Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistyi 1990-luvun alussa. Uudistuksen tavoitteina oli koulutuksen tason ja laadun nostaminen, työelämän nopeisiin muutoksiin vastaaminen, kansainvälisen rinnastettavuuden ja yhteistyön vahvistaminen, oppilaitosten autonominen asema, eri alojen koulutusten kokoaminen alueellisiin ja monialaisiin ammattikorkeakouluihin sekä merkittävä rooli aluekehittämisessä.
Uudistuksen alkuvaiheessa 1990-luvulla keskityttiin uuden korkeakoulun toiminnan organisointiin ja toimintakulttuurin rakentamiseen sekä opetussuunnitelmien ja pedagogiikan uudistamiseen. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat myös oppimis- ja kehitysympäristöt, kansainvälinen yhteistyö ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen.
Toiminnan vakiintuminen, laadunhallinnan systematisoituminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu olivat 2000-luvun keskeisiä painopisteitä. Ammattikorkeakoulut integroituivat yliopistojen tavoin osaksi eurooppalaista korkeakoulualuetta. Tämä muutos vahvisti kansainvälistä liikkuvuutta, osaamisperustaisuutta ja opiskelijalähtöisyyttä.
Ammattikorkeakoulujen taloudellisten resurssien vähentyminen, tulosohjaus ja korkeakoulujen erilaiset yhteistyörakenteet ja yhteenliittymät olivat 2010-luvun leimallisia piirteitä. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen määräytymisessä otettiin käyttöön erittäin voimakkaasti toiminnan tuloksiin perustuva rahoitusmalli. Tulosperustainen rahoitusmalli ja samaan aikaan tapahtunut voimakas rahoituksen vähentyminen johtivat toiminnan tehokkuuden, tulosjohtamisen ja tiedolla johtamisen korostumiseen.
Tämän vuosikymmenen alussa ammattikorkeakoulut ovat voimakkaassa kasvun vaiheessa. Julkinen rahoitus on vahvistunut, opiskelijamäärät ja tutkintotavoitteet ovat kasvaneet ja jatkuvan oppimisen merkitys on lisääntynyt työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaisemissa. Korona-pandemia on entisestään nopeuttanut ja vahvistanut näitä muutostrendejä. Kampuksilla on ollut hiljaista, mutta oppimista ja tutkintoja syntyy ennätystahtiin ja TKI-toiminta kasvaa.
Kolmen vuosikymmenen työura Kareliassa on ollut erittäin mielenkiintoinen näköalapaikka. Minun on vaikeaa kuvitella työpaikkaa, jossa olisi päässyt työskentelemään näin monipuolisesti eri aloja edustavien työkavereiden, tuhansien tulevaisuuteen katsovien opiskelijoiden sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Uudistuksen alkuvaiheessa meillä oli suuri tarve korostaa uusien ammattikorkeakoulujen erityisyyttä. Nyt osaamme jo paremmin nähdä ammattikorkeakoulut osana ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen monien sukupolvien ajan jatkunutta kehitysjatkumoa. Toisaalta on tärkeää antaa tunnustusta uudistuksen alkuvaiheen vastuuhenkilöille ja pioneereille, joista useimmat nauttivat jo ansaituista eläkepäivistä.
Kirjoittaja:
Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Teksti on julkaistu sanomalehti Karjalaisen Ylihuomisen osaamista -kolumnisarjassa 22.2.2022.