Muistiin ja kognitioon liittyvät asiat koskettavat kaikkia. Väestön ikääntyessä muistisairauksien esiintyvyys kasvaa vanhimmissa ikäluokissa. Vähemmän tunnettua on, että muistisairauteen voi sairastua myös jo työikäisenä. Muistiosaamisen tavoitteet, sisällöt ja kehittämistarpeet ovat ikääntyvässä yhteiskunnassa ajankohtainen kysymys.
Muistisairaus koskettaa sairastuneen ihmisen lisäksi aina myös lähipiiriä. Arvioidaan, että Suomessa on yhteensä noin 200 000 muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Jos ajatellaan, että jokaisella heistä on keskimäärin kolme–neljä lähi-ihmistä, tulee muistisairaus lähelle melkein miljoonaa suomalaista. Vuosittain tulee noin 14 500 uutta sairastunutta, ja työikäisenä, alle 65-vuotiaana, sairastuneita on yhteensä noin 7 000–10 000. (Muistiliitto 2021.)
Muistipulmia ja -ongelmia voi ilmetä myös ilman muistisairautta. Aivot ovat tänä päivänä kovilla: kiire, stressi, nopeasti muuttuvat työtehtävät, vuorotyö jne. ovat monelle tuttuja ilmiöitä. Muistisairautta sairastaa Pohjois-Karjalassa arviolta noin 5 500 ihmistä. Heistä pari sataa sairastunut työikäisenä. (Pohjois-Karjalan Muisti ry 2021.) Kaikki lukumäärät ovat laskennallisia arvioita ja pikemminkin ala- kuin yläkanttiin.
Muistisairauksiin liittyy tiedon puutetta, vääristyneitä asenteita ja stigmaa. Tällä hetkellä ongelmaksi nähdään jossain määrin myös muistisairauksien hoidon keskittyminen ensisijaisesti diagnoosiin ja elämän loppuvaiheisiin sen sijaan, että keskiössä olisi ihminen ja muistisairaana elämisen arjen kysymykset. Jokapäiväisiä ilmiöitä ovat myös moninainen hiljainen syrjintä, syrjivät asenteet sekä puhe ”dementoituneista”, ”käytöshäiriöistä” tai ”karkailusta”.
Tulevaisuuden uskoa ja toivoa herättävät diagnostisoinnin ja lääkityksen kehitys. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jonka mukaan muistin ja kognition muutoksiin on mahdollista vaikuttaa. Finger-tutkimus (Kulmala et al. 2019; Finger-tutkimus 2021) on osoittanut, että monipuolisella elintapaohjelmalla voidaan merkittävällä tavalla toimia etukenossa, parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja sekä ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Samat interventiot toimivat myös muistisairauksia laajemmin sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä.
Interventiot ovat sisältäneet ravitsemusneuvontaa, liikuntaa ja muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöden seurantaa. Erityisen tärkeiksi ja vaikuttaviksi on havaittu sosiaalinen aktiivisuus ja erilaiset ryhmätoiminnot.
Tutkimukset korostavat kokonaisvaltaista otetta, ja tarkastelun kohteina ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä sosiaalinen aktiivisuus. Näillä on ollut vaikutuksia myös yleiseen terveydentilaan, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. On myös havaittu muiden kroonisten sairauksien vähenemistä eli interventiot eivät tuota vain yksilöllistä hyötyä, vaan myös terveystaloudellista hyötyä. (Kivipelto 2021.)
Muistiystävällisyys on globaali ilmiö
Muistisairaudet lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä kaikkialla maailmassa. On harhaluulo ajatella, että muistisairaudet ovat vain hyvinvoivan läntisen maailman sairaus. Itse asiassa muistisairaudet lisääntyvät vielä enemmän ns. kehittyvissä maissa. (Alzheimer´s Disease International 2021a.)
Suomalainen Finger-tutkimus on saanut seuraajia maailmalla. Noin 40 maata ympäri maapallon on käynnistänyt oman Finger-pohjaisen muistihankkeensa (World-Wide Fingers 2021.) Kansainvälinen Alzheimer´s Disease International ADI (2021b) on koonnut kansainvälisiä muistiystävällisiä yhteisöjä ja projekteja raporttiinsa. ADIn mukaan muistiystävällisyyden muodoissa vain mielikuvitus on rajana. Raportissa kuvataan eri puolilta maailmaa muun muassa muistiystävällisiä kahviloita, kauppakeskuksia, elokuvateattereita ja pankkeja.
ADIn (emt.) mukaan muistiystävälliseen yhteiskuntaan ja yhteisöön on kaksi tietä: 1) elävä kokemus eli vähennetään muistisairauden stigmaa ja lisätään tietoa ja tietoisuutta ja 2) (ihmis-)oikeudellinen lähtökohta eli mahdollistetaan muistisairautta sairastavien ihmisten osallisuus ja oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Samalla tavalla kuvaavat pohjoiskarjalaiset muistisairautta sairastavat ihmiset hyvää elämää: ”Että olis ihminen ensin, muistisairaus ei määritä elämää.” ”Sais ellää omannäköistä elämää.” (Jämsén 2021.)
Ikäystävällisyys on kirjattu Karelia 2030-strategian yhdeksi tavoitteeksi. Ikäystävällisyyden edistämiseksi Kareliassa työskennellään KAFS-strategiaprojektissa tavoitteena luoda KAFS-osaamisyhteisö (Karelia centre for Age-friendly Society). Monialaista muistiteemaista osaamisyhteisöä on tarkoitus pilotoida lähiaikoina.
Kirjoittaja:
Arja Jämsén, kehittämisasiantuntija, Karelian osaajapoolin jäsen.
Kirjoittaja on myös KAFS-työryhmän jäsen.
Lähteet:
Alzheimer´s Disease International ADI. 2021a. Luettu 7.11.2021. The global voice on dementia. https://www.alzint.org/u/dfc-developments.pdf
Alzheimer´s Disease International ADI. 2021b. Dementia Friendly Communities. Global developments. 2nd Edition. https://www.alzint.org/what-we-do/policy/dementia-friendly-communities/
Finger-tutkimushanke. 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke
Jämsén, A. 2021. Muistin maailma itse nähtynä. Julkaisematon käsikirjoitus.
Kivipelto, M. 2021. Aivoterveyden edistämisen uusimmat tutkimukset. Luento. Muistikonferenssi 10.11.2021.
Kulmala, J., Ngandu, T., Lehtisalo, J. & Kivipelto, M. 2019. FINGER-toimintamalli osaksi ikääntyvien terveydenedistämistyötä. Ikä NYT! – Ikäosaamisen verkkojulkaisu 1/2019.
Muistiliitto. 2021. Muistisairaudet. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet 11.11.2021.
Pohjois-Karjalan muistiluotsi. Pohjois-Karjalan muisti ry. www.pkmuistiry.fi 5.11.2021
World-Wide Fingers. 2021. https://www.fingers.com/ 10.11.2021.
Artikkelikuva: Brett Sayles palvelusta Pexels