Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo kehit­tää veto- ja pitovoimatekijöitä

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa alkoi syys­kuussa 2021 Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke (REACT EU:n ESR-toimen­pi­teet). Kaksi­vuo­ti­sen hank­keen tavoit­teena on raken­taa alueen työvoi­man saannin turvaa­mi­seksi sekä kohtaanto-ongel­man ratkai­se­mi­seksi Karelia-amk:n ja työelä­män yhtei­siä virtu­aa­li­sia opis­ke­li­ja­rek­ry­tointi-, koulu­tus- ja urapol­kuja. Karelia-amk toimii hank­keen ainoana toteut­ta­jana ja hanke­tii­missä työs­ken­te­lee viisi asiantuntijaa.

Hank­keen kohde­ryh­mänä ovat kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat ja alueen maahan­muut­ta­jat, jotka hakeu­tu­vat korkea­kou­luo­pin­toi­hin Karelia-amk:n englan­nin- ja suomen­kie­li­siin koulu­tus­oh­jel­miin. Kohde­ryh­mään kuulu­vat myös alueella töissä olevat tai työtä hakevat, toisella asteella opis­ke­le­vat kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat sekä koulu­tusor­ga­ni­saa­tioi­den opetus- ja ohjaus­hen­ki­löstö, joka on mukana opis­ke­li­joi­den rekry­toin­nissa ja vastaa­not­ta­mi­sessa. Lisäksi pääkoh­de­ryh­mänä ovat Pohjois-Karja­lassa toimi­vat yrityk­set, jotka tarvit­se­vat uutta, kansain­vä­listä työvoimaa.

Hanke koostuu kolmesta työpa­ke­tista: 1) Kv-opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­nin kehit­tä­mi­nen, 2) Virtu­aa­lis­ten koulu­tus­ko­ko­nai­suuk­sien raken­ta­mi­nen sekä 3) Työelä­mä­pol­ku­jen raken­ta­mi­nen sekä kotou­tu­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen tuke­mi­nen. Alla tarkem­mat kuvauk­set siitä, mitä työpa­ke­teissa tavoi­tel­laan ja mitä on jo tehty syksyn 2021 aikana.

Tavoit­teena koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton lisääminen

Valtio­neu­vos­ton koulu­tus­po­liit­ti­sen selon­teon (2021) tavoit­teena on nostaa Suomen koulu­tus- ja osaa­mis­ta­soa lisää­mällä korkea­kou­lu­tusta. Toimen­pi­teinä korkea­kou­lut lisää­vät ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den rekry­toin­tia suoma­lai­siin korkea­kou­lui­hin, määrän kolmin­ker­tais­tuessa nykyi­sestä viiteen­tois­ta­tu­han­teen vuoteen 2030 mennessä. Tavoit­teena on, että tutkin­non suorit­ta­neista kansain­vä­li­sistä opis­ke­li­joista 75 % työl­lis­tyy suoma­lai­sille työmark­ki­noille. Työtä on paljon, sillä vielä vuonna 2017 Suomeen työl­lis­tyi opin­to­jen jälkeen vajaa puolet kansain­vä­li­sistä opis­ke­li­joista (Opetus­hal­li­tus, 2020). 

Koulu­tus­pe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen on myös maakun­nal­li­nen tavoite Pohjois-Karja­lassa. Osaavan työvoi­man saata­vuus ja koulu­tuk­sen osuvuus ovat maakun­nan keskei­siä haas­teita. Maakun­nan kehi­tyk­sen kannalta keskei­nen väes­tö­haaste on, miten turva­taan osaavan työvoi­man riit­tä­vyys tule­vai­suu­dessa. Yhtenä ratkai­suna alueen elin­voi­man takaa­mi­seksi nähdään työ- ja koulu­tus­pe­räi­nen maahan­muutto. (Pohjois-Karja­lan Maakun­ta­liitto, 2021.) Lisäksi Pohjois-Karja­lan alueen yrityk­sillä on vaikeuk­sia osaavan työvoi­man saan­nissa, mikä voi muodos­tua kasvun ja menes­tyk­sen esteeksi. Oman maakun­nan opis­ke­li­ja­po­ten­ti­aali ei riitä tavoit­tei­den ja tarpei­den täyt­tä­mi­seen vaan tarvi­taan syste­maat­tista ja aktii­vista kansain­vä­listä rekry­toin­tia vastaa­maan työelä­män tarpei­siin. Ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät ja ulko­maa­lais­taus­tai­set opis­ke­li­jat voivat vastata yritys­ten osaa­mis­pu­laan sekä tuoda uuden­laista osaa­mista alueelle. Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den ja maahan­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen suurim­pia esteitä alueella ovat kuiten­kin verkos­to­jen ja työelä­mäyh­teyk­sien puute sekä suomen kielen ja työl­lis­ty­mis­tai­to­jen heik­kous. Toisaalta useilla yrityk­sillä ei ole koke­musta tai riit­tä­viä valmiuk­sia ulko­maa­lais­taus­tais­ten opis­ke­li­joi­den tai työvoi­man rekry­toin­nissa ja työllistämisessä.

