Kansainvälinen uraohjaamo kehittää veto- ja pitovoimatekijöitä

Karelia-ammattikorkeakoulussa alkoi syyskuussa 2021 Kansainvälinen uraohjaamo -hanke (REACT EU:n ESR-toimenpiteet). Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on rakentaa alueen työvoiman saannin turvaamiseksi sekä kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi Karelia-amk:n ja työelämän yhteisiä virtuaalisia opiskelijarekrytointi-, koulutus- ja urapolkuja. Karelia-amk toimii hankkeen ainoana toteuttajana ja hanketiimissä työskentelee viisi asiantuntijaa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat ja alueen maahanmuuttajat, jotka hakeutuvat korkeakouluopintoihin Karelia-amk:n englannin- ja suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Kohderyhmään kuuluvat myös alueella töissä olevat tai työtä hakevat, toisella asteella opiskelevat kansainväliset opiskelijat sekä koulutusorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö, joka on mukana opiskelijoiden rekrytoinnissa ja vastaanottamisessa. Lisäksi pääkohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset, jotka tarvitsevat uutta, kansainvälistä työvoimaa.

Hanke koostuu kolmesta työpaketista: 1) Kv-opiskelijarekrytoinnin kehittäminen, 2) Virtuaalisten koulutuskokonaisuuksien rakentaminen sekä 3) Työelämäpolkujen rakentaminen sekä kotoutumisen ja työllistymisen tukeminen. Alla tarkemmat kuvaukset siitä, mitä työpaketeissa tavoitellaan ja mitä on jo tehty syksyn 2021 aikana.

Tavoitteena koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen

Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon (2021) tavoitteena on nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa lisäämällä korkeakoulutusta. Toimenpiteinä korkeakoulut lisäävät ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin, määrän kolminkertaistuessa nykyisestä viiteentoistatuhanteen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista 75 % työllistyy suomalaisille työmarkkinoille. Työtä on paljon, sillä vielä vuonna 2017 Suomeen työllistyi opintojen jälkeen vajaa puolet kansainvälisistä opiskelijoista (Opetushallitus, 2020).

Koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen on myös maakunnallinen tavoite Pohjois-Karjalassa. Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen osuvuus ovat maakunnan keskeisiä haasteita. Maakunnan kehityksen kannalta keskeinen väestöhaaste on, miten turvataan osaavan työvoiman riittävyys tulevaisuudessa. Yhtenä ratkaisuna alueen elinvoiman takaamiseksi nähdään työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto. (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, 2021.) Lisäksi Pohjois-Karjalan alueen yrityksillä on vaikeuksia osaavan työvoiman saannissa, mikä voi muodostua kasvun ja menestyksen esteeksi. Oman maakunnan opiskelijapotentiaali ei riitä tavoitteiden ja tarpeiden täyttämiseen vaan tarvitaan systemaattista ja aktiivista kansainvälistä rekrytointia vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ulkomaalaiset työntekijät ja ulkomaalaistaustaiset opiskelijat voivat vastata yritysten osaamispulaan sekä tuoda uudenlaista osaamista alueelle. Kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistymisen suurimpia esteitä alueella ovat kuitenkin verkostojen ja työelämäyhteyksien puute sekä suomen kielen ja työllistymistaitojen heikkous. Toisaalta useilla yrityksillä ei ole kokemusta tai riittäviä valmiuksia ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tai työvoiman rekrytoinnissa ja työllistämisessä.

