Mitä syrjäisempi ja pienempi paikkakunta, sitä herkemmin etenkin nuoret naiset muuttavat pois paikkakunnalta opiskelujen vuoksi ja myös työllistyvät opiskelupaikkakunnalle. Harvaan asuttujen ja maaseutumaisten alueiden syntyvyys ja väkiluku hiljalleen laskevat vaikka tilastojen mukaan nuorten miesten muuttohalukkuus ei olekaan yhtä korkea – haasteena on ennemminkin kohtaanto-ongelma. Muun muassa YLE on käsitellyt artikkelissaan vuonna 2020 nuorten naisten poismuuttoa maakunnista ja esimerkiksi Kainuun liitto on tutkinut asiaa syvemmin Näkökulmaa Kainuuseen- hankeen muodossa. Hankkeen loppuraportti esitteli suosituksia, joiden avulla Kainuun elinvoimapolitiikaan voisi lisätä naisnäkökulmaa.
Sama haaste koskettaa Suomen lisäksi muita Euroopan pohjoisia ja arktisia alueita. Tähän ongelmaan Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoima W-Power-hanke on etsinyt ratkaisukeinoja kansainvälisen hanketiimin kanssa vuosina 2018–2021. Hanketta on rahoitettu Pohjoisen Periferian ja Arktiksen ohjelmasta 2014–2020, joka osaltaan toteuttaa rahoituksen muodossa EU:n koheesiopolitiikkaa. Yhteiskunnan rakenteen kannalta on erittäin tärkeää pitää myös metropolien ulkopuoliset alueet asuttuina. W-Power-hankkeen kolmivuotisen työn aikana on kartoitettu yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten, skotlantilaisten, irlantilaisten islantilaisten ja kanadalaisten kumppanien kanssa haasteita, joita yrittäjiksi ryhtyvät naiset kohtaavat sekä etsitty paikallisia ratkaisuja, joilla voida madaltaa naisten itsensä työllistämistä yrittäjyyden kautta.
Vuonna 2019 laaditun ja naisyrittäjille tehtyyn kyselyyn perustuvan taustakartoituksen mukaan hyvätkään yritysideat eivät aina saa tuekseen kannustavaa tai hienotunteista yritysneuvontaa (Kuva 1). Muita yrittäjyyttä hidastavia tekijöitä kartoituksen mukaan olivat rahoituksen saatavuus sekä roolimallien ja verkostojen puute. Yritysneuvontatilanteessa, jossa yritysideansa esittelevä nainen on asiakkaana, on saatettu olla hyvinkin asenteellisia ja ennakkoluuloisia tai nostaa jopa perhetilanne esteeksi naisen esittämälle yritysidealle. Sukupuolisensitiivisyys ja moninaisten taustojen huomioiminen yritysneuvonnassa onkin hyvin vähän tutkittu teema.
W-Powerin irlantilainen projektikumppani kehitysyhtiö WestBIC on kehittänyt W-Power -hankkeen aikana yritysneuvojille työkaluja, joita käyttämällä he voisivat huomioida paremmin erilaisten asiakkaiden taustat ja tarpeet. Työkaluja testattiin Suomessa Lapin ja Pohjois-Karjalan alueen naisyrittäjille järjestetyssä pilottivalmennuksessa alkuvuonna 2021. Yrittäjät olivat aiemmin voittaneet hankkeen järjestämän yritysideakilpailun omalla alueellaan ja valmennuksen myötä heille haluttiin tarjota lisätukea oman yritysideansa ja yrittäjyytensä kehittämiseen. Pilottivalmennuksessa osallistujat pystyivät vaikuttamaan mm. siihen, mihin aikaan ryhmäneuvontatapaamiset järjestettiin ja osallistuivatko he tapaamisiin mieluummin paikan päällä vai verkon välityksellä. Osallistujille tehtiin myös ennakkokysely heille tärkeimmistä valmennusteemoista sekä rakennettiin räätälöityjä yksilösparrauksia. Valmennuksessa huomioitiin myös vuorovaikutteisuus, henkilöhistoria sekä työhyvinvointi ja oman elämän hallinta (naisen monet roolit).
