European Green Deal on EU:n strategiaväline, jolla Euroopasta tehdään ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa; moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous. Vuoteen 2050 mennessä ilmakehään tuotetaan mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä, ja kaikki mitä sinne tuotetaan, on myös poistettava sieltä. Tavoitteeseen on laadittu vaiheittainen polku ja valikoima keinoja eri toimialoille. Tavoitteen mukaan vuoteen 2030 mennessä EU:n ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen ylijäämä vähenee ainakin 55% (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Suomessa on otettu tavoitteeksi vielä nopeampi eteneminen; hiilineutraalius jo vuonna 2035 (hallitusohjelma 2019).
EU:n kestävän rahoitussektorin tavoitteita palvelevat EU Taksonomia -määräykset, joilla yritykset ohjataan tunnistamaan ja raportoimaan taksonomiakriteeristöä vasten peilatut kestävät toimintonsa ja tuomaan esiin taksonomian ympäristötavoitteiden luokittelun mukaan järjestetyt liikevaihto-osuutensa, investointimenonsa ja operatiivisen toiminnan kulunsa. Rakentaminen kuuluu jo taksonomiavaateiden toimialoihin ja EU komission ehdotuksen mukaan vaatimukset laajenevat isoista listautuneista yrityksistä koskemaan kaikkia suuria yrityksiä (henkilöstöluku vähintään 250 ja liikevaihto yli 50 milj. € tai taseen loppusumma ei ylitä 43 milj. €.) sekä listautuneita pieniä ja keskisuuria yrityksiä, poislukien mikroyritykset (henkilöstöluku alle 10 ja liikevaihto tai taseen loppusumma korkeintaan 2 milj.€).
Rakentamisen ohjaus ja hankkeiden kilpailutukset
Luonnosteltu uusi Suomen Ympäristöministeriön asetus Rakennuksen ilmastoselvityksestä ehdottaa uudelle rakennuttavalle rakennukselle ja laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle laadittavaksi ilmastoselvitystä. Ilmastoselvityksessä lasketaan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki erikseen rakennuspaikan ja rakennuksen elinkaaren kullekin vaiheelle. Lisäksi uudisrakentamisen päästöjä rajoitetaan säädöksin, sillä Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan suunnitelman mukaan vuoteen 2025 mennessä tullaan uudisrakennusten elinkaarten hiilijalanjäljille asettamaan raja-arvot rakennusten käyttötarkoitusluokittain. Myös Ympäristöministeriön julkaisema rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on uudistumassa, huomioiden Level(s)-menetelmän, eurooppalaiset kestävän rakentamisen standardit ja pohjoismaisen arviointimenetelmien yhteensovittamisen tavoitteen.
Level(s) on laajempi kestävyyden indikaattorikehys, joka on kehitetty yhteisesti EU:n rakennussektorille. Sitä voidaan käyttää rakennusprojekteissa suorituskyvyn parantamiseen ja raportoimiseen EU:ssa yhteismitallisesti.
Ympäristöministeriön uudistuvassa Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmässä rakennuksen hiilijalanjälkeen eli laskettaviin ilmastohaittoihin sisältyvät tuotteiden, kuljetusten, työmaan ja käytettävän energian hiilijalanjälki. Ilmastohyötyihin eli hiilikädenjälkeen puolestaan kierrätys ja purkumateriaalien hyödyntäminen, pitkäikäiset hiilivarastot, sementtipohjaisten tuotteiden karbonatisoituminen sekä tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia. Arviointi tehtäisiin 50 vuoden ajanjaksolle rakennuksen tulevalta elinkaarelta. Laskennassa käytettäviä päästötietoja on saatavilla mm. kansallisesta päästötietokannasta.
Maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistuksen yhteydessä, uudessa kaavoitus- ja rakentamislaki -esityksessä rakennuksen vähähiilisyys nousee uudeksi rakentamisen olennaiseksi tekniseksi vaatimukseksi. Rakentamisessa ennakkosuunnittelun merkitys on suuri pyrittäessä rakennuksen elinkaaren ajalla vähähiilisiin ratkaisuihin.
Julkisella puolella jo rakennushankkeiden varhaisvaiheissa, kuten julkisten rakennushankkeiden kilpailutuksissa, tontin luovutuksissa ja maankäyttösopimuksissa, julkisten toimijoiden on mahdollista valita ohjauskeinot sekä käytettävät kriteerit ympäristöarvojen ja kestävän kehityksen varmistamiseksi.
Yrityksen aktiivinen ympäristövastuullisuus
Mitkä ovat rakennusalan yritysten omat keinot osoittaa toimintansa kestävyys ja ympäristön huomiointi?
Keinoja yrityksen ympäristövastuullisuustyössä ovat mm. yrityksen toimintojen hiilijalanjäljen selvittäminen ja oman toiminnan kehittäminen vaikkapa prosesseihin, toimintatapoihin, hankintoihin, materiaaleihin ja energiamuotoihin liittyvien mahdollisuuksien kohdalla. Nämä ovat toistaiseksi useimmille yrityksille vapaaehtoisia ja omaan aktiivisuuteen pohjautuvia toimia, joihin konsulttiapujakin on tarjolla.
Yrityksen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta voidaan perustaa GHG Protocol Corporate -standardeihin, joiden laskentamallissa huomioidaan yrityksen oman toiminnan tuottamat päästöt (scope1), yrityksen hankkimien tuotteiden ja palveluiden päästöt (scope 2) sekä yrityksen tuotannosta oman toiminnan jälkeen aiheutuvat päästöt (scope 3).
Pitkäjänteistä vastuullisuustyötä on lähteä kehittämään yritykselle ympäristöjärjestelmä, jota vasten toimintaa peilataan ja kehitetään säännöllisesti, sekä auditoidaan määräajoin. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä -merkintä on keino ilmaista yrityksen ympäristövastuullisuustyötä. Ympäristöjärjestelmävaihtoehtoja on useita, ne voivat perustua kansainvälisiin tai suppeampiin standardeihin tai ympäristöjohtamisjärjestelmiin. Esimerkiksi Ekokompassi -ympäristöjärjestelmä sopii kaikille toimialoille ja erityisesti suomalaisen rakennusalan erityistarpeisiin kehitetty RALA-ympäristösertifiointi perustuu ISO 14001 -järjestelmään.
Myös osallistuminen ympäristöluokiteltuihin rakennushankkeisiin antaa yrityksille referenssin osallisuudesta. Rakennushankkeiden ympäristöluokitusjärjestelmät (Green Building Certifications) ovat sertifiointimenettelyjä, joilla varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen läpi rakennushankkeen kulun, hankkeen tarveselvitysvaiheesta, suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon ja takuuaikaan. Suomessa käytettyjä ympäristöluokitusjärjestelmiä ovat LEED, BREEAM, RTS-ympäristöluokitus sekä Joutsenmerkki. Sertifiointi todentaa kiinteistökohteen ympäristötehokkuuden ja vastuullisuuden.
Tuotteiden ekosuunnittelu ja -valikointi
Rakentamiseen liittyviä tuotteita ja materiaaleja valmistavat yritykset voivat varmentaa ja jalostaa tuotteidensa ympäristövaikutukset tuotteen ympäristöseloste (EPD, Environmental Product Declaration) -menettelyn avulla. Verifioituja ja julkaistuja ympäristöselosteita käytetään valikoitaessa ja vertailtaessa rakennustuotteita ja analysoitaessa rakennuksen elinkaaren päästöjä. Rakennustuotteiden ympäristöselosteita käsittelee standardi SFS-EN 15804 + A2. EPD:n laskennassa on mahdollista huomioida tuotteen koko elinkaaren päästöt, samaan tapaan kuin rakennuksen elinkaaren arvioinnissa (LCA). EPD:t ovat oiva keino tuotteiden benchmarkkauksessa ja markkinoinnissa.
Rakentamisen hyödykkeiden kuluttajakysyntä
Yleisen ympäristötietoisuuden lisäännyttyä, sekä yrityksiin, rakennustuotteisiin, kiinteistöihin ja rakennuksiin liittyvien ympäristömerkintöjen ja luokitusten kehittämisen myötä, taloudelliset toimijat saavat investointihankintojensa lyhyen ja pitkän aikavälin ympäristövaikutuksista selkeämmän käsityksen. Kuluttajat valitsevat omat prioriteettinsa kulloisenkin tilanteen ja tietämyksen mukaan.
Kirjoittaja
Kirsi Saukkonen, projektiasiantuntija, Rakentamisen vihreä siirtymä -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elokuussa 2021 Karelia-amk:ssa käynnistyneessä Rakentamisen vihreä siirtymä -hankkeessa yhtenä toimenpidekokonaisuutena on rakentamisen alan yritysten ja rakennustyömaiden toimintaprosessien vähähiilisyyden tarkastelu ja edistäminen.
Lisätietoja hankkeesta täältä.
Lähteet
A European Green Deal, European Commission (europa.eu). https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en
EU Taxonomy for sustainable activities, European Commission. https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en
Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs, An official website of the European Union. https://ec.europa.eu/growth/smes/sme-definition_en
Level(s) -European framework for sustainable buildings, European Comission. https://ec.europa.eu/environment/levels_en
Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035, Ympäristöministeriö. https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035
Rakennuksen ilmastoselvityksen asetusluonnos lausunnoille – tavoitteena yhdenmukainen ja luotettava vähähiilisyyden arviointi – Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi), Ympäristöministeriö. https://mrluudistus.fi/uutiset/rakennuksen-ilmastoselvityksen-asetusluonnos-lausunnoille-tavoitteena-yhdenmukainen-ja-luotettava-vahahiilisyyden-arviointi/
Level(s) – rakennusten resurssitehokkuuden yhteiset EU-mittarit, Ympäristöministeriö. https://ym.fi/levels-rakennusten-resurssitehokkuuden-mittarit
We set the standards to measure and manage emissions, Greenhouse Gas Protocol. https://ghgprotocol.org/companies-and-organizations
Ekokompassi – Ympäristöjärjestelmä toiminnan kehittämisen tukena. https://ekokompassi.fi/
Ympäristöjärjestelmän sertifioinnista työkalu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. https://www.rala.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ymparistojarjestelman-sertifioinnista-tyokalu-toiminnan-jatkuvaan-kehittamiseen/
Ympäristöluokitukset, Green Building Council Finland. https://figbc.fi/ymparistoluokitukset/
Miten voit laatia Ympäristöseloste (EPD) Ja miten se voi auttaa yritystäsi, OneClick-LCA. https://www.oneclicklca.com/fi/ebook-epd-how-to-make-environmental-product-declaration/
SFS-EN 15804:2012 + A2:2019, Kestävä rakentaminen. Rakennustuotteiden ympäristöselosteet. Laadinnan yleissäännöt, Suomen standardisoimisliitto. 2019.