Kansallisten ja alueellisten tavoitteiden lisäksi myös Karelia-ammattikorkeakoulu on sitoutunut Karelia2030 -strategiatyössään (2020) kehittämään koulutusperäistä maahanmuuttoa. Koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisyyttä -strategisen valinnan tavoitteena on vastata alueen väestön ikääntymiseen, työvoiman saatavuuteen ja työn murroksen haasteisiin vahvistamalla alueen ja korkeakoulun kansainvälisyyttä. Strategiatyössä rakennetaan koulutusperäistä maahanmuuttoa tukevia koulutus-, työllistymis- ja kotoutumispolkuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja tehdään rohkeita avauksia alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Samalla kehitetään työelämätarpeita vastaavaa englanninkielistä tutkinto- ja muuntokoulutusta, johon sisältyy vahva suomen kielen opetus sekä kotouttamisen ja työllistymisen tuki. Tavoitteena on luoda Karelia-ammattikorkeakoulusta aidosti kansainvälinen ja verkottunut korkeakouluyhteisö. Karelia2030 -strategian tavoitteena on lisätä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden prosentuaalista osuutta 10 % vuoteen 2030 mennessä, joka olisi määrällisesti noin 300–400 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa kaikista tutkinto-opiskelijoista.

Uusia kv-opiskelijoita houkutellaan panostamalla markkinointitoimenpiteisiin

Ensimmäisen työpaketin yhtenä tavoitteena on rekrytoida lisää kansainvälisiä opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakouluun. Tämä prosessi sisältää muun muassa yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa venäläisten perus- ja kielikoulujen ja suomalaisten oppilaitosten kanssa. Markkinoinnissa tehdään muun muassa videoprojekti suositun tubettajan kanssa. Mainonta- ja markkinointikampanjoissa panostetaan englannin- ja venäjänkielisyyteen ja järjestetään tapahtumia ulkomaisten hakijoiden houkuttelemiseksi. On tärkeää tarjota ulkomaisille hakijoille tietoa opiskelusta Karelia-ammattikorkeakoulussa helposti. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty Pietarin, Petroskoin ja Sortavalan alueilla järjestämällä yhteisiä webinaareja ja konferensseja. Lisäksi on tehty Instagram-yhteistyötä ja videoita sekä järjestetty tapaamisia.

Mainonnan ja viestinnän osalta hankkeessa kehitetään Karelia-ammattikorkeakoulun verkkosivujen kieliversioita, muun muassa parantamalla niitä erityisesti kansainvälisten hakijoiden näkökulmasta. Huomioon on otettu erityisesti venäläisten koululaisten ja heidän vanhempiensa näkökulma. Tärkeää on tiedon saaminen helposti omalla kielellä.

Tänä syksynä on järjestetty Apply to Karelia UAS -webinaareja. Webinaareja järjestettiin kerran viikossa viiden viikon ajan. Mukana olivat hankkeen henkilöstön lisäksi Karelia-amk:n kansainväliset opiskelijalähettiläät ja markkinointiharjoittelija. Webinaarit pidettiin englanniksi ja venäjäksi. Jokaisessa webinaarissa keskusteltiin eri aiheista. Karelia-ammattikorkeakoulua ja koulutusohjelmia, hakuprosessia ja lukukausimaksuja esiteltiin. Webinaareissa kysyttiin myös opiskelijoiden mielipiteitä ja vastattiin webinaarin osallistujien kysymyksiin. Webinaareihin osallistui ihmisiä eri maista: muun muassa Venäjältä, Iranista, Pakistanista, Bangladeshista, Jordaniasta ja Vietnamista. Jokaisessa webinaarissa oli noin 20 osallistujaa ja yhteensä rekisteröityneitä osallistujia oli noin 200.

Kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnin kehittämisessä myös alueellinen yhteistyö on tärkeää. Tämän yhteistyön merkeissä hankkeen henkilöstö vieraili Lieksassa, Riveria-ammattikoulussa. Vierailun aikana tavattiin Riverian henkilökuntaa ja opiskelijoille pidettiin esittely Karelia-ammattikorkeakoulusta venäjäksi ja suomeksi. Muuan muassa väyläopinnot, korkeakouluopintoihin valmentava koulutus, pääsykokeet ja tarvittavat todistukset herättivät paljon kysymyksiä.

S2-tukea ja kielitietoisia toimintatapoja osaksi harjoittelujaksoja

Toisessa työpaketissa kehitetään ja rakennetaan virtuaalisia koulutuksia ja opintojaksoja, jotka tukevat kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen kehittymistä ja työelämätaitoja. Kohderyhmää ovat erityisesti Karelia-amk:n kansainväliset tutkinto-opiskelijat. Tavoitteena on kuitenkin kehittää avoimen amk:n tarjontaan sopivia opintojaksoja, jotka palvelevat kaikkia alueella asuvia maahanmuuttajia.

