Categories
Kestävää hyvinvointia Pulssi

Karelian henki­löstön ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvä osaaminen

Ikäys­tä­väl­li­syyden vahvis­ta­minen on yksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun strate­gi­sista kehit­tä­mis­koh­teista.  Karelia2030-strategiaa toimeen­paneva sisäinen kehit­tä­mis­pro­jekti, ns. KAFS-projekti, keskittyy ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­miseen ja kansain­vä­lisen ikäys­tä­väl­li­syyden osaami­syh­teisön raken­ta­miseen. Ikäys­tä­väl­li­syyden osaami­syh­teisö on saanut nimen HYRRÄ, ja osaami­syh­teisön englan­nin­kie­linen nimi on KAFS – Karelia UAS Centre for Age-friendly Society.

Ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­misen tarkoitus on edistää ikään­ty­neiden ja ikäih­misten merki­tyk­sel­listä elämää, ikään­ty­misen voima­varoja sekä osaamista. Kehit­tä­misen painopis­teiksi on määri­telty Ikäys­tä­väl­liset elinym­pä­ristöt, Muistiys­tä­väl­linen yhteis­kunta, Asiakas­läh­töiset palvelut ja ratkaisut sekä Ikäys­tä­väl­linen työelämä (kuvio 1). Näiden painopis­teiden ympärille kootaan ikäih­mi­sistä, työelämän toimi­joista, järjes­töistä, kehit­tä­jistä, opiske­li­joista ja opetta­jista muodos­tuvia osaami­syh­teisöjä. Osaami­syh­tei­söissä kehitetään uusia ikäys­tä­väl­lisiä ratkaisuja esimer­kiksi koulutukseen.

Kuvio jossa kuvattu ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteet Kareliassa.
Kuvio 1. Ikäys­tä­väl­li­syyden kehittäminen.

Ikään­ty­misen ilmiöt ja ikäys­tä­väl­lisyys edellyt­tävät monia­laisia lähes­ty­mis­tapoja. Perin­tei­sesti ikään­ty­misen kysymykset kytketään sosiaali- ja tervey­salaan, mutta ikään­ty­neiden arki ja hyvin­vointi rakentuu kaikilla elämä­na­lueilla. Tämän vuoksi ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­mi­sessä on välttä­mä­töntä etsiä monia­laista yhteis­työtä ja koota eri alojen asian­tun­ti­juutta ja osaamista yhteen.

Ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­mis­työssä tarvit­tavan osaamisen kartoit­ta­mi­seksi Karelian henki­lös­tölle tehtiin ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista ja sen kehit­tä­mis­tapoja käsit­televä kysely. Webropol-kyselyyn vastasi 55 Karelian työnte­kijää. Vastaus­pro­sentti oli 18,2%. Avoimissa vastauk­sissa kuvattiin laajasti ja moniu­lot­tei­sesti erilaisia ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyviä näkökulmia. Suurin osa kyselyyn vastan­neista (60,4 %) ilmoitti työsken­te­le­vänsä opetus­teh­tä­vissä, ja muut vastaajat TKI-tehtävien parissa (23.6 %) ja hallinto- ja tukipal­ve­luissa (16,4 %). Vastausten perus­teella kyselyyn osallistui henki­löitä molem­milta Karelian kampuk­silta ja eri koulutusvastuista. 

Kyselyn vastausten perus­teella Karelian henki­lös­töllä on monimuo­toista ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista. Ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­misen painopis­teiden näkökul­masta tarkas­teltuna Karelian henki­löstön osaaminen painottuu erityi­sesti Asiakas­läh­töisten palvelut ja ratkaisut –painopis­teeseen, joka tarkemmin sisälsi käyttä­jä­läh­töiset tekno­lo­giset ja digitaa­liset ratkaisut, asiakas­läh­töiset sosiaali- ja terveys­pal­velut sekä ikäys­tä­väl­liset palvelut ja yritykset. Myös Ikäys­tä­väl­liset elinym­pä­ristöt,- Ikäys­tä­väl­linen työelämä- ja Muistiys­tä­väl­linen yhteis­kunta –painopis­teisiin liittyvää osaamista löytyi jonkin verran.