Kansal­lis­ten ja alueel­lis­ten tavoit­tei­den lisäksi myös Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on sitou­tu­nut Karelia2030 -stra­te­gia­työs­sään (2020) kehit­tä­mään koulu­tus­pe­räistä maahan­muut­toa. Koulu­tus­pe­räistä maahan­muut­toa ja kansain­vä­li­syyttä -stra­te­gi­sen valin­nan tavoit­teena on vastata alueen väestön ikään­ty­mi­seen, työvoi­man saata­vuu­teen ja työn murrok­sen haas­tei­siin vahvis­ta­malla alueen ja korkea­kou­lun kansain­vä­li­syyttä. Stra­te­gia­työssä raken­ne­taan koulu­tus­pe­räistä maahan­muut­toa tukevia koulu­tus-, työl­lis­ty­mis- ja kotou­tu­mis­pol­kuja yhteis­työssä muiden toimi­joi­den kanssa ja tehdään rohkeita avauk­sia alueen elin­voi­man vahvis­ta­mi­seksi. Samalla kehi­te­tään työelä­mä­tar­peita vastaa­vaa englan­nin­kie­listä tutkinto- ja muun­to­kou­lu­tusta, johon sisäl­tyy vahva suomen kielen opetus sekä kotout­ta­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen tuki. Tavoit­teena on luoda Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta aidosti kansain­vä­li­nen ja verkot­tu­nut korkea­kou­lu­yh­teisö. Karelia2030 -stra­te­gian tavoit­teena on lisätä kansain­vä­lis­ten tutkinto-opis­ke­li­joi­den prosen­tu­aa­lista osuutta 10 % vuoteen 2030 mennessä, joka olisi määräl­li­sesti noin 300–400 kansain­vä­listä tutkinto-opis­ke­li­jaa kaikista tutkinto-opiskelijoista.

Uusia kv-opis­ke­li­joita houku­tel­laan panos­ta­malla markkinointitoimenpiteisiin

Ensim­mäi­sen työpa­ke­tin yhtenä tavoit­teena on rekry­toida lisää kansain­vä­li­siä opis­ke­li­joita Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Tämä prosessi sisäl­tää muun muassa yhteis­työtä useiden kump­pa­nei­den kanssa. Yhteis­työtä tehdään muun muassa venä­läis­ten perus- ja kieli­kou­lu­jen ja suoma­lais­ten oppi­lai­tos­ten kanssa. Mark­ki­noin­nissa tehdään muun muassa video­pro­jekti suosi­tun tubet­ta­jan kanssa. Mainonta- ja mark­ki­noin­ti­kam­pan­joissa panos­te­taan englan­nin- ja venä­jän­kie­li­syy­teen ja järjes­te­tään tapah­tu­mia ulko­mais­ten haki­joi­den houkut­te­le­mi­seksi. On tärkeää tarjota ulko­mai­sille haki­joille tietoa opis­ke­lusta Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa helposti. Tähän mennessä yhteis­työtä on tehty Pieta­rin, Petros­koin ja Sorta­va­lan alueilla järjes­tä­mällä yhtei­siä webi­naa­reja ja konfe­rens­seja. Lisäksi on tehty Insta­gram-yhteis­työtä ja videoita sekä järjes­tetty tapaamisia.

Mainon­nan ja vies­tin­nän osalta hank­keessa kehi­te­tään Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun verk­ko­si­vu­jen kieli­ver­sioita, muun muassa paran­ta­malla niitä erityi­sesti kansain­vä­lis­ten haki­joi­den näkö­kul­masta. Huomioon on otettu erityi­sesti venä­läis­ten koulu­lais­ten ja heidän vanhem­piensa näkö­kulma. Tärkeää on tiedon saami­nen helposti omalla kielellä.

