Categories
Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Rural Future luotasi maaseutua tulevaisuuteen

Rural Future -hankkeen tahto­tilana oli kehittää erityi­sesti Pohjois-Karjalan ja Lapin maaseu­tu­yri­tysten kannat­ta­vuutta osaamisen kehit­tä­misen, vertai­sop­pi­misen ja kansain­vä­listen hyvien käytän­teiden levit­tä­misen kautta. Hankkeessa oli nimensä mukai­sesti vahva tulevai­suuso­rien­taatio ja tavoit­teena oli antaa yrityk­sille työkaluja, joiden avulla niillä on entistä paremmat mahdol­li­suudet kohdata muuttuvan maaseudun haasteet. Maaseudun liike­toi­min­taym­pä­ristö ja markkinat muuttuvat hurjaa vauhtia ja yritysten on tulevina vuosina kyettävä uusiu­tumaan ja hakemaan paikkaansa kette­rästi. Korona-pandemian myötä fyysinen matkus­ta­minen ei juurikaan ollut mahdol­lista, joten hankkeessa kehitettiin myös uusia tapoja verkos­toitua ja kansainvälistyä.

Koulu­tuk­sista ja pienryh­mistä potkua yritysten kehittämiseen

Kolmen hanke­vuoden aikana järjes­tettiin monipuo­li­sesti erilaisia koulu­tuksia ja etenkin digitaa­lisiin ratkai­suihin, verkko­kauppaan ja palve­lu­muo­toiluun liittyvät teemat keräsivät runsaasti osallis­tujia. Tämä osoittaa, että maaseudun yrittäjät ovat hyvin ajan hermolla ja haluavat kehittää omia tuotteitaan ja palve­luitaan eturin­ta­massa. Osallis­tujien palaut­teessa korostui myös verkos­toi­tu­misen ja kokemusten vaihta­misen tärkeä merkitys uusien ideoiden synty­mi­selle. Pande­miasta johtuen koulu­tukset järjes­tettiin pääasiassa verkossa. Toden­nä­köi­sesti verkko­vä­lit­teisyys kuitenkin jopa paransi yrittäjien mahdol­li­suuksia osallistua, koska siirty­misiin ei tarvinnut varata ylimää­räistä aikaa. Eri puolilta Suomea tulevien osallis­tujien verkos­toi­tu­minen myös mahdol­listui etäto­teu­tuk­sissa, ja usean alueen yhtei­sissä koulu­tuk­sissa oli samalla panos­tuk­sella mahdol­lista hankkia koulut­ta­jiksi entistä korkea­ta­soi­sempia asian­tun­ti­joita ja siten hyöty levisi laajemmalle.

Perin­tei­sempien koulu­tusten rinnalla hankkeessa järjes­tettiin myös Tulevai­suus­polku-pienryh­mäs­par­rauksia. Pienryh­mä­työs­ken­te­lyssä ennakoitiin yritys­toi­minnan tulevai­suu­den­nä­kymiä ja pohdittiin yhdessä 4–6 yrittä­jä­kol­legan muodos­taman ryhmän kanssa, mitä asioita oman liike­toi­minnan kehit­tä­mi­sessä olisi hyvä huomioida. Työssä hyödyn­nettiin erilaisia tulevai­suus­työ­kaluja, joita käytettiin ryhmää vetäneen asian­tun­ti­jas­par­raajan opastuk­sella. Ryhmissä pohdittiin mm. trendejä ja toimin­taym­pä­ristön ennakointia, erilaisia tulevai­suuksia, hiljaisia signaaleja sekä vaihtoeh­toisia tulevaisuusskenaarioita.

Räätä­löityä tutus­tu­mista kansain­vä­liseen toimintaympäristöön

Hankkeen tavoit­teena oli myös järjestää yrittä­jille oppimis­ti­lai­suuksia kotimaisten ja kansain­vä­listen benchmark-matkojen avulla. Pande­miasta johtuen matkus­ta­minen kuitenkin rajoittui yhteen kansain­vä­liseen ja yhteen kotimaanmatkaan.

