­puol­ten tasa-arvo ja yhden­ver­tai­suus – Miksi ja miten? STM, THL, eOppiva.

Tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma 2019-2021. Karelia.

Turval­li­sem­mat tilat. Utopia Helsinki.

Viha­pu­heesta dialo­giin. Plan Inter­na­tio­nal Suomi.

Yhden­ver­tai­nen toimin­taym­pä­ristö: Vies­tintä. Turun yliopisto.

Älä oleta – Normit nurin! SAKKI ry, Seta ry, SLL ry, FSS rf.