Opet­ta­jan työelä­mä­jakso Pohjois-Karja­lan Osuus­kau­passa : Koke­muk­sia, huomioita ja tuloksia

Osal­lis­tuin opet­ta­jan työelä­mä­jak­solle 24.5-4.6. 2021 Pohjois- Karja­lan Osuus­kau­pan matkailu- ja ravit­se­mis­kau­pan toimia­lalla.  Karelia-amk:ssa ”Opet­ta­jien työelä­mä­jak­so­jen tavoit­teena on päivit­tää opet­ta­jan omaa osaa­mista ja saada tietoa oman työn ja orga­ni­saa­tion toimin­nan kehit­tä­mi­seen. Opet­taja saa työelä­mä­jak­soilta näke­mystä muun muassa tämän päivän työelä­män kehit­ty­mi­sestä ja muutok­sista, työme­ne­tel­mistä, käytet­tä­västä tekno­lo­gista, työn orga­ni­soi­tu­mi­sesta sekä alan toimin­taym­pä­ris­töstä” (Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu 2018).  Nämä työelä­mä­jak­solle asete­tut tavoit­teet täyt­tyi­vät mieles­täni hyvin. Eveliina Räsänen PKO:n henki­lös­tö­hal­lin­nosta laati erin­omai­sen ohjel­man, jonka puit­teissa oli mahdol­li­suus tutus­tua orga­ni­saa­tioon, yksi­köi­hin ja erilai­siin työteh­tä­viin. Omat toiveeni ohjel­man sisäl­töön liit­tyen huomioi­tiin hyvin.

Työelä­mä­jak­son ensim­mäi­nen viikon ajan työpa­ri­nani oli opet­taja Tarja Piitu­lai­nen Rive­riasta. Koke­mus­ten ja huomioi­den jaka­mi­nen oli hedel­mäl­listä. Samalla oli myös mahdol­li­suus keskus­tella yhteis­työstä Kare­lian ja Rive­rian matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lan koulu­tus­ten kesken. Kare­lian resto­no­mio­pis­ke­li­jan harjoit­te­lun ohjauk­sen yhtey­dessä nousi esiin kysymys, millai­sin reunaeh­doin AMK-tutkin­toon voitai­siin sisäl­lyt­tää amma­til­li­sia opin­toja? Mikäli tämä palve­lee parhai­ten opis­ke­li­jan tarpeita, tavoit­teita ja työl­lis­ty­mistä, sisäl­lyt­tä­mi­nen voisi olla perus­tel­tua. Esimer­kiksi alan­vaih­ta­jia ja täyden­nys­kou­lusta ajatel­len koulu­tusta rajoit­ta­vien estei­den pois­ta­mi­nen ja koko koulu­tus­jär­jes­tel­män tehokas hyödyn­tä­mi­nen on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista.  Tarvetta yksi­löl­li­sille, opis­ke­li­jan erilai­set lähtö­koh­dat, tavoit­teet ja elämän­ti­lan­teet huomioi­ville opin­to­po­luille varmasti on. Vuonna 2018 nuorista aikui­sista 41 prosen­tilla oli korkea­kou­lu­tut­kinto. Vuoteen 2030 mennessä tavoit­teena on 50 prosent­tia (Ylinen 2021). Tämä tavoite ja oppi­vel­vol­li­suu­den laaje­ne­mi­nen toiselle asteelle voivat tuoda jatko-opinnot tiiviim­mäksi osaksi toisen asteen opin­toja. Jyväs­ky­län yliopis­ton koulu­tuk­sen tutki­mus­lai­tok­sen tutkija Päivi Vuori­nen-Lampila (2014) on toden­nut että, ”korkea­kou­lu­tet­tu­jen työelä­mä­nä­ky­mät ovat olen­nai­sesti muut­tu­neet korkea­kou­lu­tuk­sen massoit­tu­mi­sen ja ammat­ti­ra­ken­tei­den muutos­ten myötä.” Uusia mahdol­li­suuk­sia kehit­tää koulu­tusta vasta­maan toimin­taym­pä­ris­tön muut­tu­via tarpeita on syytä pohtia avoi­mesti.  Matkai­lun koulu­tusalla yhteis­työtä Rive­rian kanssa tehdään esim. Väylä­opin­to­jen toteu­tuk­sessa. Matkai­lun opin­to­jak­soja on tarjolla myös lukioille.

Moni­puo­lista ohjel­maa työelä­mä­jak­son aikana

Keväällä laadittu työelä­mä­jak­son ohjelma toteu­tui lähes suun­ni­tel­lusti. Koro­na­ti­lanne vaikutti jonkin verran jälkim­mäi­sen viikon ohjel­maan. Myyn­ti­pal­ve­lut ja Revenue Mana­ge­ment olivat siir­ty­neet etätyö­hön, joten luon­nol­li­sesti heidän työs­ken­te­lynsä seuraa­mi­nen paikan päällä jäi pois. Oman opetuk­seni puit­teissa PKO:n myyn­ti­pääl­likkö ja Revenue Manager ovat kyllä sään­nöl­li­sesti käyneet kerto­massa työs­tään ja urapo­lus­taan restonomiopiskelijoille. 

Työelä­mä­jak­soni alkoi osal­lis­tu­mi­sella esimies­ten ryhmä­pa­la­ve­riin. Matkailu- ja myyn­ti­joh­taja Tiina Kanni­nen esit­teli PKO:n kehit­ty­viä matkai­lu­pal­ve­luita sekä toimia­lalle jo tehtyjä tai suun­ni­tel­missa olevia mitta­via inves­toin­teja. Pohjois-Karja­lan Osuus­kau­passa usko­taan vahvasti matkai­lun kasvuun alueella.   Vierai­limme remon­toi­ta­vassa Sokos hotelli Kimme­lissä. Uudis­tuk­sen tavoit­teena on nostaa hotelli houkut­te­le­vaksi elämys­koh­teeksi ja Itä-Suomen ykkös­ta­pah­tu­ma­ho­tel­liksi. Hotel­lissa on remon­tin jälkeen 230 huonetta, kaksi ravin­to­laa, yökerho, juhla­sali, 11 kokous­ti­laa sekä saunao­sasto.  Tapah­tu­mat ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tukevat majoi­tus- ja ravin­to­la­myyn­tiä. Paikal­li­silla yrit­tä­jillä on iso rooli hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­sessa. Heidän kans­saan PKO tekee yhteis­työtä mm. Uumen brändin alla. Tapah­tu­mien tekni­set palve­lut hanki­taan alihankkijoilta.

Tapaa­mis­ten ja esit­te­lyi­den lisäksi työelä­mä­jak­son ohjel­massa oli PKO:ssa työhar­joit­te­lua suorit­ta­vien resto­no­mio­pis­ke­li­joi­den ohjausta ja jonkin verran myös työs­ken­te­lyä eri kohteissa.  Majoi­tus- ja ravit­se­mis­pal­ve­lui­den yksi­köi­den lisäksi oli mahdol­li­suus tutus­tua kaupan alaan ja Prisman toimin­taan.  Prisman liike­toi­min­nan volyy­mit tekivät vaikutuksen. 

Työelä­mä­jak­son jälkim­mäi­sellä viikolla kohteina olivat Break Sokos hotel­lit Bomba ja Koli.  Hotelli Kolilla osal­lis­tuin kesä­työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tys­päi­vään. Ensim­mäi­senä työpäi­vänä kesä­työn­te­ki­jät lata­si­vat omiin puhe­li­miinsa useita työssä tarvit­ta­via järjes­tel­miä. Sovel­luk­set liit­tyi­vät mm. sisäi­seen vies­tin­tään, työvuo­ro­suun­nit­te­luun ja palkan­mak­suun. Majoi­tuk­sen varaus­jär­jes­tel­mää voidaan hyödyn­tää vies­tin­nässä ja mark­ki­noin­nissa asiak­kaille sekä esim. house­kee­pin­gin toimin­noissa. Digi­taa­li­suus helpot­taa tiedon järjes­te­lyä ja kohden­ta­mista ja voi vapaut­taa resurs­sia esim. asiakaskohtaamisiin.

Bomballe on suun­ni­tel­missa n. 16 miljoo­nan euron inves­toin­nit. Kylpy­lä­ho­tel­lin nykyi­siä kokous- ja aula­ti­loja sekä 17 huonetta remon­toi­tiin (kuva 3) keväällä ja kesällä 2021. Lisäksi tarkoi­tuk­sena oli aloit­taa viisi­ker­rok­si­sen hotel­lin laajen­nus­osan raken­ta­mi­nen. Laajen­nus­osaan olisi tulossa 93 hotel­li­huo­netta, ravin­tola sekä kokous­ti­loja. Inves­toin­tien myötä uusia työpaik­koja alueen matkailu- ja ravit­se­mis­pal­ve­lui­hin on arvioitu synty­vän 20-30. Lupa­pro­ses­sista tehdyn vali­tuk­sen takia raken­nus­töitä ei päästy keväällä 2021 aloittamaan. 

Kolin alueella vierai­lin harjoit­te­lun ohjauk­sen yhtey­dessä myös Seik­kai­lu­yh­tiö Vaaralla. Tämä uudehko yritys keskit­tyy väli­ne­vuo­krauk­seen. Yrityk­sen toimi­piste sijait­see Koli Campin­gin yhtey­dessä.  Nurmek­sessa tutus­tuin Villi­Poh­jo­lan toimin­toi­hin Bomban alueella.  Molem­missa yrityk­sissä uskot­tiin hyvään matkai­lu­ke­sään. Villi­Poh­jola tekee läheistä yhteis­työtä PKO:n kanssa. Yritys välit­tää Bomban karja­lais­ky­län majoi­tusta, vuokraa harras­te­vä­li­neitä sekä välit­tää ja tuottaa ohjel­ma­pal­ve­luita. Villi­Poh­jo­lassa toivo­taan Bomban alueelle synty­vän lisää ohjel­ma­pal­ve­lu­yri­tyk­siä, joiden kanssa voitai­siin tehdä yhteis­työtä. Tavoit­teena on laajen­taa palve­lu­tar­jon­taa ja lisätä alueen houkut­te­le­vuutta varsin­kin ulko­mais­ten asiak­kai­den keskuu­dessa.  Karja­lais­ky­län majoi­tuk­sen vastaan­otto- ja aamiais­pal­ve­lut Villi­Poh­jo­lalle tuottaa alihan­kin­tana Break Sokos hotel Bomba. 

Työelä­mä­jak­soon sisäl­tyi paljon kohtaa­mi­sia ja keskus­te­luja. Keskus­te­luissa työelä­mä­jak­son keskei­siä teemoja olivat henki­lös­tö­po­li­tiikka, näkymät työvoi­man saata­vuu­dessa ja oppi­lai­to­syh­teis­työn kehit­tä­mi­nen. Tapaa­mieni matkailu- ja ravit­se­mis­kau­pan pääl­li­köi­den ja esimies­ten kanssa käyty­jen keskus­te­lui­den ja huomioi­den pohjalta syntyi heidän näke­mys­tään mukai­leva kuvaus esimies­ten amma­til­li­sista avain­kom­pe­tens­seista (kuvio 1.).  Amma­til­li­nen kompe­tenssi viittaa suori­tus­po­ten­ti­aa­liin tai kykyyn suoriu­tua ammat­tiin kuulu­vista ja työor­ga­ni­saa­tion arvos­ta­mista työteh­tä­vistä (Ruoho­tie).

Työvoi­man tarve matkailu- ja ravitsemisalalla

Koro­na­pan­de­mia on koetel­lut raskaasti matkailu- ja ravit­se­mi­sa­laa. Monen yrityk­sen liike­vaihto on romah­ta­nut ja seurauk­sena on ollut konkurs­seja. Osin valtion tuki­toi­mien ansiosta konkurs­seja on onneksi tullut pelät­tyä vähem­män.  Pande­miasta ovat erityi­sesti kärsi­neet suurten kaupun­kien majoi­tus­liik­keet, käyn­ti­koh­teet ja tapah­tu­mat.  Näin siitä huoli­matta, että kiin­nos­tus koti­maan matkai­luun on matkus­tus­ra­joi­tus­ten myötä voimak­kaasti lisään­ty­nyt. Voit­ta­jia ovat olleet maakun­tien matkai­lu­koh­teet, loma­kes­kuk­set ja luon­to­mat­kai­lu­koh­teet. Näiden osalta pula työvoi­masta on jopa suurempi kuin koronaa edel­tä­vänä aikana. Työvoi­ma­pu­laan on syynä myös koronan aiheut­tama epävar­muus, jonka takia osa työn­te­ki­jöistä on vaih­ta­nut alaa. 