Vuoden 2020 tammi­kuussa hankkeen yrittä­jä­ryhmä osallistui Berlii­nissä Grüne Woche -messuille, joka on Euroopan suurin ruoka-aiheinen elintarvike-, maatalous- ja puutarha-alan tapahtuma lähes puolella miljoo­nalla kävijällään (Kuva 1). Yksit­täisen yrittäjän omaeh­toinen osallis­tu­minen voi helposti jäädä hakuam­mun­naksi suuressa tapah­tu­massa, mutta hankkeen avulla pystyttiin järjes­tämään mielekäs ohjelma, johon sisäl­ly­tettiin poten­ti­aa­listen yhteis­työ­kump­pa­neiden ja ostajien tapaamisia.

Messuilla yrittäjät pääsivät testaamaan erilaisia tuotteita ja havain­noimaan, sopisi­vatko heidän tuotteensa Keski-Euroopan markki­noille. Saksan­kie­linen tulkki teki kommu­ni­koin­nista paikal­listen kanssa vaiva­tonta. Matkalla kuultiin myös vientiin liittyviä vinkkejä saksassa asuvalta suoma­lais­taus­tai­selta yrittä­jältä sekä tutus­tuttiin palve­lu­muo­toiluun ja innova­tii­viseen tuote­ke­hi­tykseen erikois­tu­neisiin toimi­joihin. Yrittäjät olivat palautteen perus­teella erittäin tyyty­väisiä matkan antiin. He saivat matkalta kontakteja oman yritys­toi­min­taansa, konkreet­tisia yhteyksiä Saksan markki­noille sekä uusia ajatuksia yritys­toi­minnan ja tuotteis­ta­misen mahdol­li­suuk­sista. Tärkeäksi kokemuk­seksi nousivat myös vertaistuki ja -keskus­telut muiden matkalle osallis­tu­neiden yrittäjien kanssa. Matkan oheen suunni­tellut ennakko- ja oppimis­teh­tävät syven­sivät osallis­tujien saamaa hyötyä matkasta.

Neljä ihmistä seisoo Berliinin messuhallin edessä.
Kuva 1. Rural Future -hankkeeseen osallis­tu­neita yrittäjiä vieraili Berlii­nissä Grüne Woche -elintar­vi­kealan messuilla juuri ennen korona­pan­demian puhkea­mista tammi­kuussa 2020.

Toinen benchmark-matka järjes­tettiin kotimaassa osallis­tujien toiveiden mukai­sesti Länsi-Suomeen Seinäjoen seudulle. Seinäjoki ympäris­töineen on tunne­tusti ideari­kasta seutua etenkin elintar­vi­ke­ketjuun liitty­vässä kehitys­toi­min­nassa. Matkaoh­jel­massa oli runsaasti tutus­tu­misia innova­tii­visiin maaseu­tu­yri­tyksiin kuten Alavuden öljyn­pu­ristamo, Fiini Naturally ja Sugar Daddies CO. Lisäksi osallis­tujat pääsivät tutus­tumaan elintar­vi­kealan tuote­ke­hi­ty­syk­sikkö Foodwestiin sekä Seinäjoen ammat­ti­kor­kea­koulun Frami Food Lab -ruokalaboratorioon. 

Matkan mielen­kiin­toisin ohjelma oli ehkä kuitenkin seinä­jo­kisten kehit­täjien yhdessä järjestämä Ideaprässi. Ideaprässi on konsepti, jossa käsitellään prässiin osallis­tuvien yritysten liike- tai tuotei­deoita ja pyritään löytämään etenkin kriit­tisiä kohtia ja vahvuuksia. Prässiin osallis­tuneet yritykset olivat keskus­telleet yrity­si­deastaan etukäteen järjes­täjän kanssa ja paikan päällä idea esitettiin paikal­li­selle asian­tun­ti­ja­raa­dille. Raadin jäsenet olivat markki­nointi- ja elintar­vi­kealan tai yrittä­misen ammat­ti­laisia kuten yritys­ke­hit­täjiä ja korkea­kou­lujen henki­löstöä. Ideaprässin päätteeksi yrittäjät saivat liike­toi­min­tai­deoilleen suullisen palautteen ja jälki­käteen vielä kirjal­lisen arvion. Ideaprässi osoit­tautui erittäin hyödyl­li­seksi konsep­tiksi ja olisi varmasti sovel­let­ta­vissa myös pohjois­kar­ja­laiseen toimintaympäristöön.

