Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n Kestävä kehitys ja vastuullisuus -ryhmän koulutustyöryhmä järjesti syksyn 2021 aikana webinaarisarjan, jonka tarkoituksena oli tukea yhteisen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelman toteuttamista. Metropolia ja Karelia järjestivät 3.12. webinaarisarjan päätöstilaisuuden, jonka tavoitteena oli tarjota tietoa uusista Arenen määrittelemistä yhteisistä osaamisista, keskittyen erityisesti kestävän kehityksen osaamiseen ammattikorkeakouluopinnoissa ja -työssä. Metropolian osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimin fasilitoimassa tilaisuudessa käsiteltiin esimerkkien avulla kestävän kehityksen osaamisen edistämistä amk-koulutuksessa.
Arenen koulutustyöryhmä laati vuoden 2021 aikana kestävän kehityksen osaamisen määrittelyn osaksi ammattikorkeakoulujen yhteisiä osaamisia. Kestävän kehityksen yhteiseen osaamiseen liittyvät mm. systeemiosaaminen, kriittinen ajattelu, yhteistyö, eettinen osaaminen, strateginen osaaminen ja integroitu ongelmanratkaisu. Yhteisen osaamisen määrittelyn taustana käytettiin mm. Unescon (2017) laatimaa kestävän kehityksen kompetenssin määrittelyä sekä eri ammattikorkeakouluissa käytössä olevia määrittelyjä.
Alkuvuonna 2021 ammattikorkeakouluyhteisölle järjestetyssä henkilöstökyselyssä selvitettiin myös henkilöstön näkemyksiä kestävän kehityksen eri osaamisten tärkeydestä: yhteistyö- ja eettinen osaaminen koettiin tärkeimmiksi. Osin vaikeammin hahmotettavat systeemiosaaminen, strateginen osaaminen ja integroitu ongelmanratkaisu koettiin vähemmän merkittäviksi. Nämä osaamiset ovat Unescon määrittelyssä globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi hyvin keskeisiä ja siten niitä haluttiin webinaarissa avata tarkemmin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.
Arenen yhteistyöhön kuului vuoden 2021 aikana myös ammattikorkeakoulujen yhteisten osaamisten kokonaispäivitys. Työ eteni Karelian vararehtorin Pekka Auvisen johdolla. Viimeistelyvaiheeseen asti edennyt ja joulukuussa 2021 hyväksytty yhteisen osaamisten kokonaisuus, mukaan lukien uusi kestävän kehityksen osaaminen, esiteltiin 3.12. webinaarissa.
Kestävän kehityksen yhteinen osaaminen
Metropolian kestävän kehityksen päällikkö Elli Ojala esitteli webinaarin johdantona kestävää kehitystä systeemisenä osaamisena. Ojala jäsensi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sisäkkäisinä: talouden ja yhteiskunnan osatavoitteet sijoittuvat biosfäärin osatavoitteiden sisälle ja yhteistyön osatavoite toimii kaikkia yhdistävänä akselina. Ojala esitteli myös Metropolian kestävän kehityksen työn oman toiminnan vaikuttavuutena, jatkuvana oppimisena 17 000 henkilön yhteisössä sekä yhteiskunnallisten ratkaisujen tarjoamisena. Esityksessä näyttäytyi amk-sektorin laaja ja monipuolinen rooli kestävyystyössä.
Ammattikorkeakoulujen yhteisten kompetenssien päivityksestä vastannut työryhmä asetti tavoitteeksi kokonaisuuden, joka kuvaa ymmärrettävästi valmistuvien osaamista, on ulkoa muistettavissa ja käytännössä ohjaa ja suuntaa niin oppimista ja kuin opetusta. Lopputuloksena on suositus kuudesta keskeisestä kompetenssista sekä AMK- että YAMK -tutkinnoille. Pekka Auvinen esitti webinaarissa päivitetyt yhteisten osaamisten yhteenvedot, joissa kompetenssit kytkeytyvät toisiinsa polkumaisesti opintojen eri vaiheissa. Yhteisiin osaamisiin sisältyy kestävä kehitys omana kompetenssina sekä sitä tukevaa osaamista muiden kompetenssien osana, kuten eettisenä osaamisena ja ennakoivana kehittämisenä.
Yliopettaja, erityisasiantuntija Taru Konst Turun ammattikorkeakoulusta keskittyi esityksessään kestävän kehityksen osaamisen tulkintaan ja arviontiin. Konst toi esille kestävän kehityksen koulutuksessa tiedollisen kompetenssin tärkeyden eli käsitteiden tuntemuksen ja kestävyyden systeemisen luonteen ymmärtämisen. Kestävän kehityksen koulutuksessa on kyseessä muutoksentekijöiden koulutus, eli tarvitaan tietoa, taitoja ja valmiuksia toimintaan. Taru Konst esitteli esityksessään tarkemmin geneeristen kompetenssien arviointia ja esimerkkityökalua. Turun ammmattikorkeakoulussa kehitetty innovaatio-osaamisen arviontityökalu on laadittu kansainvälisessä yhteistyössä korkeakouluyhteistyöhön sopivaksi ja laajennettu edelleen yritysyhteistyöhön. Jatkumona arviointityökalun kehitystyössä on mm. laajempi geneeristen kompetenssien tunnistaminen ja arviointi verkkoympäristössä.
Konst totesi esityksessään, että yhteisten osaamisten tekeminen näkyväksi opiskelijoille ja systemaattinen arviointi edistää aidosti niiden kehittymistä. Konst kuvaili yhteisten osaamisten kehittymistä monivaiheisena ja tapahtuvaksi myös alakohtaisten osaamisten yhteydessä. Kestävän kehityksen yhteisen osaamisen arviointi edellyttää myös arviointimenetelmien ja kriteereiden kehittämistä. Arvioinnissa on olennaista, että oppija itse tunnistaa nämä tiedot ja taidot ja siten niihin soveltuu hyvin itsearvioinnin menetelmät.
Systeemiosaamisen esimerkit: elinkaaritiedon viestintä ja elinkaariosaaminen
Webinaarin toisessa tieto-osuudessa syvennyttiin tarkemmin systeemiosaamiseen ja siinä viestinnälliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Johanna Parikka-Altenstedt, sosiologi ja yrityksen yhteiskuntavastuun ja viestinnän asiantuntija, syventyi esityksessään Kompetenssia ja kommunikaatiota viestintään elinkaarianalyysin osaamisena. Hän esitteli kokoavalla tavalla elinkaariviestinnän piirteet ja toimijoiden roolit viestinnässä.
Elinkaariviestinnässä viestitään jatkuvasti pitkistä prosesseista, jossa on tyypillistä jatkuva muutos. Kyseessä on organisaation kannalta strateginen viestintä, jonka periaatteita ovat mm. läpinäkyvyys, helppotajuisuus, luotettavuus, ja kriisinhallinta. Parikka-Altenstedt jäsensi esityksessään viestintää toiminnoittain tuotteen ja palvelun koko elinkaaren ajalta. Viestinnässä pitää pystyä kertomaan tarinoina eri elinkaaren vaiheista, mikä edellyttää vahvaa elinkaaren tuntemusta ja analyysitiedon hyödyntämistä. Viestintäosaaminen kattaa siten sekä yksityiskohtaisen prosessitiedon että laajan ymmärryksen koko elinkaaren osalta. Systeemisessä viestinnässä ja sen mahdollistamisessa vastuu on aina organisaation johdolla. Lisäksi keskeistä on yhteistyö ja viestinnän kytkeminen kaikkeen kestävyyden kehittämiseen.
Yliopettaja Riitta Lehtinen Metropolia Ammattikorkeakoulusta keskittyi webinaariesityksessään elinkaarianalyysiin systeemiajattelun kehittämisen työkaluna. Lehtinen lähestyi systeemiosaamista kompetenssin esittelyn ja elinkaariananalyysin standarditaustastan kautta. Konkreettisena esimerkkinä toimi opiskelijaryhmän projektityö ruisleivän laadullisesta elinkaariarvioinnista, sekä projektityössä saavuteut oppimistulokset kestävän kehityksen avainosaamisten näkökulmasta. Elinkaariarvioinnin avulla opiskelijat näkevät kokonaiskuvan tuotteesta, palvelusta tai tuotejärjestelmästä. Opiskelijat ymmärtävät systeemisen kokonaisuuden ja eri osasysteemien keskinäisiä riippuvuuksia. Kriittinen arvioiva ajattelu kehittyy esimerkiksi tuotteen tarpeellisuuden ja vallitsevien toimintatapojen arvioinnissa. Koko tuotantoketjun tai sen osien kestävyyden kehittäminen edistää ennakointiosaamista ja tulevaisuusajattelua sekä strategista osaamista. Monialaisesti toteutetuissa projektitöissä opiskelijat kehittävät monialaista yhteistyöosaamista ja eettistä osaamista sekä integroitua ongelmanratkaisua, jossa yhdistetään kestävän kehityksen eri alaosaamisia. Itsearvioinnin ja -reflektoinnin sekä vertaisarviontien avulla voidaan Lehtisen mukaan saavuttaa myös kestävän kehityksen avainosaamisiin kuuluva opiskelijan kyky arvioida ja kehittää omia toimiaan ja ajatteluaan.
Mitä webinaari antoi osallistujille?
Koko aamupäivän kestänyttä webinaaria seurasi loppuun saakka reilut 60 osallistujaa. Heistä kolmetoista antoi palautetta. Palautteen antajista 77 % oli opetushenkilöstöä, 15 % hallintohenkilöstöä ja 8 % tukipalveluhenkilöstöä.
Kaiken kaikkiaan palaute webinaarista oli erittäin hyvää. Webinaari vastasi hyvin osallistujien odotuksia ja suurin osa koki, että pystyy hyödyntämään webinaarin antia erityisesti omassa työssään, mutta myös muutenkin elämässään. Osa oli saanut webinaarista työkaluja omaan työhönsä. Lisäksi webinaarin koettiin tarjonneen tilaa yhteiselle keskustelulle. Yksi palautteen antaja totesi, että ”Tuli aidosti olo, että olen osallistumassa valtakunnalliseen tapahtumaan”.
Webinaarin antina jatkotyöhön osallistujat mainitsivat mm. yhteisten kompetenssien jäsennyksen ja niihin pohjautuvan arvioinnin kehittämisen, elinkaariajattelun ja sen soveltamisen mm. palvelujen arviontiin ja viestinnän opetussisältöihin, jatkuvan viestinnän roolin kestävän kehityksen työssä sekä arvoperustan ja monialaisen yhteistyön merkityksen kestävässä kehityksessä. Kestävän kehityksen osaamisen määrittely auttoi osallistujia myös omassa opetussuunnitelmatyössä ja tulkitsemaan sitä osana yhteisten osaamisten kokonaisuutta.
Palautteessa toivottiin lisää vastaavia tilaisuuksia, jotka ovat avoimia kaikille ammattikorkeakoulujen henkilöstöryhmille, ja että kestävän kehityksen työtä jatkettaisiin koulutusteemassa Arenen kautta jatkossakin.
Kirjoittajat:
Lasse Okkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riitta Lehtinen, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuva: Jeremy Perkins / Unsplash