Ikäys­tä­väl­linen asenne ja kohtaa­miseen liittyvä osaaminen

Karelian henki­löstön ikäys­tä­väl­li­syys­ky­se­lyssä ikäys­tä­väl­linen asenne ja kohtaa­minen tulivat esille vahvasti. Vaikka tämä teema ei ole nelikent­tä­jä­sen­te­lyssä omana osa-alueenaan, niin voidaan silti todeta, että vastaajat ovat ikäys­tä­väl­li­syyden ytimessä. Ikäys­tä­väl­linen asenne ja kohtaa­minen voidaankin nähdä painopis­teitä yhteen liittä­väksi tekijäksi ja painopis­tea­jat­telun perus­taksi. Sitä haluamme edistää ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­mis­työssä ja osaamisen kehit­tä­mi­sessä. Henki­löstö kuvasi tähän teemaan liittyvää osaamista erittäin merki­tyk­sel­lisenä asiana tässä ajassa. Tämä osaaminen on vastaajien mielestä  perus­ta­van­laa­tuinen asia ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvän osaamisen kehit­tä­mi­sessä. Toisen ihmisen kunnioitus ja arvostus ovat pohja eetti­sesti hyville kohtaa­mi­sille ja vuoro­vai­ku­tuk­selle. Henki­lös­töllä on ikäih­misten kohtaa­miseen liittyvää osaamista ja ymmär­rystä siitä, että asiakas­koh­taa­miset ovat aina yksilöl­lisiä katso­matta asiakkaan ikää – oletuksia ei pidä tehdä, vaikka ikä ja mahdol­liset ikämuu­tokset tuovat omat erityis­piir­teensä kohtaa­misiin. Ikäys­tä­väl­lisen asenteen lisäksi henki­lös­töllä on tahtotila toimia ja työsken­nellä ikään­ty­neiden kanssa sekä kehittää ikään­ty­neiden hyvää elämää ja arjessa selviy­ty­mistä tukevia ratkaisuja. Erilaisten monikult­tuu­risten ikäkä­si­tysten ja –asenteiden tietämys on osa henki­löstön osaamista, jota voidaan hyödyntää opetus- ja ohjaus­työssä.  

Asiakas­läh­töisten palve­luiden ja ratkai­suiden osaaminen

Karelian henki­lös­töllä on käyttä­jä­läh­töisiin tekno­lo­gisiin ja digitaa­lisiin ratkai­suihin liittyvää osaamista: osaami­sa­lueita ovat tieto­tek­niikan perus­teiden opetta­minen, seniorien mobii­li­lait­teiden ja hyvin­voin­ti­so­vel­lusten käyttöön liittyvä tekno­lo­gia­neu­vonta sekä erilaisten palve­luiden ja ratkai­sujen kehit­tä­minen. Digita­li­saatio ja sen vaiku­tukset erilaisten palve­luiden, kuten pankki­pal­ve­luiden käytössä, erilaisten asiakas­seg­menttien palve­lu­tar­peisiin vastaa­mi­sessa ja palve­luiden kehit­tä­mi­sessä ovat osa Karelian henki­löstön ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista. Asiakas­läh­töisten palve­luiden ja ratkai­sujen osaamista kuvataan lisäksi ikäys­tä­väl­listen käyttö­liit­tymien suunnitteluosaamisena.