Tulevai­suus­myl­lytys toi opiske­lijat ratkomaan yritysten sivuvir­tojen haasteita

Hackathon on alun perin IT-maail­massa syntynyt toimin­tatapa, jossa joukko opiske­li­joita ja ammat­ti­laisia tuodaan yhteen rajatuksi ajaksi kehit­tämään ratkaisuja annet­tuihin ongelmiin. Rural Future -hankkeessa päädyimme kokei­lemaan hackathon-konseptia viikon mittaisena Kierrosta kasvuun tulevai­suus­myl­lytys -verkko­ta­pah­tumana (Kuva 2). Tulevai­suus­myl­ly­tyksen kehit­tä­mis­haasteet tulivat viidel­tä­toista yrityk­seltä ja organi­saa­tiolta kuten LUKE ja VTT, ja ne käsit­te­livät erilaisia sivuvirtoja kierto­ta­louden hengessä. Ratkaisuja etsittiin mm. mehus­tamon puris­tus­jätteen, inkiväärin lehtien, lampaiden roska­villan, poron teuras­jätteen sekä puutarhan muovi­jätteen hyödyntämiselle.

Yleensä hackat­honit järjes­tetään kasvokkain tietyssä rajatussa paikassa, jotta ideointi olisi mahdol­li­simman kokonais­val­taista. Tulevai­suus­myl­lytys järjes­tettiin kuitenkin täysin verkossa, mikä lisäsi jänni­tystä järjes­te­lyjen onnis­tu­misen suhteen. Tässä tapauk­sessa verkko­to­teutus oli valttia, sillä se mahdol­listi yli sadan osallis­tujan tapah­tuman ympäröi­västä pande­miasta huoli­matta. Osallis­tujat olivat pääosin opiske­li­joita Itä-Suomesta ja Lapista, mutta joukossa oli myös yrittäjiä ja asian­tun­ti­joita ympäri Suomen. Mukana haasteita ratko­massa oli myös yksi kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista muodos­tettu ryhmä. Haasteita antaneet yrittäjät ja organi­saa­tioiden edustajat olivat mukana tukemassa ideoin­ti­pro­sessia antamalla mm. tarvit­tavia tausta­tietoja. Lisäksi ryhmien ongel­man­rat­kaisua tuettiin taustoit­ta­villa luennoilla, työpa­joilla ja asian­tun­ti­jas­par­rauk­silla. Ryhmien työskentely tapahtui Howspace-verkkoa­lus­talla, jonka todettiin sopivan tämän­tyyp­piseen kehit­tä­mis­toi­mintaan erinomaisesti.

Kierrosta kasvuun -tulevaisuusmyllyksen mainoskuva
Kuva 2. Kierrosta kasvuun -tulevai­suus­myl­lytys oli hankkeen järjestämä virtu­aa­linen hackathon-tapahtuma, jossa opiske­lijat ja muut kiinnos­tuneet ratkoivat pienryh­missä maaseudun yritysten liike­toi­min­nassa syntyvien sivuvir­tojen hyödyn­tä­miseen liittyviä haasteita.

Tulevai­suus­myl­lytys huipentui kaksio­saiseen pitchaus­kil­pailuun. Ensim­mäi­sellä kierrok­sella tiimit esitte­livät ratkai­sunsa hissi­pu­heiden muodossa kolmessa rinnak­kai­sessa ryhmässä, joista parhaat pääsivät mukaan finaaliin ja kilpai­lemaan rahapal­kin­noista. Molem­milla kierrok­silla pitchauksia oli arvioi­massa kierto­ta­louden asian­tun­ti­joista koostuva raati. Raadissa oli edustajia muun muassa yrityk­sistä, korkea­kou­luista, Business Finlan­dista, ProAgriasta ja Kauppa­ka­ma­rista. Voitta­jiksi selvinneet ideat liittyivät poroai­ta­ra­ken­teiden hyödyn­tä­miseen sisus­tus­tuot­teissa sekä marjojen käyttöön ihonhoi­to­tuot­teissa. Yleisöää­nes­tyk­sessä eniten ääniä sai puolestaan poron­tal­jojen hyödyn­tä­miseen liittyvä idea.