Kiin­nos­tuk­sen koti­maan matkai­lua kohtaan odote­taan jatku­van hyvällä tasolla pande­mian jälkeen­kin. Yhtenä syynä tähän ovat varmasti ilmas­tol­li­set seikat ja vastuul­lis­ten valin­to­jen koros­tu­mi­nen. (Honka­nen, Sammal­kan­gas, Sato­kan­gas 2021, 37, 96). Laaduk­kai­den ja kehit­ty­vien matkai­lu­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen tarvi­taan osaavaa ja sitou­tu­nutta työvoi­maa. Eri toimia­lo­jen kesken on kilpai­lua osaa­vasta työvoi­masta ja aloille hakeu­tu­vista opis­ke­li­joista. Koro­na­pan­de­mia ja siihen liit­tyvä uuti­sointi on näkynyt valta­kun­nal­li­sesti matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lan oppi­lai­tos­ten hakijatilastoissa. 

Ala tarvit­see uusia opis­ke­li­joita ja pysy­vyyttä työsuh­tei­siin.  Palk­ka­taso koetaan monesti heikoksi työn vaati­muk­siin nähden.  Mieli­ku­vaa alasta, eri tehtä­vien statusta sekä palk­ka­ta­soa on syytä tarkas­tella ja lisätä mahdol­li­suuk­sien mukaan kokoai­kais­ten työsuh­tei­den määrää.  Vasta tällöin voidaan todella moti­voida ja sitout­taa osaavia työn­te­ki­jöitä.  Tähän tarvi­taan yritys­ten, oppi­lai­tos­ten sekä työnan­taja ja -teki­jä­jär­jes­tö­jen keski­näistä yhteis­työtä. Pohjois- Karja­lan Osuus­kauppa ja MaRa ry. ovat mukana Suomen Lukio­lais­ten Liiton TET-kampan­jassa. Kampan­jan tavoit­teena on antaa innos­tava ja realis­ti­nen kuva seurat­ta­vasta työstä ja alasta. (MaRa ry. 2021) 

Kokoai­kai­sia työsuh­teita pyri­tään PKO:ssa mahdol­lis­ta­maan kannus­ta­malla henki­lös­töä ristiin­työs­ken­te­lyyn eri toimia­lo­jen ja toimi­paik­ko­jen välillä. Joil­ta­kin osin tämä on varmasti toimiva ratkaisu, mutta esim. matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lan opis­ke­li­jaksi ammat­ti­kor­kea­kou­luun hakeu­tu­vaa moti­voi­vat enemmän uranä­ky­mät ja kehit­ty­mis­mah­dol­li­suu­det kiin­nos­ta­vaksi koetun toimia­lan sisällä. Vies­tin­nän toimia­lasta ja sen suomista mahdol­li­suuk­sista on oltava luotet­ta­vaa ja totuudenmukaista.

Palkan­mak­su­kyky on suhteessa tuot­ta­vuu­teen ja kannat­ta­vuu­teen. Palve­lu­jen tuotan­to­pro­sessi poik­keaa merkit­tä­västi tavaran tuotan­nosta tai vaik­kapa peli- tai lääke­teol­li­suu­desta. Vain hieman kärjis­täen voidaan todeta, että näissä suurim­man osan resurs­seista vievät tuote­ke­hi­tys­vaihe ja tuot­teen lansee­raus.  Tämän jälkeen tuot­teen valmis­ta­mi­nen ja jakelu asiak­kaalle eivät vält­tä­mättä enää tuota suhteel­li­sesti niin suuria kustan­nuk­sia.   Matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalle tyypil­lis­ten palve­lui­den tuotanto – ja kulutus tapah­tu­vat pääsään­töi­sesti saman­ai­kai­sesti. Asia­kas­ko­ke­muk­sen tuot­ta­vat asia­kas­ra­ja­pin­nassa työs­ken­te­le­vät. Amma­til­li­sen osaa­mi­sen lisäksi vaadi­taan kykyä itse­näi­seen ajat­te­luun ja päätök­sen­te­koon. Keskeistä on asia­kas­läh­töi­nen toimin­ta­tapa, asiak­kaan tarpei­den ja odotus­ten tunnis­ta­mi­nen.  Palve­lu­kon­sep­tista riip­puen, voidaan tuot­ta­vuu­den näkö­kul­masta pohtia esim. sitä, mitkä toimin­not palve­lun tuotan­non janalla voidaan kannat­ta­vasti auto­ma­ti­soida asia­kas­ko­ke­muk­sen siitä kärsi­mättä? Miten digi­ta­li­saa­tion suomia mahdol­li­suuk­sia voidaan hyödyn­tää esim. ”back office” toimin­noissa, vies­tin­nässä ja tehtä­vien koor­di­noin­nissa? Tuot­ta­vam­paa voisi olla painot­taa resurs­seja asia­kas­ko­ke­muk­sen paran­ta­mi­seen ja omaa toimin­taa edel­leen paran­ta­viin ja kehit­tä­viin tehtä­viin. Tavoit­teena asia­kas­ar­von lisääminen.