Tänä syksynä on järjes­tetty Apply to Karelia UAS -webi­naa­reja. Webi­naa­reja järjes­tet­tiin kerran viikossa viiden viikon ajan. Mukana olivat hank­keen henki­lös­tön lisäksi Karelia-amk:n kansain­vä­li­set opis­ke­li­ja­lä­het­ti­läät ja mark­ki­noin­ti­har­joit­te­lija. Webi­naa­rit pidet­tiin englan­niksi ja venä­jäksi. Jokai­sessa webi­naa­rissa keskus­tel­tiin eri aiheista. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lua ja koulu­tus­oh­jel­mia, haku­pro­ses­sia ja luku­kausi­mak­suja esitel­tiin. Webi­naa­reissa kysyt­tiin myös opis­ke­li­joi­den mieli­pi­teitä ja vastat­tiin webi­naa­rin osal­lis­tu­jien kysy­myk­siin. Webi­naa­rei­hin osal­lis­tui ihmisiä eri maista: muun muassa Venä­jältä, Iranista, Pakis­ta­nista, Bangla­des­hista, Jorda­niasta ja Viet­na­mista. Jokai­sessa webi­naa­rissa oli noin 20 osal­lis­tu­jaa ja yhteensä rekis­te­röi­ty­neitä osal­lis­tu­jia oli noin 200.

Kansain­vä­li­sessä opis­ke­li­ja­rek­ry­toin­nin kehit­tä­mi­sessä myös alueel­li­nen yhteis­työ on tärkeää. Tämän yhteis­työn merkeissä hank­keen henki­löstö vieraili Liek­sassa, Riveria-ammat­ti­kou­lussa. Vierai­lun aikana tavat­tiin Rive­rian henki­lö­kun­taa ja opis­ke­li­joille pidet­tiin esit­tely Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta venä­jäksi ja suomeksi. Muuan muassa väylä­opin­not, korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­tava koulu­tus, pääsy­ko­keet ja tarvit­ta­vat todis­tuk­set herät­ti­vät paljon kysymyksiä.

S2-tukea ja kieli­tie­toi­sia toimin­ta­ta­poja osaksi harjoittelujaksoja

Toisessa työpa­ke­tissa kehi­te­tään ja raken­ne­taan virtu­aa­li­sia koulu­tuk­sia ja opin­to­jak­soja, jotka tukevat kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den suomen kielen kehit­ty­mistä ja työelä­mä­tai­toja. Kohde­ryh­mää ovat erityi­sesti Karelia-amk:n kansain­vä­li­set tutkinto-opis­ke­li­jat. Tavoit­teena on kuiten­kin kehit­tää avoimen amk:n tarjon­taan sopivia opin­to­jak­soja, jotka palve­le­vat kaikkia alueella asuvia maahanmuuttajia.

Erityi­senä huomion kohteena hank­keessa ovat kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den harjoit­te­lu­jak­sot. Opin­toi­hin kuuluva työhar­joit­telu on monelle tärkeä askel siir­ty­mässä kohti työelä­mää sekä mainio mahdol­li­suus kehit­tää suomen kielen taitoa työelämä- ja amma­til­lis­ten taito­jen rinnalla. Keskei­sessä roolissa ovat opis­ke­li­jan omaeh­toi­nen kielen oppi­mi­nen ja itse­näi­sen suomen kielen opis­ke­lun tukeminen.

Opis­ke­li­jan tuke­mi­sen lisäksi tärkeää on myös työnan­ta­jan tuke­mi­nen harjoit­te­lu­jak­son aikana.  Monille työnan­ta­jille harjoit­te­lu­paik­ko­jen tarjoa­mi­nen kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille on edel­leen vaikeaa, eikä vähiten kieli­ky­sy­mys­ten vuoksi. Kuinka toimia, jotta harjoit­te­lija pääsee osaksi työyh­tei­söä ja työpai­kan arkea kehit­ty­vällä suomen kielen taidol­laan? Entä kuinka varmis­taa, että opis­ke­lija ymmär­tää annetut ohjeet ja uskal­taa myös kysyä lisä­tie­toja? Vastauk­sena voivat olla kieli­tie­toi­set toimin­ta­ta­vat työpai­koilla. Kieli­tie­toi­sen työs­ken­te­lyn perus­teet­kin tunte­malla ja niitä noudat­ta­malla on mahdol­li­suus tukea kieli­tai­don nope­aa­kin kehit­ty­mistä harjoit­te­lun aikana. Muun muassa Metro­po­lia-ammat­ti­kor­kea­koulu on mallin­ta­nut kieli­tuet­tua harjoit­te­lua ja kehit­tä­nyt erilai­sia työka­luja niin opis­ke­li­joille kuin työpai­koille (ks. Metropolia-amk:n Hiiltä ja timant­tia -blogi 11.5.2020)