Kaikki haasteita esittäneet tahot saivat viikon tuotoksena valta­vasti uusia ideoita ja selvi­tyksiä sivuvir­to­jensa hyödyn­tä­misen tueksi, ja yrityk­siltä kerätty palaute oli erittäin positii­vista. Voidaan todeta, että yritykset antavat mielellään aikaansa toimintaan, jonka konkreet­tinen hyöty heille on näkyvissä alusta alkaen. Tässä tapauk­sessa onnis­tu­misen salaisuus oli hyvin suunni­teltu ja selkeästi aikatau­lu­tettu etäta­pahtuma, jossa etäosal­lis­tu­minen oli joustavaa eikä kuormit­tanut yrittäjää liikaa. Toki ideaa­li­ti­lan­teessa hankkeen aikana olisi voitu järjestää vielä toimen­pi­teitä, jotka olisivat tukeneet Tulevai­suus­myl­ly­tyksen aikana synty­neiden ideoiden jatkokehittämistä.

Miltä euroop­pa­lainen maaseutu näyttää vuonna 2040?

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2021 pitkän tähtäimen vision EU:n maaseu­tua­lueille vuoteen 2040 ja Suomi laati tästä oman versionsa heti perään. Rural Future -tiimi järjesti yhdessä Maaseudun verkos­to­pal­ve­luiden kanssa European Rural Entrepre­neurship Voices Forum -webinaarin 22.9.2021. Tapah­tuman tarkoi­tuksena oli tuoda yhteen maaseu­tu­yrit­täjiä ympäri Euroopan esittämään näkemyk­sensä, miten euroop­pa­laista maaseutua tulisi konkreet­ti­sesti kehittää, jotta vision tavoitteet voidaan saavuttaa. Euroopan eri kulmia edustavien yrittäjien puheen­vuo­roissa nousivat esiin saman­kal­taiset ajankoh­taiset haasteet mm. ilmas­ton­muu­tokseen ja tila- ja tuotan­to­määriin liittyen sekä huoli työvoiman ja muidenkin maata­louden resurssien riittä­vyy­destä tulevaisuudessa.

Yrittäjien videoiden ja panee­li­kes­kus­te­lujen lisäksi tilai­suu­dessa kuultiin puheen­vuorot Euroopan komis­siosta ja Maaseutu 2040 -vision valmis­te­li­joilta sekä järjes­tettiin kuusi rinnak­kaista tulevai­suus­työ­pajaa vision eri teemoista. Työpa­joissa käsiteltiin ruoka­ketjua, luomu­tuo­tantoa, älykästä maata­loutta, kierto­ta­loutta, maaseu­tu­mat­kailua sekä harvaan asuttujen seutujen mahdol­li­suuksia. Ryhmä­kes­kus­te­lujen loppu­tulema eli visiot vuodelle 2040 koottiin piirrok­siksi liveku­vit­tajien toimesta ja lisäksi ryhmän jäsenet twiit­ta­sivat tulevai­suus­nä­ke­myk­siään ryhmille luoduille Twitter-tileille. Työryh­missä nousivat esiin erityi­sesti uuden­laiset vilje­ly­tek­no­logiat, tekoälyn kehit­ty­minen, yhtei­söl­lisyys jakamis­talous, virtu­aa­liyh­teisöt ja -matkailu sekö ilmas­ton­muu­tokseen sopeu­tu­misen eri muodot (Kuva 3).

A teenage problem in #RuralFuture2040: “I´m so embar­rassed about my parents. They still want to keep our family-owned car. All of my friends have cool rental cars via an app whenever and wherever they need it.” #tweetfrom­future

Seminaari työpa­joineen oli kestoltaan neljä tuntia, mutta vaihte­levien ohjel­mao­suuksien ansiosta kuulijat olivat aktii­visia koko tapah­tuman ajan. Osallis­tujina oli yrittäjiä, kehit­täjiä, vaikut­tajia ja opiske­li­joita yhteensä kahdes­ta­kym­me­nestä Euroopan maasta. Webinaa­ri­muo­toinen tapahtuma mahdol­listi monipuo­lisen osallis­tu­ja­joukon kustan­nus­te­hok­kaasti ja uskomme, että tämän­kal­tainen työsken­te­lytapa tulee olemaan osa tulevai­suuden kehit­tä­mis­toi­mintaa kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä perin­tei­sempien benchmark- ja verkos­toi­tu­mis­ta­pah­tumien ohella. Pääsimme esitte­lemään toimin­ta­mallia sekä työpa­jojen tuloksia runsaalle kuuli­ja­jou­kolle myös syksyn 2021 Maaseu­tu­par­la­menttiin kuulu­neessa tilaisuudessa.

European Rural Entrepreneurship Voices Forum -webinaarin (22.9.2021) tulokset piirroskuvana.
Kuva 3. European Rural Entrepre­neurship Voices Forum -webinaarin (22.9.2021) tulokset koottiin liveku­vit­tajien toimesta visuaa­liseen muotoon. Tämä kuva yhdistää kaikkien kuuden työryhmän keskei­simmät tulevai­suus­visiot vuodelle 2040.

Monipuo­lista hyötyä maaseudun yrittäjille

Toimin­taym­pä­ristön muutos korona­pan­demian muodossa iski hankkeen toteu­tukseen radikaa­listi estämällä pääosin fyysistä läsnäoloa vaativat tapah­tumat ja matkat. Tämä vaikutti hankkeen toteu­tukseen niin sisäl­löl­li­sesti kuin talou­del­li­ses­tikin. MTK:n Säätiöltä, Keskitien säätiöltä ja Pohjois-Karjalan Maata­lous­sää­tiöltä saatu lisätuki mahdol­listi toimen­pi­teiden yrityk­sille tulevan omavas­tuu­hinnan madal­ta­misen ja suuri osa tapah­tu­mi­sista pystyttiin tarjoamaan jopa maksutta.

Hankkeessa opimme, että yrittäjät haluavat konkreet­tista vasti­netta hankkeen toimen­pi­teisiin antamil­lensa resurs­seille. Yleisellä tasolla olevat koulu­tukset eivät houkuttele osallis­tujia samalla lailla kuin syvem­mälle käytäntöön menevät opinto­ko­ko­nai­suudet. Kauas tulevai­suuteen luotaavat toimen­piteet eivät ole välttä­mättä relevantteja yrittä­jälle, jonka aikajänne arjessa on päivä­tason askareista selviä­minen tai seuraavan kuukauden laskujen maksaminen.

Tällä hetkellä koulu­tus­tar­jontaa ja webinaareja on tarjolla yrityk­sille hyvin paljon, ja kaikkiin ei yksin­ker­tai­sesti riitä osallis­tujia. Kohde­ryhmän tavoit­ta­mi­seksi onkin löydettävä se ylivoi­mainen asiakas­hyöty, joka saa poten­ti­aa­lisen osallis­tujan antamaan aikaansa osallis­tu­miseen. Kokemuk­semme ja saadun palautteen perus­teella tärkein hyöty osallis­tu­mi­sesta yrittä­jille on verkos­tojen laajen­tu­minen ja vertaistuen löyty­minen sekä osaamis­pääoman kasva­minen vertais­kes­kus­te­lujen, koulu­tusten ja bench­marking-matkojen kautta. Kansain­vä­lis­ty­misen näkökul­masta hankkeen tuoma lisäarvo tulee matkaoh­jelman ja tapaa­misten räätä­löin­nistä osallis­tujien tarpeiden mukaan ja hanke­toi­mi­joiden laajojen kansain­vä­listen verkos­tojen jakami­sesta maaseudun yritysten hyödyksi.

Koronasta huoli­matta onnis­tuimme tarjoamaan yrityk­sille verkos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suuksia ja tukea liike­toi­minnan kehit­tä­miseen, suunnit­te­lemaan ja toteut­tamaan innova­tii­visen hackathon-mallin maaseu­tu­yri­tysten haasteiden ratko­miseen sekä virit­tämään yhteistä tulevai­suu­den­vi­siota Suomen ja Euroopan maaseu­dulle yhdessä yli sadan tulevai­suuso­rien­toi­tuneen toimijan kanssa.

Rural Future –hanke toteu­tettiin vuosina 2018–2021 Manner-Suomen maaseudun kehit­tä­mis­oh­jelman 2014–2020 tuella sekä MTK:n Säätiön, Keskitien säätiön ja Pohjois-Karjalan Maata­lous­säätiön osara­hoit­tamana. Hanketta koordinoi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu yhdessä ProAgria Itä-Suomen /Itä-Suomen maa- ja kotita­lous­naisten sekä Lapin ammat­ti­kor­kea­koulun kanssa, liitän­näis­kump­panina ProAgria Lappi.


Kirjoit­tajat:

Helena Puhakka-Tarvainen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Reeta Sipola, projek­ti­pääl­likkö, Lapin ammattikorkeakoulu

Jaana Puhakka, yritys­asian­tuntija, ProAgria Itä-Suomi /Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset