Juuri ilmestyneen selvityksen ”Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila” (Laihonen & Saranto 2021) mukaan ”korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi”. Toimenpide-ehdotuksena Laihonen ja Saranto (2021) ehdottavat, että kiinnitettäisiin huomiota tietojohtamisen sisältöjen integroimiseen opetuksessa, mahdollistetaan sen harjoittelua ja vahvistetaan sote-tietojohtamisen opetusta myös avoimessa koulutuksessa.
Sote-tietojohtamisessa korostuu oikeanlainen tiedonhallinta
Sote-uudistuksen myötä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) pykälässä 29 velvoittaa hyvinvointialueita seuraamaan väestön hyvinvointia ja terveyttä alueellaan väestöryhmittäin, järjestämäänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, sen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, asiakkaiden palvelujen yhteensovittamista sekä terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavutta. Lisäksi hyvinvointialueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muilta alueilta saataviin tietoihin (THL, STM 30§ ja 31§). Hyvinvointialueiden on hyödynnettävä edellä mainittua tietoa järjestämisvastuullaan olevan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena.
Hyvinvointialueilla edellä mainitun tiedon käytöllä on olennainen vaikutus siihen, millaiseksi sote-rahoitus kullakin hyvinvointialueella muodostuu. Pohjois-Karjalassa hyvinvointialueella toimii Siun Sote. Jotta oikeaa sote-tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena johtamisessa, on erityisesti kiinnitettävä huomioita tiedonhallinnan vahvistamiseen sähköisessä kirjaamisessa:
- Tietojen saatavuutta, löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä eri tarkoituksiin varmistetaan tiedon elinkaaren ajan.
- Tiedon rakenteisuutta parannetaan, mikä mahdollistaa tietojen analysoinnin, tulkinnan ja käytön vertailuun monipuolisesti. Tämä on edellytyksenä sille, että päätöksentekoa tukevia sovelluksia voidaan käyttää käytännön toiminnassa ja tiedolla johtamisen tukena. Rakenteisuus on tärkeää tiedon vakioituna laatuna erityisesti tiedon toisiokäytön (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä 552/2019) osalta.
Perusedellytyksenä sähköisessä kirjaamisessa on, että tieto kirjataan oikein, koska sillä on vaikusta siihen, miten kaikkea soten toiminnassa syntynyttä asiakas- ja rekisteritietoa, dataa, käytetään muussa kuin sen ensisijaisessa käyttötarkoituksessa. Dataa käytetään tiedolla johtamisen ohella esimerkiksi opetuksessa, tilastoinnissa ja tutkimuksessa. Ruohonjuuritasolta lähtevällä oikein tehdyllä kirjaamisella on sote-uudistuksen myötä olennainen vaikutus sote-palvelujen rahoitukseen eli siihen, millaisin varoin kunkin Pohjois-Karjalan asukkaan hyvinvointia ja terveyttä tuetaan sekä johdetaan valtion rahoituksella. Miljoonat sote-alan kirjaukset siirtyvät dataksi, jolloin ”pienistä puroista” muodostuu laajempia datakokonaisuuksia, jolla tiedolla johdetaan toimintaa myös ennakoivasti.
Sote-tietojohtamisen toimenpidesuositukset korkeakoulutukselle
Laihonen ja Saranto (2021, 54-55) esittävät kolme toimenpidesuositusta. Seuraavassa kuvataan sote-tietojohtamisen suosituksia tavoittein koulutuksen tarjoajan näkökulmasta koulutuksessa:
- Sote-tietojohtamisen integrointi koulutukseen
Tavoitteena on:
- varmistaa osaamisen riittävyys palvelutuotannossa ja johtamisessa
- lisätä ymmärrystä ja osaamista tietojohtamisen roolista sekä siitä, millainen merkitys sillä on osana vaikuttavaa ja kustannustehokasta palvelutuotantoa että tietojohtamisen ja tiedonhallinnan erityisosaamista
- luoda kokonaisvaltainen koulutusohjelma, jossa huomioidaan monialaisesti ja – tieteisesti tietojohtamisen näkökulmat
- mahdollistaa hyvinvointialueiden tarpeisiin pohjautuvia mekanismeja jatkuvaan oppimiseen
2. Oppimista tukevien harjoittelujaksojen mahdollistaminen osana sote-tietojohtamisen koulutusta
Tavoitteena on:
- huomioida työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt
- mahdollistaa harjoittelujaksot, koska kyseessä ovat hyvin abstraktit asiat koulutuksessa (teoreettinen ymmärrys tiedon erilaisista rooleista, käytännön ymmärrys sote-kontekstiin ja sen tietorakenteisiin liittyen, käytetyt teknologiat ja lukuisat rajapinnat teoreettisesti ja toiminnassa)
- huomioida, miten erilaiset dynaamiset organisaatiokulttuurit vaikuttavat tietojohtamiseen
- huomioida, miten digitalisaatio vaikuttaa alati tietojohtamiseen, sen organisoitumiseen ja johtamiseen
3. Vahvistaa yhdenmukainen koulutus avoimen koulutuksen tarjotaan luomalla digitaalisia oppimisalustoja sote-toimijoiden käyttöön
Tavoitteena on:
- rakentaa kaikille sote-toimijoille yhdenmukainen sote-toimijoidentäydennyskoulutus, jossa opitaan käyttämään yhteistä ja kieltä keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi hyödyntäen digitaalisuutta ja monimuoto-opetusta
Haasteena koulutuksien osalta on ilmennyt se, että kouluttajat on valittu ad hoc-periaatteella ja he ovat olleet eri näkökulmiin keskittyviä tiedonhallinnan ja tietojohtamisen kouluttajia lisäten erilaisten tulkintojen ja ajattelumallien moninaisuutta. ”Yhtä totuutta ei ole tarkoituksenmukaista luoda, mutta yhteinen perusymmärrys varmasti helpottaa vuoropuhelua ja lisää sote-tietojohtamisen arvoa kaikilla palvelujärjestelmän tasoilla” (Laihonen & Saranto 2021).
Kirjoittaja:
Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähde:
Laihonen, H. & Saranto, K. 2021. Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2021:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5