Olen työskennellyt Kareliassa koulutuspäällikkönä kohta puoli vuotta. Tätä ennen työskentelin Siun sotessa osaamisen kehittämisen päällikkönä, jolloin olin osaltani tuottamassa mm. tukipalvelua esimiehille henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi. Osaamisen johtamisen teema on ollut ja on edelleen tärkeässä merkityksessä työtehtävissäni. Esittelen tässä artikkelissa osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä näkökulmia sekä käynnissä olevia valtakunnallisia sekä maakunnallisia hankkeita ja kehittämistyötä.
Sosiaali- ja terveysalan muuttuvissa toimintaympäristöissä ja palveluissa korostuu entistä enemmän henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen ja sote-alan organisaatioiden edustajien tulisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä tutkintojen kehittämisessä, täydentävän ja jatkuvan oppimisen painopisteiden linjaamisessa sekä tutkimus- ja kehittämistyössä. Tulevien hyvinvointialueiden tavoitteena on mm. parantaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. Sote-rakenneuudistushankkeen muutosjohtaja Elina Felinin mukaan olemme Pohjois-Karjalassa uudistuksen etumatkalla, joka mahdollistaa keskittymisen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Karelia-ammattikorkeakoulun strategisilla valinnoilla olemme osaltamme vahvasti tekemässä yhdessä kehittämistyötä ja vahvistamassa tulevaa hyvinvointialuetta.
Monialaiset palvelut haastavat vanhat toimintatavat
Osaamisen johtamisen ja kehittämisen tulee olla organisaation strategisena tavoitteena. Esimiehen tehtävänä on johtaa ja vahvistaa henkilöstön osaamista ennakoidusti tulevaisuuden toimintaa kohti. Osaamisen johtamisella vahvistetaan myös työn hallintaa ja sujuvuutta sekä työhyvinvointia. Tästä syystä esimiesten tutkintokoulutuksessa sekä täydentävässä koulutuksessa osaamisen johtamisen sisällöt ovat keskeisiä.
Kehityskeskustelut ovat perinteinen menetelmä tarkastella osaamista joko yksilö- tai ryhmätasolla. Sosiaali-ja terveysalan organisaatioissa on olemassa mittareita, jotka välillisesti kertovat myös osaamisesta kuten asiakaspalaute sekä läheltä piti-, haitta- tai vahinkotapaukset. Tarvittaisiinko näiden lisäksi esim. HR-järjestelmään pohjautuvaa systemaattista ja säännöllistä osaamisen arviointia (itse- ja/tai vertaisarviointi), jonka avulla saisi ketterästi tietoa osaamisen johtamisen tueksi? Tarvittaisiinko lisäksi tietyissä osaamisissa arviointimittareita tai testejä? Osaamista on tutkittu ja selvitetty (esim. Competence assessment in anaesthesia nursing care), mutta tiedon saaminen osaksi arkea osaamisen johtamisen tueksi vaatii edelleen tutkimusta ja kehittämistä.
Tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan yhä vahvemmin monialaista osaamista ymmärtävää ja yhdistävää johtamista. Karelia on mukana mm. tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskusten kehittämisessä, jossa yhtenä tavoitteena ovat monialaiset palvelut. Sote-keskusten kehittäminen edellyttää kaikilta toimijoilta perinteisten toimintatapojen rohkeaa muutosta ja avointa halua tehdä työtä yhdessä asiakas keskiössä. Esimiehillä tulisi olla keinoja arvioida, että oikea osaaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan tuottamassa osaavaa asiakaspalvelua.
Siun sotessa on lähdetty kehittämään voimavaralähtöistä henkilöstön johtamista, jossa osaamisen tarkastelu on keskeisessä merkityksessä. On tärkeää kohdistaa henkilöstövoimavarat vastaamaan palvelutuotantoa, mutta sen rinnalla on tärkeää tarkastella ja kohdentaa henkilöstön osaamista palveluiden vaatimusten mukaisesti. Palvelujen tulee olla myös osaamisen näkökulmasta tasavertaisia ja turvattuja. Valitettavan usein yleisessä henkilöstöresursseihin liittyvässä keskustelussa keskitytään henkilöstömäärään, joka toki on olennaista. Jos henkilöstön osaaminen ei kuitenkaan ole riittävää, ei optimaalinen määräkään henkilöstöä pysty tuottamaan vaikuttavia palveluita.
Perinteisesti ajatellen sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutusvelvoite ohjaa lakisääteisesti osaamisen kehittämistä. Ilman motivoitunutta kehittämis- ja kehittymismyönteistä henkilöstöä sote-palvelutuotantoa on mahdotonta kehittää. Oppivan työyhteisön periaatteisiin kuuluu, että uusia toimintatapoja luodaan ja kehitetään yhdessä tekemällä ja kokeilemalla. Osaamisen kehittäminen vaatii myös työntekijältä aktiivisuutta. On olennaista, että Kareliasta valmistuvat sote-ammattilaiset ovat omaksuneet jatkuvan oppimisen osaksi ammattiaan sekä osaavat käyttää tietoa toimintansa perusteena ja kehittämisessä. Oman osaamisen kehittymistä ei voi siirtää korkeakoulun tai työnantajan vastuulle, vaan jokainen opiskelija ja työntekijä on vastuussa omasta oppimisestaan ja toiminnastaan.
Yhteinen tärkeä päämäärä sekä korkeakouluissa että sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa on alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen. Tässä yhtenä tärkeänä tekijänä on alan urapolkujen kuvaaminen sekä jatkuvan oppimisen entistä parempi suunnittelu ja mahdollistaminen henkilöstölle. Tätä lähdemme yhteistyössä kehittämään Siun soten, Riverian ja Karelian strategisessa kumppanuustoiminnassa.
Valtakunnalliset hankkeet tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan osaamista kehittämässä
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä asettaneet Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO), jonka tavoitteena on alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavat koulutukset ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen siten, että koulutustarjonta vastaa joustavammin yksilöiden ja työelämän tarpeisiin. Hanke tuottaa esitykset seuraavista teemoista:
- Sote-tutkintorakenteen ja sitä täydentävän koulutuksen kehittäminen.
- Valtakunnallinen jatkuvan oppimisen rakenne sosiaali- ja terveysalalla.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman tavoitteiden tukeminen osaamista vahvistamalla.
- Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen harjoittelun kehittäminen.
- Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen vetovoima ja tarvittavat ehdotukset.
Turun yliopisto johtaa tutkimushanketta, joka tukee em. SOTEKO-hanketta. Tulevaisuuden työelämätarpeisiin vastaava sosiaali- ja terveysalan tutkinto- ja koulutusrakenne -hankkeessa (STaRa) arvioidaan tutkintorakenteen ja sitä täydentävän koulutuksen toimivuutta ja tehdään ehdotukset koulutusrakenteen kehittämiseksi, että se tukee henkilöstön ammatissa kehittymistä ja työuria.
Karelian strategiset valinnat tukevat maakunnan kehittämistyötä
Karelian sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa kehittään opetussuunnitelmia työelämälähtöisesti, parannetaan monimuoto-opetuksen oppimisprosesseja sekä laajennetaan jatkuvan oppimisen palveluita. Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on turvata osaajien riittävyys maakunnassa sekä kehittää pedagogisia ratkaisuja ja menetelmiä, joilla voimme ketterästi tukea osaamista ja tulevaisuuden työntekemistä koko maakunnassa. Samalla, kun seuraamme em. valtakunnallisten hankkeiden etenemistä sekä osallistumme esimerkiksi SOTEKO-hankkeen verkostotapaamisiin, teemme maakunnallista kehittämistyötä rohkealla uudistavalla otteella ja etsimme yhteistyössä ratkaisuja hyvinvointialueen osaamisen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.
Kirjoittaja:
Kaisa Laatikainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Bjerregård Madsen, J. 2020. Henkilöstövoimavarojen tiedolla johtaminen. Tietojohtamisen valtakunnalliset verkostopäivät VIII 16.1.2020 – 17.1.2020 Esitys. Ppt-esityspohja (sote-tietojohtaminen.fi). 20.7.2021
Felin, E. 2021. Sote-uudistus on jo täällä. Siun soten blogi. 20.7.2021. https://www.siunsote.fi/-/sote-uudistus-on-jo-taalla-
Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2021 https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf
Opetus-ja kulttuuriministerio. 2021. Sosiaali-ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke. https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM029:00/2021 16.7.2021
Turun yliopisto. 27.5.2021. Turun yliopisto ryhtyy johtamaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen laajaa selvitystutkimusta. Mediatiedote. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/turun-yliopisto-ryhtyy-johtamaan-sote-alan-koulutuksen-laajaa-selvitystutkimusta 16.7.2021
Viitala, R. 2008. Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Infor.
Kuva: Andrea Piacquadio palvelusta Pexels