Karelian henki­lös­töllä on monipuo­lista asiakas­läh­töisiin sosiaali- ja terveys­pal­ve­luihin liittyvää hoito-, hoiva-, kuntoutus- ja ohjaus­osaa­mista. Osaamista on kertynyt sosiaali- ja tervey­salan tutkin­tojen, tervey­sa­lalla ikään­ty­neiden parissa työsken­telyn, mutta myös ikään­ty­neiden omaisten ja läheisten hoita­misen kautta. Henki­löstö osallistuu myös vapaa-ajallaan erilaiseen järjestö- ja vapaa­eh­tois­toi­mintaan ikäih­misten palve­luissa, asumi­syk­si­köissä ja ikään­ty­neille suunna­tuissa tapah­tu­missa. Myös eri-ikäisten opiske­li­joiden opetus ja koulutus sekä heidän oppimis­tar­pei­densa mukainen koulu­tuksen ja opetuksen kehit­tä­minen on osa Karelian henki­löstön ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista. Henki­lös­töllä on myös erityis­osaa­mista ikään­tyneen fysio­lo­giaan, yli 75-vuotiaiden toimin­ta­kyvyn tukemiseen erityi­sesti fyysisen toimin­ta­kyvyn, esteet­tö­myyden ja saavu­tet­ta­vuuden näkökul­mista sekä potilas­siir­tojen ergono­miasta. Vastauk­sissa on kuvattu yksityis­koh­tai­sesti myös senio­reiden tukemiseen liittyvää osaamista erilaisten oppimis­vai­keuk­sista tai -esteistä kärsi­ville tarkoi­tet­tujen oppimisen apuvä­li­neiden ja toimin­na­noh­jauksen tukime­ne­telmien avulla. Osaamista löytyy myös erilaisten tukipal­ve­lu­kon­septien kehit­tä­mi­sestä, niihin liitty­vistä mahdol­li­suuk­sista ja haasteista.

Ikäys­tä­väl­lisiin palve­luihin ja yrityksiin liittyvää osaamista kuvataan vastauk­sissa myös useista näkökul­mista. Karelian henki­lös­töllä on palve­lu­jär­jes­telmään, vanhus­pal­ve­luihin ja ikään­ty­neiden kanssa asiointiin liittyvää osaamista ja pereh­ty­nei­syyttä. Osaamista on kertynyt monipuo­li­sesti erilai­sissa palve­luam­ma­teissa ja muun muassa tekniikan alan, hoitotyön, vähit­täis­ta­va­ra­kaupan ja majoi­tus­pal­ve­luiden tehtä­vissä. Henki­löstö on ollut mukana myös ikäys­tä­väl­listen palve­luiden kehit­tä­mi­syh­teis­työssä paikal­li­sesti, kansal­li­sesti ja kansain­vä­li­sesti. Myös omien läheisten kotona selviy­ty­mistä tukevien palve­luiden järjestely on tuonut näkökulmia tähän osaami­sa­lu­eeseen. Karelian henki­lös­töllä on myös monipuo­lista ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää verkosto-, hanke- ja yhteis­työ­osaa­mista. Verkos­to­yh­teistyö ja siihen liittyvä osaaminen nähdään tärkeäksi ikäys­tä­väl­li­syyden edistä­mi­sessä ja kehit­tä­mi­sessä sekä julkisten ja yksityisten palve­luiden että kolmannen sektorin toimin­nassa, yhdistys- ja järjestötyössä.

Ikäys­tä­väl­lisiin elinym­pä­ris­töihin, työelämään ja muistiys­tä­väl­liseen yhteis­kuntaan liittyvä osaaminen

Ikäys­tä­väl­liset elinym­pä­ristöt painopis­teeseen sisäl­tyvät ikäys­tä­väl­lisen asumisen, maaseudun, kotiin ja kotoa pois –ratkai­suiden ja esteet­tö­myyden sekä saavu­tet­ta­vuuden näkökulmat. Näihin liittyvää osaamista Karelian henki­löstö kuvasi muun muassa tietä­myksenä ikäys­tä­väl­li­syyden huomioi­mi­sesta raken­ta­mi­sessa ja raken­nusten esteet­tö­myy­dessä. Asumisen esteet­tö­myyttä voidaan huomioida raken­ta­misen lisäksi myös sisus­tus­suun­nit­telun näkökul­masta. Henki­lös­töllä on myös pereh­ty­nei­syyttä ikäys­tä­väl­li­syyden huomioi­miseen muun muassa yritys­ti­lojen suunnit­te­lussa sekä palve­luiden ja markki­noinnin kohden­ta­mi­sessa eri ikäryhmille.