Tarkoi­tuk­sena on kuulla myös harjoit­te­lu­jak­soja tarjoa­vien yritys­ten ja orga­ni­saa­tioi­den ajatuk­sia ja toiveita tuen tarpeista ja muodoista. Yritys­ten tarpeet voivat olla erityi­siä ja niihin vastaa­mi­nen vaatia räätä­löin­tiä. Myös kansain­vä­li­sille tutkinto-opis­ke­li­joille pide­tään työpa­joja, joissa selvi­te­tään heidän koke­muk­si­aan ja toivei­taan. Tavoit­teena on, että valmis­tu­mi­sen jälkeen valmiu­det ja mahdol­li­suu­det jäädä alueel­lemme para­ni­si­vat. Kaikessa kehit­tä­mis­työssä ovat mukana myös S2-opet­ta­jat ja koulu­tus­ten henkilöstö.

Karelia-amk:n S2-tarjonta on tällä hetkellä laajuu­del­taan 40 opin­to­pis­tettä. Opin­to­jak­soja on niukalti edis­ty­neem­mille suomen kielen oppi­joille. Tätä kohde­ryh­mää ovat muun muassa suomen­kie­li­sissä tutkinto-ohjel­missa opis­ke­le­vat ulko­maa­lai­set. Hank­keessa pohdi­taan­kin, mitä S2-tukea suomen­kie­li­sissä heille voitai­siin tarjota. Tällä hetkellä Karelia-amk:ssa opis­ke­lee suomen kielellä 46 ulko­maan kansa­laista (Karelia-Vipunen 3.12.2021).

Lisäksi tavoit­teena on saada nykyi­nen maahan­muut­ta­jille suun­nattu opinto- ja palve­lu­tar­jonta kohde­ryh­mälle parem­min saavu­tet­ta­vaksi. Hank­keen aikana kootaan myös englan­nin­kie­li­siä uraoh­jaus­ma­te­ri­aa­leja muun muassa opinto-ohjaa­jien ja uraoh­jaus­pal­ve­lui­den käyt­töön. Myös korkea­kou­luo­pin­toi­hin valmen­ta­van koulu­tuk­sen toteu­tus­ta­paa tarkas­tel­laan ja pohdi­taan etäto­teu­tuk­sen mahdol­li­suutta, jotta koulu­tus palve­lisi entistä laajem­paa kohderyhmää.

Harjoit­te­lut edis­tä­vät opis­ke­li­joi­den kotou­tu­mista ja kiin­nit­ty­mistä Pohjois-Karjalaan

Kolman­nessa työpa­ke­tissa raken­ne­taan työelä­mä­pol­kuja sekä edis­te­tään kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den kotou­tu­mista ja työl­lis­ty­mistä alueen yrityk­siin pito­voi­man lisää­mi­seksi. Harjoit­te­lu­jak­sot ovat olen­nai­nen osa Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa suori­tet­ta­vaa tutkin­toa. Ihan­teel­li­sessa tilan­teessa jokai­nen opis­ke­lija löytää itse oman harjoit­te­lu­paik­kansa. Monelle Suomessa pidem­pään asuneel­le­kin sopivan harjoit­te­lu­pai­kan löytä­mi­nen voi kuiten­kin olla hyvin vaikeaa. Monin kerroin vaikeam­paa se on kansain­vä­li­selle opis­ke­li­jalle, joka on juuri muut­ta­nut alueelle eikä ole vielä ehtinyt raken­taa työelä­mä­ver­kos­to­aan Suomessa. Monet kv-opis­ke­li­jat suorit­ta­vat­kin harjoit­te­lunsa ulko­mailla sijait­se­vissa yrityk­sissä ja muut­ta­vat pois alueelta valmis­tu­mi­sensa jälkeen. Pohjois-Karja­lassa on kasvava tarve osaa­valle työvoi­malle. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä, miten voimme olla mukana tuke­massa alueen yritys­ten ja kv-opis­ke­li­joi­den välistä yhteis­työtä sekä opis­ke­li­jan kotou­tu­mis­pro­ses­sin etene­mistä jo opin­to­jen aikana. Harjoit­te­lut edis­tä­vät opis­ke­li­joi­den kotou­tu­mista ja kiin­nit­ty­mistä Pohjois-Karja­laan. Mitä tiiviim­min opis­ke­lija kiin­nit­tyy aluee­seen opin­to­jen aikana, sitä toden­nä­köi­sem­pää on alueelle jäämi­nen valmis­tu­mi­sen jälkeen.

Hank­keen aikana Karelia-amk:n ja alueen yritys­ten välistä yhteis­työtä kehi­te­tään, tiivis­te­tään ja pilo­toi­daan Karelia’s Future Talents -kummiy­ri­tys­toi­min­nalla. Koska suurin osa Karelia-amk:n kv-opis­ke­li­joista opis­ke­lee englan­nin­kie­li­sissä koulu­tus­oh­jel­missa, kohden­tu­vat kokei­lui­hin liit­ty­vät toimen­pi­teet niihin. Hank­keen aikana on tarkoi­tus löytää Pohjois-Karja­lassa sijait­se­via yrityk­siä, jotka halua­vat hyötyä kansain­vä­li­sestä osaa­mi­sesta ja avata ovensa ulko­mailta Suomeen muut­ta­neelle opiskelijalle.

Kummiy­ri­tys­toi­min­nan avulla on tarkoi­tus lisätä yrityk­sissä harjoit­te­lu­jak­soja, jotka voisi suorit­taa englan­niksi tai vähäi­sem­mäl­lä­kin suomen kielen taidolla. Työnan­ta­jia tuetaan työpa­ke­tin 2 toimen­pi­teillä. Hank­keen avulla kummiy­ri­tyk­set saavat myös myön­teistä näky­vyyttä. Pilo­toi­ta­van mallin tarkoi­tuk­sena on tehdä kv-opis­ke­li­joille näky­väksi alueella olevia yrityk­siä sekä tarjolla olevia harjoit­te­lu­paik­koja, jotta haku­pro­sessi kumman­kin osapuo­len kannalta olisi nykyistä suju­vam­paa. Harjoit­te­lu­jak­soista pyri­tään myös raken­ta­maan syste­maat­ti­nen kokonaisuus.

Kummiy­ri­tys­toi­min­nan lisäksi työpa­ke­tissa kehi­te­tään kv-alum­ni­toi­min­taa. Tällä hetkellä yhteys valmis­tu­nei­siin kv-opis­ke­li­joi­hin on melko vähäistä. Alum­ni­toi­min­taa lisää­mällä pyri­tään siihen, että kv-opis­ke­li­joi­den yhteys oppi­lai­tok­seen valmis­tu­mi­sen jälkeen olisi tiiviimpi. Näin heidän amma­til­li­sen osaa­mi­sensa kehit­ty­mistä voidaan tukea parem­min ja hyödyn­tää tule­vai­suu­dessa. Työtä tehdään yhdessä alum­ni­toi­min­nan kehit­tä­mis­tii­min kanssa.


Kirjoit­ta­jat:

Sini-Tuuli Saaristo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Taru Väisä­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mia Sevo­nius-Male, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anas­ta­sia Korc­hins­kaya, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Sofiya Melesh­kova, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2020. Stra­te­gia 2020-2030: Karelia2030 – kestä­vää elin­voi­maa!. https://www.karelia.fi/strategia/. 3.12.2021.

Karelia-Vipunen. Opis­ke­li­ja­mää­rä­ti­las­tot. 3.12.2021.

Korpela, E. 2020. Työhar­joit­telu maahan­muut­ta­jao­pis­ke­li­jan kiele­nop­pi­mi­sen tukena. Hiiltä ja timant­tia -blogi 11.5.2020. Metro­po­lia-amk. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/05/11/tyoharjoittelu-maahanmuuttajaopiskelijan-kielenoppimisen-tukena/. 3.12.2021.

Opetus­hal­li­tus. 2020. Ulko­maa­lais­ten korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den sijoit­tu­mi­nen valmis­tu­mi­sen jälkeen- Tilanne vuonna 2017. Power­Point-esitys (oph.fi).

Pohjois-Karja­lan Maakun­ta­liitto. 2021. Pohjois-Karja­lan stra­te­gia 2040. https://www.pohjois-karjala.fi/documents/33565/9020841/197+Pohjois-Karjalan+strategia+2040.pdf/ef0a0b6b-8abf-3863-391f-879d6d7c5141. 3.12.2021.

Valtio­neu­vosto. Koulu­tus­po­liit­ti­nen selon­teko. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80718ca2. 3.12.2021.

Artik­ke­li­kuva: fauxels palve­lusta Pexels