Kaksi iäkästä naista pöydän ääressä

Muis­tio­saa­mi­nen tarvit­see vahvistusta

Muis­tiin ja kogni­tioon liit­ty­vät asiat kosket­ta­vat kaikkia. Väestön ikään­tyessä muis­ti­sai­rauk­sien esiin­ty­vyys kasvaa vanhim­missa ikäluo­kissa. Vähem­män tunnet­tua on, että muis­ti­sai­rau­teen voi sairas­tua myös jo työi­käi­senä. Muis­tio­saa­mi­sen tavoit­teet, sisäl­löt ja kehit­tä­mis­tar­peet ovat ikään­ty­vässä yhteis­kun­nassa ajan­koh­tai­nen kysymys.

Muis­ti­sai­raus kosket­taa sairas­tu­neen ihmisen lisäksi aina myös lähi­pii­riä. Arvioi­daan, että Suomessa on yhteensä noin 200 000 muis­ti­sai­rau­teen sairas­tu­nutta ihmistä. Jos ajatel­laan, että jokai­sella heistä on keski­mää­rin kolme–neljä lähi-ihmistä, tulee muis­ti­sai­raus lähelle melkein miljoo­naa suoma­laista. Vuosit­tain tulee noin 14 500 uutta sairas­tu­nutta, ja työi­käi­senä, alle 65-vuoti­aana, sairas­tu­neita on yhteensä noin 7 000–10 000. (Muis­ti­liitto 2021.)

Muis­ti­pul­mia ja -ongel­mia voi ilmetä myös ilman muis­ti­sai­rautta. Aivot ovat tänä päivänä kovilla: kiire, stressi, nopeasti muut­tu­vat työteh­tä­vät, vuoro­työ jne. ovat monelle tuttuja ilmiöitä. Muis­ti­sai­rautta sairas­taa Pohjois-Karja­lassa arviolta noin 5 500 ihmistä. Heistä pari sataa sairas­tu­nut työi­käi­senä. (Pohjois-Karja­lan Muisti ry 2021.) Kaikki luku­mää­rät ovat lasken­nal­li­sia arvioita ja pikem­min­kin ala- kuin yläkanttiin.

Muis­ti­sai­rauk­siin liittyy tiedon puutetta, vääris­ty­neitä asen­teita ja stigmaa. Tällä hetkellä ongel­maksi nähdään jossain määrin myös muis­ti­sai­rauk­sien hoidon keskit­ty­mi­nen ensi­si­jai­sesti diag­noo­siin ja elämän loppu­vai­hei­siin sen sijaan, että keskiössä olisi ihminen ja muis­ti­sai­raana elämi­sen arjen kysy­myk­set. Joka­päi­väi­siä ilmiöitä ovat myös moni­nai­nen hiljai­nen syrjintä, syrji­vät asen­teet sekä puhe ”demen­toi­tu­neista”, ”käytös­häi­riöistä” tai ”karkai­lusta”.

Tule­vai­suu­den uskoa ja toivoa herät­tä­vät diag­nos­ti­soin­nin ja lääki­tyk­sen kehitys. Tutki­mus tuottaa uutta tietoa, jonka mukaan muistin ja kogni­tion muutok­siin on mahdol­lista vaikut­taa. Finger-tutki­mus (Kulmala et al. 2019; Finger-tutki­mus 2021) on osoit­ta­nut, että moni­puo­li­sella elin­ta­paoh­jel­malla voidaan merkit­tä­vällä tavalla toimia etuke­nossa, paran­taa ikään­ty­nei­den kogni­tii­vi­sia toimin­toja sekä ehkäistä muis­ti­toi­min­to­jen heiken­ty­mistä. Samat inter­ven­tiot toimi­vat myös muis­ti­sai­rauk­sia laajem­min sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien ehkäisyssä. 

Inter­ven­tiot ovat sisäl­tä­neet ravit­se­mus­neu­von­taa, liikun­taa ja muis­ti­har­joit­te­lua sekä sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien riski­te­ki­jö­den seuran­taa. Erityi­sen tärkeiksi ja vaikut­ta­viksi on havaittu sosi­aa­li­nen aktii­vi­suus ja erilai­set ryhmätoiminnot.

Tutki­muk­set koros­ta­vat koko­nais­val­taista otetta, ja tarkas­te­lun kohteina ovat fyysi­nen ja psyyk­ki­nen hyvin­vointi sekä sosi­aa­li­nen aktii­vi­suus. Näillä on ollut vaiku­tuk­sia myös ylei­seen tervey­den­ti­laan, elämän­laa­tuun ja toimin­ta­ky­kyyn. On myös havaittu muiden kroo­nis­ten sairauk­sien vähe­ne­mistä eli inter­ven­tiot eivät tuota vain yksi­löl­listä hyötyä, vaan myös terveys­ta­lou­del­lista hyötyä. (Kivi­pelto 2021.)