Alan suhdan­ne­herk­kyys ja seson­git vaikut­ta­vat työsuh­tei­siin ja työai­koi­hin. Henki­lös­tön määrä pyri­tään opti­moi­maan arvioi­tuun kysyn­tään ja myyn­tiin nähden. Tällöin puhu­taan määräl­li­sestä tehos­ta­mi­sesta. Laadul­li­sella tehos­ta­mi­sella pyri­tään vaikut­ta­maan henki­lös­tön hyvin­voin­tiin, vahvis­ta­maan keski­näistä luot­ta­musta sekä työhön sitou­tu­mista ja moti­vaa­tiota. Työn suju­vuutta, asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä ja tuot­ta­vuutta edistää osaa­mis­pe­rus­tai­nen työvuo­ro­suun­nit­telu, jollaista sovel­le­taan osin myös PKO:ssa. Henki­lös­tö­suun­nit­te­lun, henki­lös­tön osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen ja sen seuran­nan kannalta mielen­kiin­toi­sia tule­vai­suu­den näkymiä avaavat digi­taa­li­set osaa­mi­sen arvioin­ti­työ­ka­lut. Ne voivat auttaa rekry­toin­nin alku­vai­heissa, varsin­kin silloin kun haetaan henki­lös­töä asian­tun­ti­juutta ja korkea­ta­soista amma­til­lista osaa­mista vaati­viin tehtä­viin. Oikea tekijä oikeaan paik­kaan. Matkai­lussa kilpailu koti­mai­ses­ta­kin asiak­kaasta on kansain­vä­listä. Koetun laadun on oltava hyvällä tasolla. Asia­kas­ko­ke­mus leviää nopeasti sosi­aa­li­sessa mediassa. Mitä vaati­vam­man tason palve­luista on kysymys, sitä enemmän vaati­muk­sia henki­lös­tön osaa­mi­selle asetetaan.

Osaavan työvoi­man saata­vuu­den varmis­ta­mi­nen ja koulu­tuk­sel­li­nen yhteis­työ oli keskei­nen teema työelä­mä­jak­solla. Työvoi­ma­pula tuo epävar­muutta yritys­ten tule­vai­suu­den suun­nit­te­luun, jarrut­taa inves­toin­teja ja hidas­taa alan kehi­tystä. Toteu­tu­neet­kaan inves­toin­nit tuskin tuot­ta­vat toivo­tulla tavalla ilman ammat­ti­tai­toista ja työtään arvos­ta­vaa henkilöstöä. 

Harjoit­te­lut PKO:ssa, tavoit­teena työn­joh­dol­li­set tehtävät

Työelä­mä­jak­solla haas­tat­te­le­mieni PKO:n matkailu- ja ravit­se­mis­kau­pan esimies­ten ja pääl­li­köi­den näkemys esimies­ten amma­til­li­sista avain­kom­pe­tens­seista on kuvattu kuviossa 1. Tulok­set noudat­te­le­vat monilta osin majoi­tus-, ravit­se­mis- ja matkai­lu­pal­ve­lui­den osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min MaRaMa-enna­koin­ti­ryh­män esitystä. Kooste alan enna­koi­duista koulu­tus- ja osaa­mis­tar­peista löytyy Matkailu- Ja Ravin­to­la­pal­ve­lut MaRa ry:n verk­ko­si­vuilta.

Matkai­lua­lan yrityk­set ovat pääosin pieniä ja tarjolla on rajoi­te­tusti pelkäs­tään myynnin, mark­ki­noin­nin, johta­mi­sen, talous­am­mat­ti­lais­ten ja vastaa­van­tyyp­pis­ten asian­tun­ti­joi­den työpaik­koja. Yrityk­sille on myös suhteel­li­sen paljon tarjolla esimer­kiksi mark­ki­noin­ti­vies­tin­tään ja tuote­ke­hi­tyk­seen liit­ty­viä palve­luita. Kilpailu toimek­sian­noista on kovaa. Teknii­kan kehi­tyk­sen myötä tehtä­vän­ku­vat ovat muun­tu­neet ja laven­tu­neet myös suurem­missa matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lan yrityk­sissä. Digi­ta­li­saa­tio ja auto­maa­tio tuovat mahdol­li­suuk­sia tehok­kuu­den ja tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen ja lisää­vät parhaim­mil­laan asia­kas­ar­voa. Työn­joh­dol­li­sissa tehtä­vissä osa työstä on ”työn­te­ki­jä­ta­son” tehtä­viä. Esimies­työssä menes­ty­mi­nen edel­lyt­tää myös näiden tehtä­vien hallin­taa. Luon­nol­li­sesti esimie­hen toimen­ku­vaan vaikut­taa paljon yksikön koko.  Sähköis­ten vies­tin­tä­ka­na­vien kehi­tyk­sen myötä esimie­hillä on yhä enemmän vastuuta myyn­nistä ja mark­ki­noin­ti­vies­tin­nästä sekä yleen­sä­kin toimin­nan kehit­tä­mi­sestä yhdessä työn­te­ki­jöi­den kanssa. Johta­mi­sessa koros­tuu valmen­tava ote. 

Alan veto­voi­mai­suu­den lisää­mi­seksi ja kehit­ty­mi­sen varmis­ta­mi­seksi on oppi­lai­tok­silla ja työnan­ta­jilla yhtei­nen intressi tiedot­taa työ- ja uramah­dol­li­suuk­sista ja opis­ke­lusta matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalla. Opet­ta­jan työelä­mä­jak­solla tuli esille, että PKO:ssa olisi valmiutta osal­lis­tua työhar­joit­te­lui­den kautta työ- ja urapo­lun kehit­tä­mi­seen resto­no­mio­pis­ke­li­joille. Tavoit­teena on työl­lis­ty­mi­nen yrityk­seen ehkä jo opin­to­jen aikana tai valmis­tu­mi­sen jälkeen. Harjoit­te­lui­den suun­nit­te­lussa ja ohjauk­sessa voidaan hyödyn­tää myös Kare­lian työelä­män ohjaus­osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen- hanketta: ”Hank­keessa luodaan help­po­käyt­töi­nen harjoit­te­luoh­jeis­tus- ja pereh­dyt­tä­mi­sym­pä­ristö työelä­män edus­ta­jille. Alusta helpot­taa ja selkiyt­tää yhteis­työtä opis­ke­li­jan, Karelia-amk:n sekä työnan­ta­jaor­ga­ni­saa­tion välillä ja paran­taa siten myös harjoit­te­lu­pro­ses­sin suju­vuutta.” (kuvio 2.).

Esimer­kiksi työn­joh­dol­li­sia tehtä­viä tavoit­te­le­valle opis­ke­li­jalle, tai opis­ke­le­maan hakeu­tu­valle, voidaan esittää ja raken­taa selkeä opin­to­polku, joka mahdol­lis­taisi tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­sen. Harjoit­te­lui­den onnis­tu­mi­nen varmis­te­taan suun­ni­tel­mal­li­suu­della, selkeillä tavoit­teilla ja ajan­ta­sai­silla toimin­taoh­jeilla. Ohjauk­seen tarvi­taan riit­tä­viä resurs­seja ja yhteis­työtä harjoit­te­lu­pai­kan kanssa. Harjoit­te­lui­den oppi­mis­ta­voit­tei­den ja amma­til­lis­ten avain­kom­pe­tens­sien kuvauk­set autta­vat kunkin harjoit­te­lu­jak­son tavoi­teoh­jel­man laati­mi­sessa ja seuran­nassa. Keskeistä on opis­ke­li­jan osal­lis­ta­mi­nen harjoit­te­lu­pro­ses­siin ja oman osaa­mi­sen kehit­ty­mi­sen seuranta ja arviointi.

Matkailu- ja ravit­se­mi­sa­lalla on mahdol­li­suuk­sia kasvuun ja uudel­le­kin yritys­toi­min­nalle. Ajureita ovat mm. ympä­ris­töön ja ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vät seikat: lisään­ty­nyt koti­maan matkailu, juna­mat­kai­lun suosion lisään­ty­mi­nen Euroo­passa ja raidein­fran raken­ta­mi­nen sekä palve­lui­den kulu­tuk­sen tasai­nen kasvu (Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto 2020). Viime vuosien kuumat kesät Keski- ja etelä-Euroo­passa ovat lisän­neet Pohjois­mai­den suosiota matka­koh­teena ainakin hetkel­li­sesti. Venäjän tilan­netta on vaikea enna­koida, mutta sähköi­sen viisu­min käyt­töön­o­ton pitäisi helpot­taa ja suju­voit­taa matkus­ta­mista. Ainakin Itä- Suomen matkai­lu­yri­tyk­sille tämä voisi avata uusia mahdol­li­suuk­sia. Opetus­hal­li­tuk­sen (2020, 50) koulu­tus- ja työvoi­man kysyntä 2035–rapor­tin mukaan alan työvoi­man tarpeen enna­koi­daan kasva­van 5–10 prosent­tia vuoteen 2035 mennessä. Kyse on nime­no­maan amma­til­li­sen- tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suorittaneista.

Työelä­mä­jak­solta uusia ideoita omaan työhön

Suosit­te­len Kare­lian henki­lös­tölle työelä­mä­jak­soa yrityk­sissä, mikäli se on suinkin mahdol­lista. Koulu­tuk­sen työelä­mä­lä­hei­syys on ammat­ti­kor­kea­kou­lussa itses­tään­sel­vyys ja työelä­mä­jak­solta sai ideoita oman työn kehit­tä­mi­seksi. Ajan­jak­sona kaksi viikkoa oli sopivan mittai­nen.  Työelä­mä­jakso antoi tilai­suu­den jättää opetus- ja hanke­työ ainakin hetkeksi hieman taka- alalle ja tarkas­tella asioita eri näkö­kul­masta. Esimerk­kinä tästä, itsel­leni hienoi­sena yllä­tyk­senä tulivat työelä­mä­jak­solla kommen­tit siitä, että Kare­lian matkai­lun koulu­tus voisi olla elin­kei­non parissa näky­väm­pi­kin. Omasta mieles­tämme teemme suhteel­li­sen tiivistä yhteis­työtä yritys­ten kanssa esimer­kiksi toimek­sian­to­jen, työhar­joit­te­lui­den, oppi­lai­tos­vie­rai­lui­den ja opin­näy­te­töi­den puit­teissa. Voisiko kyse olla hienoi­sesta ”urau­tu­mi­sesta”, siitä että yhteis­työtä saate­taan tehdä usein samojen henki­löi­den ja yritys­ten kanssa tai vain hanke­toi­mi­joi­den kesken? Myös eri yritys­ten mahdol­li­suu­det tehdä oppi­lai­to­syh­teis­työtä vaih­te­le­vat. Näkökulmakysymys. 

---

Kirjoit­taja:

Mikko Lahti, lehtori, matkai­lun koulu­tus, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto 2020. https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kulutus/ 18.8.2021.

Hanhi­joki, I. 2020. Koulu­tus ja työvoi­man kysyntä 2035. Opetus­hal­li­tus. Rapor­tit ja selvi­tyk­set 2020:6.

Honka­nen, A. Sammal­kan­gas, J. Sato­kan­gas, P. 2021. Koti­maan­mat­kai­lun nyky­tila ja poten­ti­aali –selvi­tys kohde­ryh­mistä ja kehit­tä­mis­toi­mista. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön julkai­suja 2021:14.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2018. Opetus­hen­ki­lös­tön työelä­mä­jak­sot Kare­liassa. Karelia-intra.

Mara ry. 12.8.2021.  Mara-ala mukana Suomen Lukio­lais­ten Liiton TET-kampan­jassa. https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/mara-ala-mukana-suomen-lukiolaisten-liiton-tet-kampanjassa.html. 13.8.2021.

Ruoho­tie, P. Työelä­män osaa­mis­tar­peet. https://docplayer.fi/8726320-Tyoelaman-osaamistarpeet-pekka-ruohotie.html 9.8.2021.

Vuori­nen-Lampila, P. (2014). Korkea­kou­lu­tet­tu­jen työelä­mä­nä­ky­mät. Talous ja yhteis­kunta 3/2014 https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/04/ty32014.pdf

Ylinen, I. 2020. Korkea­kou­lu­tut­kinto entistä useam­malle nuorelle, mutta miten? Akava­lai­nen 27.1.2020. https://akava.fi/akavalainen/korkeakoulututkinto-entista-useammalle-nuorelle-mutta-miten 8.8.2021.

Artik­ke­li­kuva: Anne Nygård / Unsplash