Toteutuuko tasa-arvo yrittäjyydessä?
Keväällä 2021 W-Power-hankkeen suomalaiset hanketoimijat (Karelia-amk, Lapin AMK ja Business Joensuu) järjestivät webinaarin, jonka olivat naiset yrittäjinä sekä naisyrittäjyyden haasteet nyky-Suomessa. 27.5.2021 järjestetyn webinaarin asiantuntijoina olivat Katja Lindholm Business Finlandista, Hanna Koponen Finnveralta, Piritta Parkkari Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sekä Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Carita Orlando. He kaikki työskentelevät yritysneuvonnan, -rahoituksen tai yrittäjyystutkimuksen parissa ja heitä yhdistää myös omakohtainen yrittäjyys tai kasvaminen yrittäjäperheessä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimivista yrittäjistä kolmasosa on naisia, mutta yksinyrittäjistä 79 %. Yli 90 % naisyrittäjistä toimii palvelujen ja kaupan alalla (Lähde: EK:n yrityskysely, johon vastasi touko-kesäkuussa 2019 yhteensä 562 työnantajaa ja johtajaa). Carita Orlandon esitti webinaarissa, että juuri naisvaltaiset alat ovat koronan vuoksi kokeneet pahimpia takaiskuja. Tilastokeskuksen 24.6.2021 päivätty ”Talouden tilannekuva” -katsaus vahvistaa Orlandon näkemyksen siitä, että korona koettelee edelleen erityisesti osaa palvelutoimialoista. Kohtalaisen korkeana pysynyt koronailmaantuvuus ja viruksen uudet variantit ovat toistaiseksi vaikeuttaneet talouden avaamista ja ihmisten liikkumista, joka näkyy vaikeuksina myös taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla. Erityisesti palveluiden kulutus on jäänyt lähes kymmenen prosenttia alemmalle tasolle verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen, jolloin koronakriisi oli vasta alkamassa.
Ongelma alanvalinnasta on kuitenkin Orlandon mielestä syvemmällä. Voimakkaasti eriytyneet ammattialat näkyvät selkeästi, kun tarkastellaan opiskelupaikan vastaanottaneiden sukupuolijakaumaa. Suomen koulutus- ja työelämä on sukupuolen mukaan erittäin eriytynyt eli segregoitunut ja segregaatio on reilusti voimakkaampaa kuin Euroopassa keskimäärin (Lähde: Bettio and Vershchagina, 2009). Orlando pitää lukuja melko järkyttävinä, sillä esimerkiksi tieto- ja tietoliikennetekniikan alan opiskelupaikan vastaanottaneista 97 % on miehiä, kun taas sosiaali- ja terveysalalla 88 % on naisia. Suhteellisen saman verran naisia ja miehiä haki vuoden 2018 yhteishaussa vain ravintola- ja cateringalalle (55 % naisia ja 45 % miehiä) sekä liiketalouteen eli kaupalliselle alalle (45 % naisia ja 58 % miehiä). Orlandon mukaan tämä johtaa siihen, että perustetut yrityksetkin sijoittuvat sukupuolittuneen koulutusjaon mukaisille aloille. Uusyrityskeskuksen vuoden 2020 tilastojen mukaan naiset perustavat eniten yrityksiä matalakatteisille aloille eli terveys- ja kauneudenhoitopalveluihin, kun taas miehet liikkeenjohdon konsultointiin sekä ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen. Orlando toteaa kuitenkin, että naiset onneksi toimivat nykyisin enenevässä määrin yrittäjinä eri asiantuntija-aloilla.
Yleisesti naisten ansiotaso on edelleen alempi kuin miesten ansiotaso – “naisen euro on 80 senttiä”. Yrittäjänä toimiminen ei valitettavasti tuo parannusta sukupuolten välisiin ansiotasoihin, Orlando toteaa. Suomen Yrittäjien Kantar TNS Oy:llä teettämä Yrittäjägallup, johon vastasi 1 120 edustajaa, paljastaa eron yrittäjinä toimivien naisten ja miesten kuukausiansioissa. Naisyrittäjistä 40 % ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa, kun vastaava osuus miehistä on vain 25 %. Suurituloisista yrittäjistä (yli 5 000 euroa /kk) miehiä on puolestaan 24 % ja naisia 11 %. Orlando toki mainitsee, että usein yrittäjät ovat ylipäätään melko pienituloisia, sillä neljännes kaikista yrittäjistä ansaitsee vain alle 1 000 euroa kuukaudessa. Tällä on suora vaikutus maksettuihin eläkkeisiin, sillä jopa 45 % gallupiin vastanneista kertoo, että heillä ei ole varaa riittävän eläkemaksun maksamiseen.
Yrittäjyys ja sukupuoli
YTT, Piritta Parkkari työskentelee yrittäjyyskasvatuksen parissa TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK). Parkkari aloitti osuutensa webinaarissa tomuttamalla naisyrittäjyyttä koskevia oletuksia ja pyysi osallistujia pohtimaan naisyrittäjyyden käsitettä, yrittäjyyttä ja sukupuolta esittämällä kysymyksen:
”On hyvä parantaa naisyrittäjien asemaa sekä tukea ja nostaa heitä esille, MUTTA mitä teemme yrittäjinä toimiville naisille puhumalla heistä NAISyrittäjinä?”
Kriittinen yrittäjyystutkimus nostaa Parkkarin mukaan esille vallalla olevan normin yrittäjästä, johon liitetään usein miespuolinen, heteroseksuaalinen, valkoihoinen mies. Parkkari esitti väitteen, jonka mukaan naisyrittäjät esitetään puutteellisina, ”korjaamista” tarvitsevina toimijoina, koska he eivät sovi tähän stereotyyppiseen mielikuvaan. Ongelman ytimeksi hän kokee yrittäjyyden kapean stereotypian, joka tulisi kyseenalaistaa, ja jonka vuosi tarvitaan laajempi ymmärrys yrittäjistä ja yrittäjyydestä. Sama dilemma pätee myös esimerkiksi maahanmuuttajien yrittäjyyteen.
Jokaisen yritysneuvonnassa tai rahoitusta tarjoavassa organisaatiossa toimivan tulisikin pohtia, millaisia (tiedostamattomia) oletuksia heillä on halutunlaisen liiketoiminnan ja yrittäjän itsensä suhteen, ja miten ne vaikuttavat annettuun asiantuntijapalveluun ja tehtyihin päätöksiin. Parkkarin toive onkin, että yrittäjinä toimivia naisia nostettaisiin esille yrittäjinä eikä naisyrittäjinä. Parkkari painottaa yrittäjyyskasvatuksen suurta roolia yrittäjyyteen liittyvien mielikuvien luomisessa: kouluihin ja oppilaitoksiin tulisi kutsua mahdollisimman erilaisia yrittäjiä esittäytymään. Erilaisilla esimerkeillä voidaan vaikuttaa siihen, miten yrittäjä nähdään – onko yrittäjä yksinäinen sankari kuten Steven Jobs vai voidaanko yrittäjyys nähdä esimerkiksi yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden kautta?
Naisyrittäjänä ”miesten rahoitusmaailmassa” – puuttuvatko naisyrittäjyyden roolimallit?
Tutkimusten mukaan rahoitusmaailmaa ja sen rakenteita sekä terminologiaa pidetään maskuliinisena. Esimerkkinä tästä Business Finlandin Senior Advisor Katja Lindholm mainitsi webinaarissa pääomasijoittajien yhteisön, joka koostuu suureksi osaksi miehistä, ja se ohjaa käytettyä kieltä ja terminologiaa hyvin maskuliiniseen suuntaan. Naisyrittäjän tulee sopeutua olemassa oleviin rakenteisiin ja omaksua maskuliininen tapa puhua pärjätäkseen rahoitusta hakiessaan. Hanna Koponen totesi sen sijaan, että valtio-omisteinen Finnvera ja pankit rahoittavat sekä yrittäjänä toimivia miehiä sekä naisia eivätkä pidä sukupuolta niin merkityksellisinä. Esimerkiksi Finnveralla aiemmin ollut edullinen naisyrittäjälainainstrumentti lakkautettiin tasa-arvosyistä jo vuosikymmen sitten. Julkisen rahoituksen puolella avustukset ja lainat myönnetäänkin aina yrityksille eikä ihmisille, totesi myös Lindholm.
Pohjoismaisen sijoitusyhtiö Unconventional Venturesin julkaiseman raportin mukaan vain 6 % start-up rahoituksesta ohjautuu naisten omistamille yrityksille. Tyypillisesti start-upit ovatkin teknologia-alalta, joissa on vahva miesvaltaisuus. Teknologia-alalle naisia houkutellaan erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi maaliskuussa 2021 käynnistyi Mimmit Koodaa Pohjois-Karjala -hanke, jonka tavoite on tarjota esikuvia ja vertaistukea naisille, jotka pohtivat alanvaihtoa ja uuden oppimista koodaus yhtenä vaihtoehtona.
Lindholm esitti webinaarissa tutkimustuloksia ja kysymyksiä liittyen startup-yrittäjyyteen. Ovatko tietyt markkinat houkuttelevampia pääomasijoittajille ja näytteleekö naisten aliedustus riskipääomasijoituspuolella jotain roolia? Hänen näkemyksensä oli, että yrittäjyyskirjallisuuden perusteella ne yhtiöt, jotka keskittyvät miesvaltaisiin markkinoihin tai miesten tarpeisiin, ovat yleensä miesten perustamia. Naiset taas todennäköisemmin perustavat yhtiöitä naisvaltaisille markkinoille ja naisasiakkaiden tarpeita ajatellen. Koponen ja Lindholm pohtivat yhdessä mm. sitä, ovatko naisjohtoiset yhtiöt varovaisia korkealle riskinotolle, sillä Euroopan komissio tunnistaa tämän ilmiön myös kansainvälisellä tasolla. Koponen näki naisyrittäjien olevan Pohjois-Karjassa vahvoja ja rohkeita persoonia. Vaikka naiset ovatkin hänen mukaansa maltillisia riskinottajia, kasvuhalukkuuttakin löytyy. Kiitosta hän antoi siitä, että naiset valmistautuvat erittäin hyvin rahoitusneuvotteluihin. Koposen havainto oli kuitenkin samansuuntainen Lindholmin kanssa eli myös Pohjois-Karjalassa naiset yleensä kuitenkin aloittavat yritystoiminnan varovaisemmin ja pienemmällä pääomalla kuin miehet.
Lindholm esitteli puheenvuoronsa lopuksi Business Finlandin toimintaa ja avasi sen rahoituskriteerejä kansainvälistyville suomalaisille yrityksille. Koposen mukaan Finnvera eroaa Business Finlandista siinä, että rahoituksen myöntäminen ei vaadi yrityksen kansainvälistymistä ja Finnveralta yrittäjät voivat hakea myös henkilökohtaista yrittäjälainaa. Finnvera toimii pankkien kumppanina järjestämällä yritykselle vakuuksia pankin myöntämiin lainoihin ja muihin rahoitustuotteisiin.
Usein puhutaan myös siitä, että menestyvistä naisyrittäjistä on vaikea löytää roolimalleja, jotka innoittaisivat naisia kokeilemaan yrittäjyyttä. Hanna Koposen mielestä myös perinteisiltä naisvoittoisilta toimialaoilta nousee kasvuyrityksiä ja mainitsi esimerkkeinä menestyneitä naisyrittäjiä kuten Diili-tv-ohjelmassakin tuomarina esiintynyt Noora Fagerström (Jungle Juice Bar /Smoothie Heaven Oy), Vuoden Yrittäjä 2020 Pia Erlund (By Pia’s Oy) sekä Vuoden Nuori Yrittäjä 2019 Jarna Kaplas (Konttiravintola Morton /Emäpitäjän Anniskeluravintolat Oy).
Perhevapaiden kulut suurin este tasa-arvoisen yrittäjyyden tiellä
Webinaarin toisessa osassa asiantuntijat keskustelivat yhdessä osallistujien kanssa siitä, millaista vertaistukea ja mentorointia naisyrittäjät tarvitsevat ja millaisia kokemuksia heillä itsellään yrittäjinä niistä on. Carita Orlando mainitsi, että Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenkyselyn mukaan edunvalvonnan lisäksi tärkeänä liittymissyynä pidetään yhdistyksen kautta saatavaa vertaistukea ja verkostoitumismahdollisuuksia toisten naisyrittäjien kanssa. Hanna Koposen varovaisen arvion mukaan naiset ovat hieman miehiä aktiivisempia verkostoitumaan. Hän nosti esimerkkinä Facebookin Naisyrittäjät -vertaistukiryhmän, jossa on yli 60 000 jäsentä. Sekä Orlando että Koponen peräänkuuluttivat myös sekaverkostoihin kuulumisen tärkeyttä.
Yleisesti keskustelussa todettiin, että naiset voisivat olla vielä rohkeampi ja tuoda omaa ammatillista osaamistaan esille aktiivisemmin. Samaa pätee myös naisyrittäjien tarjoamien palveluiden ja tuotteiden hinnoitteluun, siinäkin naiset voivat petrata ja olla itsevarmempia. Rahaan liittyy aina tunteita, joita olisi hyvä oppia käsittelemään pystyäkseen paremmin pitämään puolensa hintaneuvotteluissa. Aloittava yrittäjä ei usein uskalla hinnoitella rohkeasti, sillä markkinoille pääsyy halutaan varmistaa. Hinnoitteluun kannattaa panostaa heti alussa, sillä hinnan nostaminen myöhemmässä vaiheessa on aina hankalampaa. Hinnan avulla rakennetaan myös mielikuvaa tuotteen laadusta.
”Tunne se pääomasijoittaja, jolle olet pitchaamassa, sillä se vaikuttaa missä järjestyksessä kerrot asiasi”, opasti Katja Lindholm paneelikeskustelussa ja kertoi esimerkkejä omista pitchauskokemuksistaan. ”On tärkeää pitää oman ideansa asiantuntijuus itsellään ja oma hissipuhe tulee olla selkärangassa valmiina niin, että se tulee luontevasti ulos sopivan, yllättävänkin tilaisuuden tullessa eteen”, Lindholm neuvoi. Ne pitchausvalmennukset, joihin hän on osallistunut, korostavat sitä, että yrittäjän on osattava kertoa sijoittajan mielenkiinnon herättävä tarina. Yrittäjä, tiimi ja markkinapotentiaali ovat asioita, joihin pitchatessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota.
Lopuksi panelistit pohtivat keinoja, joilla yrittämisestä tulisi nykyistä tasa-arvoisempaa. Carita Orlando korosti tärkeimmän kehittämistoimen olevan perhevapaiden kaikkien kulujen siirtämisen KELA:n maksettavaksi, eikä edes osittain työnantajan kukkarosta. Kaikki tilaisuuden asiantuntijat tukivat tätä näkökulmaa. Hanna Koponen toivoi myös, että pääomasijoittajat kiinnostuivat sijoittamaan enemmän naisten perustamiin yrityksiin. Piritta Parkkari puolestaan toivoisi voivansa vaikuttaa siihen, miten ihmiset tekevät oletuksia sukupuolen perusteella. Jokainen näistä toiveista on yhtä lailla tärkeä ja toteutettavissa oleva, meidän jokaisen tahdosta ja asenteista riippuen.
Kirjoittajat:
Satu Mustonen, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu