Karelia-ammattikorkeakoulussa tuetaan ja kannustetaan hyödyntämään ja käyttämään erilaisia pedagogisia menetelmiä. Käytettävän menetelmän määrittelee opintojakson vastuuopettaja. Hyväksi todettuja menetelmiä on syytä käyttää ja jatkojalostaa, mutta myös vähemmän käytetyistä menetelmistä löytyy kokeilemisen arvioisia helmiä. Tällainen on muun muassa tiimioppiminen.
”Tiimioppiminen on yhteistoiminnallinen, vuorovaikutuksellinen ja vastuullinen oppimismetodi, jossa kaikki tiimin jäsenet vaikuttavat oppimiseen. Jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu omasta ja yhteisestä oppimisesta. Tiimioppiminen muistuttaa työelämän toimintatapaa, koska yhä useammassa työtehtävässä tarvitaan yhteistyö-, johtamis- ja vuorovaikutustaitoja. Tiimioppimisessa vastuu oppimisesta on jokaisella tiimin jäsenellä, opettajan siirtyessä oppimisen mahdollistajaksi/tukijaksi tiimin valmentajana.” (Pedagogiset menetelmät, ESEDU 2021.)
Tiimipedagogiikkaa hyödynnetään Karelia-ammattikorkeakoulun Y-Akatemiassa ja muun muassa nyt kolmatta kertaa järjestettävässä Älykkäästi töihin -projektiosaajavalmennuksessa. Se on maksuton työvoimakoulutus, joka on tarkoitettu projektitehtävistä kiinnostuneille korkeakoulutetuille henkilöille, jotka tarvitsevat täydentävää projektiosaamista työllistyäkseen. Valmennus järjestetään monimuoto-opintoina verkossa. Kokonaisuuden laajuus on 30 opintopistettä ja 120 päivää. Keskeisenä menetelmänä käytetään tiimipedagogiikkaa ja siihen kiinteästi kuuluvaa dialogia. Pääsin tutustumaan tiimipedagogiikan saloihin Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja-valmentajien Daniel Bågebergin ja Riikka Räsäsen ohjaamassa dialogissa osana opetusharjoittelua.
Luottamus ja avoimuus takaavat dialogin onnistumisen
Projektiosaajavalmennuksen alussa valmennettavat laativat tiimisopimuksen, jolla sovitaan yhteisistä käytännöistä valmennuksen aikana. Tiimisopimuksesta pyritään tekemään mahdollisimman yksityiskohtainen ja täsmällinen ja sen tarkoituksena on rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä opiskelulle. Sopimusta voi tarvittaessa päivittää valmennuksen aikana. Sopimuksen runko koostuu seuraavista asioista:
1. Sopijoiden, eli tiimin jäsenten nimet
2. Tiimin tarkoitus ja pelisäännöt
3. Tiimin tavoitteet ja tavoitteiden mittaamiseen tarkoitetut mittarit
4. Tiimin valtuudet ja resurssit
5. Tiimin osaamisrakenteet
6. Tiimin palkitsemisperusteet
7. Muut sovittavat asiat
8. Allekirjoitukset
Menetelmän keskiössä ovat dialogit. Dialogin ydin on oppia uutta toisistamme ja toisiltamme. Kun ryhmässä on yhteensä kymmeniä vuosia akateemista opiskelutaustaa ja toinen mokoma työhistoriaa, hyödynnetään oppimisessa tiimin jäseniä ja toisilta oppimista. Viisaus löytyy tiimistä. Opettajan rooli dialogissa on ohjata keskustelua oikeaan suuntaan, haastaa ottamaan uusia näkökulmia ja ylläpitää dialogin perusprinsiippejä.
Dialogin tarkoituksena on se, että vuorotellen kukin tiimin jäsen valitsee teeman, jota alustaa. Dialogit pidetään säännöllisesti ja niiden kesto on yleensä neljä tuntia. Dialogissa istutaan ennalta päätetyn teeman äärellä ja niissä opetellaan yhdessä ajattelun taitoa. Luetut teokset sekä valmennuksen aikana koetut ja opitut asiat jaetaan tiimin jäsenten kesken.
Dialogi alkaa Check in -kysymyksellä, joka johdattelee aihepiiriin. Kysymykset ovat avoimia, kuten
- Oletko koskaan kokenut tätä (aiheeseen liittyvä asia)?
- Mitä kokemus opetti?
- Mitä tiedät asiasta ennalta?
Check in -kierroksen jälkeen dialogin vetäjä syventää käsiteltävää teemaa tai ilmiötä. Etukäteen ajatellen neljä tuntia tuntui pitkältä ajalta aktiivisessa dialogissa, erityisesti kun oppimisympäristö oli tällä kertaa verkossa. Tilanne eteni kuitenkin erittäin jouhevasti ja kiinnostava aihe piti otteessaan.
Varsinainen dialogin esitys oli erinomaisesti pohjustettu, rauhallisesti esitetty ja hyvin jäsennelty. Keskustelua syntyi spontaanisti niin chatissä kuin mikrofonien kautta ja annettu aika kului lähes huomaamatta.
Dialogin perusprinsiipit ovat kunnioitus, kuuntelu, odotus ja suora puhe. Tavoitteena on synnyttää vilpitöntä keskustelua ja reflektioita annetusta teemasta, mutta mikä tärkeämpää, jättää tunnejälki. Se toteutui hyvin. Olin hämmästynyt, miten avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri verkkoistunnossa voidaan saada aikaan. Ei tämä toki itsestään synny, vaan on puolen vuoden työn tulosta. Ohjaajalla on iso merkitys työskentelytavan esittelyssä ja toimintatavan juurruttamisessa. Kolme kovaa koota – kohtaaminen, kuunteleminen ja kyseleminen – ovat välttämättömät.
Lopussa käytiin läpi vielä Check Out -kierros, jossa jokaisella osallistujalla oli vapaa sana kertoa muille mitä juuri tänään oli mielessä ja mitä uutta opin päivän teemasta. Iltapäivän dialogi jätti mietteliääksi, opetti uutta ja sai kaikki kiittelemään esittelijää vuolaasti. Itsellekin tuli syvästi kosketettu olo, mitä ei varmasti luennoimalla kovin moni pystyisi saamaan aikaan.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Hakola, I., Hiila, I. & Tukiainen, M. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään, 2019.
Toivanen, H. & Kotamäki, M.: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja, Jyväskylän ammattikoskeakoulu, 2013
Y-Akatemian verkkosivut: https://y-akatemia.fi/
Kirjoittajat:
Daniel Bågeberg, lehtori, sertifioitu tiimivalmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lotta Lilja, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Andrea Piacquadio palvelusta Pexels