Ikäys­tä­väl­linen työelämä -painopiste kohdentuu ikään­ty­neiden työnte­ki­jöiden osaamisen ja voima­va­rojen, työurien jatka­misen, työn yksilöl­lisen muotoilun ja moninai­suuden johta­misen näkökulmiin. Karelian henki­lös­töllä on oman koulu­tuksen ja tutki­mustyön kautta kerry­tettyä tietä­mystä ikään­tyvien työnte­ki­jöiden kokemista työelämän haasteista ja esteistä sekä ikäsyr­jin­nästä. Ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista kuvataan myös johta­mis­osaa­misena: muun muassa ikä- ja moninai­suuden johta­miseen, moniam­ma­til­liseen ja tiimi­joh­ta­miseen liittyvänä osaamisena. Myös luotta­muksen merkitys johta­mi­sessa tulee vastauk­sissa esille. Lisäksi henki­lös­töllä on ikään­tyvien työnhakuun sekä jatkuvaan oppimiseen liittyvää osaamista.

Muistiys­tä­väl­linen yhteis­kuntapainopiste nostaa tarkas­teluun muisti­ter­veyden, muisti­sai­raiden omannä­köisen elämän, asenteet ja kohtaa­misen sekä omais­hoi­ta­juuden. Tähän teemaan liittyvänä osaamisena Karelian henki­löstö toi ilmi sekä teoria­tie­tou­tensa että käytännön osaami­sensa muisti­sai­rauksiin liittyen. Henki­löstön muistio­saa­minen on karttunut useimmin työko­ke­muk­sesta: kohdat­taessa ja hoidet­taessa muisti­sai­raita tervey­salan erilai­sissa konteks­teissa, mutta myös yhdis­tys­toi­min­nassa. Vastauk­sissa eriteltiin myös osaamista muisti­sai­raiden ohjauksen tukena käytet­tä­vistä keinoista. Useam­malla henki­löstöön kuulu­valla oli myös muistiys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista, jota oli karttunut muisti­sairaan omaisen hoidon tai omais­hoi­ta­juuden kautta.

Ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvän osaamisen kehittäminen 

Karelian henki­löstö nosti vastauk­sissaan esille myös joitain edellisiin painopis­teisiin kohden­tuvia ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvän osaamisen kehit­tä­mi­si­deoita. Osaamisen kehit­tä­mi­si­deoissa koros­tuivat erityi­sesti asiakas­läh­töiset palvelut ja ratkaisut, kuten myös edellä esitel­lyissä ikäys­tä­väl­listä osaamista kuvaa­vissa painopis­te­koh­tai­sissa vastauk­sissa. Osaamisen kehit­tä­mis­koh­teina esille nostettiin muun muassa ikäih­misten digitaa­listen sovel­lusten sekä erilaisten tekno­lo­gisten ratkai­sujen käyttöön liittyvä osaaminen. Myös ikään­tyvien palve­lu­ket­juista sekä ikään­ty­ville kohden­ne­tuista palve­luista ja ratkai­suista toivottiin lisää osaamista. Lisäksi vastauk­sissa mainittiin ikään­ty­neiden vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet palve­luissa sekä palve­luiden ja ratkai­sujen vaiku­tukset eri käyttäjäryhmille.

Elinym­pä­ris­töjen näkökul­masta toivottiin tietoa erilai­sista ikäys­tä­väl­li­sistä elinym­pä­ris­töistä ja yhteis­kunnan tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista. Henki­löstöä kiinnosti lisäksi, miten raken­nettu ympäristö vaikuttaa sen asukkaisiin. Myös turval­lisuus, esteet­tömyys ja saavu­tet­tavuus -näkökulmat nostettiin esille ikäys­tä­väl­lisiin elinym­pä­ris­töihin liittyvän osaamisen kehit­tä­mis­tar­peina. Ikäys­tä­väl­liseen työelämään liittyvää osaamista on myös tarpeen kehittää.