Erityisenä huomion kohteena hankkeessa ovat kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelujaksot. Opintoihin kuuluva työharjoittelu on monelle tärkeä askel siirtymässä kohti työelämää sekä mainio mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoa työelämä- ja ammatillisten taitojen rinnalla. Keskeisessä roolissa ovat opiskelijan omaehtoinen kielen oppiminen ja itsenäisen suomen kielen opiskelun tukeminen.

Opiskelijan tukemisen lisäksi tärkeää on myös työnantajan tukeminen harjoittelujakson aikana. Monille työnantajille harjoittelupaikkojen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille on edelleen vaikeaa, eikä vähiten kielikysymysten vuoksi. Kuinka toimia, jotta harjoittelija pääsee osaksi työyhteisöä ja työpaikan arkea kehittyvällä suomen kielen taidollaan? Entä kuinka varmistaa, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja uskaltaa myös kysyä lisätietoja? Vastauksena voivat olla kielitietoiset toimintatavat työpaikoilla. Kielitietoisen työskentelyn perusteetkin tuntemalla ja niitä noudattamalla on mahdollisuus tukea kielitaidon nopeaakin kehittymistä harjoittelun aikana. Muun muassa Metropolia-ammattikorkeakoulu on mallintanut kielituettua harjoittelua ja kehittänyt erilaisia työkaluja niin opiskelijoille kuin työpaikoille (ks. Metropolia-amk:n Hiiltä ja timanttia -blogi 11.5.2020)

Tarkoituksena on kuulla myös harjoittelujaksoja tarjoavien yritysten ja organisaatioiden ajatuksia ja toiveita tuen tarpeista ja muodoista. Yritysten tarpeet voivat olla erityisiä ja niihin vastaaminen vaatia räätälöintiä. Myös kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille pidetään työpajoja, joissa selvitetään heidän kokemuksiaan ja toiveitaan. Tavoitteena on, että valmistumisen jälkeen valmiudet ja mahdollisuudet jäädä alueellemme paranisivat. Kaikessa kehittämistyössä ovat mukana myös S2-opettajat ja koulutusten henkilöstö.

Karelia-amk:n S2-tarjonta on tällä hetkellä laajuudeltaan 40 opintopistettä. Opintojaksoja on niukalti edistyneemmille suomen kielen oppijoille. Tätä kohderyhmää ovat muun muassa suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat ulkomaalaiset. Hankkeessa pohditaankin, mitä S2-tukea suomenkielisissä heille voitaisiin tarjota. Tällä hetkellä Karelia-amk:ssa opiskelee suomen kielellä 46 ulkomaan kansalaista (Karelia-Vipunen 3.12.2021).

Lisäksi tavoitteena on saada nykyinen maahanmuuttajille suunnattu opinto- ja palvelutarjonta kohderyhmälle paremmin saavutettavaksi. Hankkeen aikana kootaan myös englanninkielisiä uraohjausmateriaaleja muun muassa opinto-ohjaajien ja uraohjauspalveluiden käyttöön. Myös korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen toteutustapaa tarkastellaan ja pohditaan etätoteutuksen mahdollisuutta, jotta koulutus palvelisi entistä laajempaa kohderyhmää.

