”Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa. Meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Menestymisen edellytykset digitalisaatiossa ovat siis mitä mainioimmat. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että asiakas on palvelukehityksen keskiössä. Silloin muotoilemme yhteiskuntaamme aidosti meitä itseämme varten.” (Valtiovarainministeriö 2021.)
Ikääntyvä väestö, maahanmuuttajat erilaisine tarpeineen, julkistaloudelliset tekijät pienevine resursseineen ja asiakkaat enenevine vaatimuksineen ovat kansallisia haasteita, joihin digitalisaation hyödyntäminen on yksi valtiovallan keskeisistä ratkaisuista. Tämä tuo mukanaan laaja-alaisen toimintojen muutoksen, joka näyttäytyy mm. tekemisen tapojen muutoksena, uudenlaisina palveluina ja teknologian mukaan ottona. Erityisesti se edellyttää meiltä kaikilta uudenlaisen roolin ottamista suhteessa digitalisaatioon ja teknologiaan. Työelämään se on tuonut nopeassa tahdissa omaksuttavia uudenlaisia toimintaprosesseja ja muutosta johtajuuteen, kuten Covid-19 -tilanne on osoittanut. Tiivistettynä, Suomessa on sosiaali- ja terveysalalla menossa kaksi suurta muutosta, jotka ovat ”hyvinvointipalvelujen tarpeen voimakas kasvu ja uusien kognitiivisten robottien esiinmarssi” (Rose 2017, 7).
Diginet AMK-verkoston taustalla ovat Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 (2016) siitä, miten digitalisaatio toimii terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Myös Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 (2014), Valtioneuvoston periaatepäätös LVM/2016/54 digitaalisuuden edistämisestä, Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite- ja toimenpidesuositukset liittyen tekoälyn hyödyntämiseen (2017) sekä Suomen Akatemian strateginen tutkimushanke Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (Rose) linjaavat digitalisaation ja teknologian tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi taustalla vaikuttaa laki saavutettavuudesta ja viranomaisten velvollisuudesta tarjota digipalveluja (306/2019) ja monet Valtiovarainministeriön johtamat digitaalisuusohjelmat, kuten kansallinen AuroraAI-tekoälyohjelma ja digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta.
Euroopan komissio on paraikaa tekemässä asetusta tekoälystä ja myös Suomessa on tarve uudistaa tekoälyn lainsäädäntöä. Viimeisen viiden vuoden aikana monet muut digitalisaatioon ja teknologiaa liittyvät tarkennukset valtiovallan taholta rikastuttavat arkeamme korkeakoulukentässä. Ne ansaitsevat omat tiedotusjulkaisunsa myöhemmin erillisenä artikkelina.
STM:n viitoittamana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on luotsannut kansallista Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelmaa (Hyteairo) vuodesta 2016 lähtien. Sen tavoitteena on ollut tukea ja vauhdittaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä esimerkiksi kotona asumisessa, lääkehoidossa sekä analytiikassa ja tiedolla johtamisessa. Hyteairo-hanke on aktiivisesti tukenut kansallista verkostoitumista ja tiedon jakoa sekä poikinut uusia juonteita keskinäiseen työskentelyyn. THL:n Hyteairo-ohjelma päättyy vuoden 2021 lopussa. Diginet AMK-verkosto, johon kuuluvat kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, perustettiin vuoden 2021 alussa jatkamaan ja jalkauttamaan STM:n ja THL:n osoittamaa tietä kansalaisten hyvinvointipalvelujen hyödyntämiseen digitaalisesti ja teknologian avulla, koulutuksen myötävaikutuksella.
Diginet AMK-verkoston rakenne ja toiminnan suuntaviivat
Jokaisesta ammattikorkeakoulusta on nimetty henkilöt toimimaan Diginet AMK-verkostossa. Toiminnan alussa verkosto keskittyi pääsääntöisesti sote-alan edustajiin tai työnsä puolesta sote-alaan linkittyviin henkilöihin. Verkoston aloitusvaiheessa osallistujille tehtiin kysely siitä, mitä teemoja he haluaisivat verkostossa käsiteltävän Hyteairo-hankkeen sisältöjen lisäksi. Seuraava jäsennys osoittaa vastaajien mielenkiinnon kohteet ja keskeiset osaamistarpeet soten digitaalisuuteen ja teknologiaan liittyen keväällä 2021:
Digitaalisten palveluiden kehittäminen sote-alalla
Yhteiskehittäminen
- Digitaalisuuden hyödyntäminen johtamisessa
- Digitaalisuuden hyödyntämisen kustannustarkastelu
- Monikanavaisten palvelujen kehittäminen hyte-alueilla
- Teknologioiden implementaatioprosessit sotealalla: hyvät käytännöt, miten tulee toteuttaa
- Hoivaprosesseissa vaadittavat muutokset teknologistumisen myötä
Terveys- ja hyvinvointiteknologian eettiset näkökulmat
Tekoälysovellutukset sote-alalla
Sote-alan opetus ja Living labien raamit
- Testbed-toiminta osana tuotekehitystä
- Tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittävät ratkaisut opetukseen ja oppimiseen digitalisaatiota hyödyntäen
Robotiikkasovellukset sotepalveluissa
- Asumisen ja liikkumisen älykkäät ratkaisut
Asiakas-/käyttäjälähtöisyys ja Omaishoito ja -hoiva sekä digitaalisuuden tarjoamat palvelut
- Käyttäjälähtöinen, kotona-asumista edistävä digitaalisten tuotteiden ja palvelujen co-design
- Asiakkaiden omamittaukset
Etähoiva / Etänä toteutettavat hyvinvointi ja sotepalvelut ja etäkuntoutus
- Pelillisyys terveysvalmennuksessa
Tietosuoja – ja turva digitaalisissa sotepalveluissa
- Kyberturvallisuus
- Medical device regulaation vaatimukset osana tuotekehitystä
- Lääkinnällisten laitteiden regulations
- Toisiolain soveltaminen – https://www.medigi.fi/
Toiminnan edetessä verkostossa on oivallettu, että digitaalisuuden ja teknologian osalta tarvitaan monitieteinen edustajisto ja laaja-alainen osaajajoukko (tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta, palvelumuotoilu, johtaminen, kyberturvallisuus, kuntoutus, media jne.) miettimään asioita saman pöydän ääreen. Verkostoon voidaan ottaa uusia jäseniä korkeakoulujen toiveiden mukaisesti. Verkostokokouksia on 4-6 kertaa vuodessa.
Verkosto on yhdessä johdettua toimintaa, jolla on selkeät pelisäännöt ja koordinoiva ydinryhmä (5-6 henkilöä eri ammattikorkeakouluista), jonka tehtävänä on fasilitoida verkoston toimintaa yhdessä luotujen periaatteiden pohjalta. Metropolia-amk toimii verkoston puheenjohtajana. Ydinryhmäläiset vaihtuvat tarpeen mukaan ja sopivat organisoitumisesta sekä rooleista vuosittain yhdessä verkoston jäsenten kanssa. Ydinryhmäkokouksia järjestetään 6-10 kertaa vuodessa. Kareliasta ydinryhmään kuuluu tällä hetkellä allekirjoittanut. Ydinryhmä ja sitä myötä verkostotoiminta tukeutuu vahvasti toiminnassaan STM:n työ- tai neuvonantajaryhmään, joka tarkastelee kaikkien eri verkostojen muodostamaa kokonaisuutta Suomessa. Esimerkiksi ammattiopistoilla on oma kansallinen verkostonsa.
Diginet AMK-verkoston tehtävänä on:
- Edistää ammattikorkeakouluissa tehtävän hyvinvointiteknologiaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin digitalisaatioon liittyvän TKI-toiminnan läpinäkyväksi tekemistä sosiaali- ja terveysalojen lisäksi tekniikan, liiketalouden, kulttuurin, humanististen ja kasvatustieteiden aloilla
- Keskustella ja vaihtaa ideoita alan tulevaisuuden suunnista ja TKI -yhteistyöstä sekä tuoda ideoita esiin julkishallinnolle ja viranomaisille
- Tuoda esiin ammattikorkeakoulujen tarpeita terveyden ja hyvinvoinnin tiedonhallinnan ja digitalisaation edistämiseksi
- Tuoda esiin koulutustarpeita ja -tarjontaa
- Vahvistaa opiskelijoiden ja opettajien osaamista
- Viedä viestiä ammattikorkeakouluista strategisen tason päätöksentekoon kansallisella tasolla huomioiden muuttuvat osaamistarpeet työelämän ja opetuksen rajapinnoilla
- Viestiä aktiivisesti sekä omissa organisaatiossa että organisaatioiden välillä vahvistaen ammattikorkeakoulujen yhteistyötä
Verkoton toimintaperiaatteiksi on yhdessä päätetty seuraavat linjaukset:
- Yhdessä rakennetaan digitaalisuuteen ja teknologiaan liittyen etenemispolkuja teemoja, menetelmiä ja sisältöjä fasilitoiden
- Yhteistyö pohjautuu keskinäisen luottamuksen rakentamiseen ja vaalimiseen sekä kunnioittamiseen
- Eri ammattikorkeakoulujen vahvuuksia hyödynnetään synergiaa tavoitellen
- Vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaus ja tarkastelu. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti suhteessa tavoitteisiin ja toimintaa kehitetään sen perusteella.
- Kehittämisen näkökulma linkkinä kaikkiin toimijoihin, erityisesti sote-alueisiin
- Osaamisen johtaminen ja kehittäminen organisaatiossa ja omissa verkostoissa
Sirpaleisesta, erillään toteutuvasta toiminnasta kohti suunnitelmallista yhteistoimintaa
Diginet AMK-verkosto on vakiinnuttamassa toimintaansa kansallisena verkostotoimijana. Kukin organisaatio voi hyödyntää verkostoa omien strategisten linjaustensa mukaisesti. Niin verkostolta kuin organisaatioiltakin vaaditaan selkeää rakennetta ja toimijuutta, jotta moniammatillinen ja laaja-alainen osaajajoukko voi hyödyntää digitaalisuutta ja teknologiaa sopivalla tavalla nyt ja tulevaisuudessa. Diginet AMK-verkosto tähyää tulevaisuuteen ja sen toimintaympäristöä halutaan lähitulevaisuudessa laajentaa alueellisiin ja kansallisiin yhteistyöverkostoihin. Mukaan halutaan myös opiskelijat ja jatkuvan oppimisen toimijat. Tärkeitä yhteistyökumppaneita voisivat olla myös sote-alueet, yritykset ja järjestöt, palveluiden käyttäjät, alueelliset ekosysteemit, Hyteairon verkostot sekä kansalliset ja kansainväliset asiantuntijaorganisaatiot. Karelia omalta osaltaan edistää tätä toimintaa aktiivisesti ja monialaisesti.
Kirjoittaja:
Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Finlex. 2019. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306
Rose. 2017. Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap. http://roseproject.aalto.fi/images/publications/Roadmap-final02062017.pdf
STM. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf
STM. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena: Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6
TEM. 2017. Suomen tekoälyaika – Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 41/2017.
VM. 2016. Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804c7484
VM. 2021. Julkisen hallinnon digitalisaatio. https://vm.fi/digitalisaatio