Vastaajat haluai­sivat hankkia ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista koulu­tuksen, kehit­tämis- ja hanketyön, omaeh­toisen osaamisen kehit­tä­misen sekä bench­marking-toiminnan avulla. Koulu­tuk­sesta mainittiin esimerk­keinä verkko­kurssit, työpajat ja webinaarit sekä opitun jakaminen työyh­teisön sisällä. Kehit­tämis- ja hanketyön hyötyinä osaamisen kehit­tä­mi­sessä mainittiin kiinteä yhteys työelämään, moniam­ma­til­lisuus ja monia­laisuus, kehit­tä­mistyön integrointi opetukseen, osaami­syh­tei­sö­toi­minta sekä kehit­tä­minen yhdessä asiak­kaiden (palve­lujen käyttäjien) kanssa.

Omaeh­toinen osaamisen kehit­tä­minen tuli myös monissa vastauk­sissa esille. Uusien haasteiden vastaa­not­ta­minen, keskus­te­luiden seuraa­minen ja niihin osallis­tu­minen, erilaisiin tilai­suuksiin osallis­tu­minen, saata­villa oleviin materi­aa­leihin pereh­ty­minen sekä teoreet­tisen ja käytän­nöl­lisen osaamisen kehit­tä­minen mainittiin omaeh­toisen osaamisen kehit­tä­misen keinoina. Helposti työn ohessa tapah­tuvaa omaeh­toista oppimista pidettiin hyvänä tapana kehittää osaamista. Bench­marking -toiminta, esimer­kiksi opinto­käynnit innova­tii­visiin elinym­pä­ris­töihin mainittiin myös mahdol­lisena tapana kehittää osaamista.

Ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvä osaaminen ja sen kehit­tä­minen – miten tästä eteenpäin?

Karelian henki­lös­tölle tehdyssä kyselyssä tuli erinomai­sesti esille ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­misen monia­laisuus: henki­lös­töllä on hyvin monia­laista osaamista, jota on mahdol­lista hyödyntää ja edelleen kehittää ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­mis­työssä. Tämä kysely auttaa osaltaan tunnis­tamaan näitä osaami­sa­lueita ja suunnit­te­lemaan myös osaamisen kehittämistoimia.

Jatkossa olisi tärkeää etsiä uusia toimin­ta­tapoja ja yhteistyön paikkoja, jossa tätä monipuo­lista ja moniam­ma­til­lista ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista olisi mahdol­lista hyödyntää ikäih­misten parhaaksi ja ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­mi­seksi. Tänä vuonna käynnis­tet­tävät HYRRÄ-osaami­syh­teisöt ovat yksi tärkeä väylä tähän ja jäämme mielen­kiin­nolla odottamaan osaami­syh­tei­söjen kautta syntyvää yhteis- ja kehit­tä­mis­työtä. Lisäksi, haastamme yleisemmin Karelian henki­löstöä osallis­tumaan ikäys­tä­väl­li­syyttä edistäviin keskus­te­luihin ja toimintaan sekä tuomaan rohkeasti esille kohteita ja ideoita, joissa omaa ikäys­tä­väl­li­syyteen liittyvää osaamista voitaisiin hyödyntää.

Henki­lös­tö­ky­selyn vastausten perus­teella ja Kareliassa toteu­tetun pitkä­jän­teisen ikäys­tä­väl­li­syyden kehit­tä­misen perinteen kautta meillä Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on olemassa jo vahva eettinen ja ikäys­tä­väl­linen arvope­rusta, joka konkre­ti­soituu muun muassa ikäys­tä­väl­lisenä asenteena ja ikään­ty­neiden arvos­tuksena sekä kunnioi­tuksena. Sen päälle on hyvä lähteä raken­tamaan uusia ideoita ja ratkaisuja. Kuten esimer­kiksi filosofi Emmanuel Levinas on todennut jo kauan sitten, eetti­syyden tulisi olla tiedon lähtö­kohta. Tämä tarkoittaa, että eetti­syyden merkitys tulee esille siinä, kuinka kohte­lemme toisiamme. Kärjis­tettynä, emme tee mitään asian­tun­ti­ja­tie­dolla, jos emme kohtele toisiamme eetti­sesti hyvin.


Kirjoit­tajat:

Jonna Puustinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu