Categories
Pulssi Muut

Kareliassa 30 vuotta muutosten valokeilassa

Ammat­ti­kor­kea­koulu-uudistus käynnistyi 1990-luvun alussa. Uudis­tuksen tavoit­teina oli koulu­tuksen tason ja laadun nosta­minen, työelämän nopeisiin muutoksiin vastaa­minen, kansain­vä­lisen rinnas­tet­ta­vuuden ja yhteistyön vahvis­ta­minen, oppilai­tosten autono­minen asema, eri alojen koulu­tusten kokoa­minen alueel­lisiin ja monia­laisiin ammat­ti­kor­kea­kou­luihin sekä merkittävä rooli aluekehittämisessä.

Uudis­tuksen alkuvai­heessa 1990-luvulla keski­tyttiin uuden korkea­koulun toiminnan organi­sointiin ja toimin­ta­kult­tuurin raken­ta­miseen sekä opetus­suun­ni­telmien ja pedago­giikan uudis­ta­miseen. Keskeisiä kehit­tä­mis­koh­teita olivat myös oppimis- ja kehity­sym­pä­ristöt, kansain­vä­linen yhteistyö ja henki­löstön osaamisen vahvistaminen.

Toiminnan vakiin­tu­minen, laadun­hal­linnan syste­ma­ti­soi­tu­minen sekä tutkimus- ja kehit­tä­mis­toi­minnan voimakas kasvu olivat 2000-luvun keskeisiä painopis­teitä. Ammat­ti­kor­kea­koulut integroi­tuivat yliopis­tojen tavoin osaksi euroop­pa­laista korkea­kou­lua­luetta. Tämä muutos vahvisti kansain­vä­listä liikku­vuutta, osaamis­pe­rus­tai­suutta ja opiskelijalähtöisyyttä.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen talou­del­listen resurssien vähen­ty­minen, tulos­ohjaus ja korkea­kou­lujen erilaiset yhteis­työ­ra­kenteet ja yhteen­liit­tymät olivat 2010-luvun leimal­lisia piirteitä. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen perus­ra­hoi­tuksen määräy­ty­mi­sessä otettiin käyttöön erittäin voimak­kaasti toiminnan tuloksiin perustuva rahoi­tus­malli. Tulos­pe­rus­tainen rahoi­tus­malli ja samaan aikaan tapah­tunut voimakas rahoi­tuksen vähen­ty­minen johtivat   toiminnan tehok­kuuden, tulos­joh­ta­misen ja tiedolla johta­misen korostumiseen.

Tämän vuosi­kym­menen alussa ammat­ti­kor­kea­koulut ovat voimak­kaassa kasvun vaiheessa. Julkinen rahoitus on vahvis­tunut, opiske­li­ja­määrät ja tutkin­to­ta­voitteet ovat kasvaneet ja jatkuvan oppimisen merkitys on lisään­tynyt työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkai­se­missa. Korona-pandemia on entisestään nopeut­tanut ja vahvis­tanut näitä muuto­strendejä. Kampuk­silla on ollut hiljaista, mutta oppimista ja tutkintoja syntyy ennätys­tahtiin ja TKI-toiminta kasvaa.

Kolmen vuosi­kym­menen työura Kareliassa on ollut erittäin mielen­kiin­toinen näköala­paikka. Minun on vaikeaa kuvitella työpaikkaa, jossa olisi päässyt työsken­te­lemään näin monipuo­li­sesti eri aloja edustavien työka­ve­reiden, tuhansien tulevai­suuteen katsovien opiske­li­joiden sekä alueel­listen, kansal­listen ja kansain­vä­listen yhteis­työ­kump­pa­neiden kanssa. 

Uudis­tuksen alkuvai­heessa meillä oli suuri tarve korostaa uusien ammat­ti­kor­kea­kou­lujen erityi­syyttä. Nyt osaamme jo paremmin nähdä ammat­ti­kor­kea­koulut osana ammatil­lisen koulu­tuksen ja korkea­kou­lu­tuksen monien sukupolvien ajan jatku­nutta kehitys­jat­kumoa. Toisaalta on tärkeää antaa tunnus­tusta uudis­tuksen alkuvaiheen vastuu­hen­ki­löille ja pionee­reille, joista useimmat nauttivat jo ansai­tuista eläkepäivistä.


Kirjoittaja:

Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Teksti on julkaistu sanoma­lehti Karja­laisen Ylihuo­misen osaamista -kolum­ni­sar­jassa 22.2.2022.