Muis­tiys­tä­väl­li­syys on globaali ilmiö

Muis­ti­sai­rau­det lisään­ty­vät väestön vanhe­ne­mi­sen myötä kaik­kialla maail­massa. On harha­luulo ajatella, että muis­ti­sai­rau­det ovat vain hyvin­voi­van länti­sen maail­man sairaus. Itse asiassa muis­ti­sai­rau­det lisään­ty­vät vielä enemmän ns. kehit­ty­vissä maissa. (Alzheimer´s Disease Inter­na­tio­nal 2021a.)

Suoma­lai­nen Finger-tutki­mus on saanut seuraa­jia maail­malla. Noin 40 maata ympäri maapal­lon on käyn­nis­tä­nyt oman Finger-pohjai­sen muis­ti­hank­keensa (World-Wide Fingers 2021.) Kansain­vä­li­nen Alzheimer´s Disease Inter­na­tio­nal ADI (2021b) on koonnut kansain­vä­li­siä muis­tiys­tä­väl­li­siä yhtei­söjä ja projek­teja raport­tiinsa. ADIn mukaan muis­tiys­tä­väl­li­syy­den muodoissa vain mieli­ku­vi­tus on rajana. Rapor­tissa kuva­taan eri puolilta maail­maa muun muassa muis­tiys­tä­väl­li­siä kahvi­loita, kaup­pa­kes­kuk­sia, eloku­va­teat­te­reita ja pankkeja.

ADIn (emt.) mukaan muis­tiys­tä­väl­li­seen yhteis­kun­taan ja yhtei­söön on kaksi tietä: 1) elävä kokemus eli vähen­ne­tään muis­ti­sai­rau­den stigmaa ja lisä­tään tietoa ja tietoi­suutta ja 2) (ihmis-)oikeudellinen lähtö­kohta eli mahdol­lis­te­taan muis­ti­sai­rautta sairas­ta­vien ihmis­ten osal­li­suus ja oikeus tehdä omaa elämäänsä koske­via päätök­siä.  Samalla tavalla kuvaa­vat pohjois­kar­ja­lai­set muis­ti­sai­rautta sairas­ta­vat ihmiset hyvää elämää: ”Että olis ihminen ensin, muis­ti­sai­raus ei määritä elämää.” ”Sais ellää oman­nä­köistä elämää.” (Jämsén 2021.)

Ikäys­tä­väl­li­syys on kirjattu Karelia 2030-stra­te­gian yhdeksi tavoit­teeksi. Ikäys­tä­väl­li­syy­den edis­tä­mi­seksi Kare­liassa työs­ken­nel­lään KAFS-stra­te­gia­pro­jek­tissa tavoit­teena luoda KAFS-osaa­mi­syh­teisö (Karelia centre for Age-friendly Society). Monia­laista muis­ti­tee­maista osaa­mi­syh­tei­söä on tarkoi­tus pilo­toida lähiaikoina.


Kirjoit­taja:

Arja Jämsén, kehit­tä­mis­asian­tun­tija, Kare­lian osaa­ja­poo­lin jäsen.

Kirjoit­taja on myös KAFS-työryh­män jäsen.


Lähteet:

Alzheimer´s Disease Inter­na­tio­nal ADI. 2021a. Luettu 7.11.2021. The global voice on demen­tia. https://www.alzint.org/u/dfc-developments.pdf

Alzheimer´s Disease Inter­na­tio­nal ADI. 2021b. Demen­tia Friendly Commu­ni­ties. Global deve­lop­ments. 2nd Edition. https://www.alzint.org/what-we-do/policy/dementia-friendly-communities/

Finger-tutki­mus­hanke. 2021. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos. THL. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Jämsén, A. 2021. Muistin maailma itse nähtynä. Julkai­se­ma­ton käsikirjoitus.

Kivi­pelto, M. 2021. Aivo­ter­vey­den edis­tä­mi­sen uusim­mat tutki­muk­set. Luento. Muis­ti­kon­fe­renssi 10.11.2021.

Kulmala, J., Ngandu, T., Lehti­salo, J. & Kivi­pelto, M. 2019. FINGER-toimin­ta­malli osaksi ikään­ty­vien tervey­de­ne­dis­tä­mis­työtä.  Ikä NYT! – Ikäosaa­mi­sen verk­ko­jul­kaisu 1/2019.

Muis­ti­liitto. 2021. Muis­ti­sai­rau­det. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet 11.11.2021.

Pohjois-Karja­lan muis­ti­luotsi. Pohjois-Karja­lan muisti ry. www.pkmuistiry.fi 5.11.2021

World-Wide Fingers. 2021. https://www.fingers.com/ 10.11.2021.

Artik­ke­li­kuva: Brett Sayles palve­lusta Pexels