Harjoittelut edistävät opiskelijoiden kotoutumista ja kiinnittymistä Pohjois-Karjalaan

Kolmannessa työpaketissa rakennetaan työelämäpolkuja sekä edistetään kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista ja työllistymistä alueen yrityksiin pitovoiman lisäämiseksi. Harjoittelujaksot ovat olennainen osa Karelia-ammattikorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa. Ihanteellisessa tilanteessa jokainen opiskelija löytää itse oman harjoittelupaikkansa. Monelle Suomessa pidempään asuneellekin sopivan harjoittelupaikan löytäminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Monin kerroin vaikeampaa se on kansainväliselle opiskelijalle, joka on juuri muuttanut alueelle eikä ole vielä ehtinyt rakentaa työelämäverkostoaan Suomessa. Monet kv-opiskelijat suorittavatkin harjoittelunsa ulkomailla sijaitsevissa yrityksissä ja muuttavat pois alueelta valmistumisensa jälkeen. Pohjois-Karjalassa on kasvava tarve osaavalle työvoimalle. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä, miten voimme olla mukana tukemassa alueen yritysten ja kv-opiskelijoiden välistä yhteistyötä sekä opiskelijan kotoutumisprosessin etenemistä jo opintojen aikana. Harjoittelut edistävät opiskelijoiden kotoutumista ja kiinnittymistä Pohjois-Karjalaan. Mitä tiiviimmin opiskelija kiinnittyy alueeseen opintojen aikana, sitä todennäköisempää on alueelle jääminen valmistumisen jälkeen.

Hankkeen aikana Karelia-amk:n ja alueen yritysten välistä yhteistyötä kehitetään, tiivistetään ja pilotoidaan Karelia’s Future Talents -kummiyritystoiminnalla. Koska suurin osa Karelia-amk:n kv-opiskelijoista opiskelee englanninkielisissä koulutusohjelmissa, kohdentuvat kokeiluihin liittyvät toimenpiteet niihin. Hankkeen aikana on tarkoitus löytää Pohjois-Karjalassa sijaitsevia yrityksiä, jotka haluavat hyötyä kansainvälisestä osaamisesta ja avata ovensa ulkomailta Suomeen muuttaneelle opiskelijalle.

Kummiyritystoiminnan avulla on tarkoitus lisätä yrityksissä harjoittelujaksoja, jotka voisi suorittaa englanniksi tai vähäisemmälläkin suomen kielen taidolla. Työnantajia tuetaan työpaketin 2 toimenpiteillä. Hankkeen avulla kummiyritykset saavat myös myönteistä näkyvyyttä. Pilotoitavan mallin tarkoituksena on tehdä kv-opiskelijoille näkyväksi alueella olevia yrityksiä sekä tarjolla olevia harjoittelupaikkoja, jotta hakuprosessi kummankin osapuolen kannalta olisi nykyistä sujuvampaa. Harjoittelujaksoista pyritään myös rakentamaan systemaattinen kokonaisuus.

Kummiyritystoiminnan lisäksi työpaketissa kehitetään kv-alumnitoimintaa. Tällä hetkellä yhteys valmistuneisiin kv-opiskelijoihin on melko vähäistä. Alumnitoimintaa lisäämällä pyritään siihen, että kv-opiskelijoiden yhteys oppilaitokseen valmistumisen jälkeen olisi tiiviimpi. Näin heidän ammatillisen osaamisensa kehittymistä voidaan tukea paremmin ja hyödyntää tulevaisuudessa. Työtä tehdään yhdessä alumnitoiminnan kehittämistiimin kanssa.

Kirjoittajat:

Sini-Tuuli Saaristo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Taru Väisänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mia Sevonius-Male, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anastasia Korchinskaya, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Sofiya Meleshkova, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2020. Strategia 2020-2030: Karelia2030 – kestävää elinvoimaa!. https://www.karelia.fi/strategia/. 3.12.2021.

Karelia-Vipunen. Opiskelijamäärätilastot. 3.12.2021.

Korpela, E. 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja timanttia -blogi 11.5.2020. Metropolia-amk. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/05/11/tyoharjoittelu-maahanmuuttajaopiskelijan-kielenoppimisen-tukena/. 3.12.2021.

Opetushallitus. 2020. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen- Tilanne vuonna 2017. PowerPoint-esitys (oph.fi).

Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto. 2021. Pohjois-Karjalan strategia 2040. https://www.pohjois-karjala.fi/documents/33565/9020841/197+Pohjois-Karjalan+strategia+2040.pdf/ef0a0b6b-8abf-3863-391f-879d6d7c5141. 3.12.2021.