Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kestävää hyvinvointia

Tehok­kaita tapoja ikäih­misten toimin­ta­kyvyn mittaukseen

Henna Nyrhi­vaara, fysio­te­ra­peutti (YAMK) kehitti Ikäosaa­misen kehit­tä­misen ja johta­misen koulu­tuksen opinnäy­te­työssään tapoja arvioida kotiin kuntou­tet­tavien ikäih­misten toimin­ta­kykyä ja elintapoja. Työn tuloksena Mänty­rinteen palve­lu­kes­kuksen kuntou­tus­osas­tolla Askolassa otettiin käyttöön uuden­lainen mitta­risto toimin­ta­kyvyn ja elinta­pojen arviointiin.

– Käytössä oleva RAI-mitta­risto on luotettava ja helposti toistettava, mutta esimer­kiksi kuntou­tusyk­sikön käytössä tarvitaan myös nopeampia, ajanta­saisia mitta­reita asiakas­seu­rantaan. Yksikön tarpeisiin sovel­tuvan mitta­riston arviointi ja käyttöönotto mahdol­lis­tettiin kuntou­tus­osas­tolla henki­löstön omana kehit­tä­mis­toi­mintana, jota ohjasin, Nyrhi­vaara kertoo.

Vanhus­väestön toimin­ta­kyvyn arviointiin käytetään useita eri mitta­ristoja. Fyysistä, psyyk­kistä, sosiaa­lista ja kogni­tii­vista toimin­ta­kykyä jaotellaan eri toimin­ta­kyvyn arvioinnin malleissa eri tavoin. Kuntia velvoi­tetaan vastaamaan ikäih­misten palve­lu­tarpeen arvioin­nista kokonais­val­tai­sesti yhdessä palve­lun­tar­vit­sijan sekä asian­tun­ti­joiden kanssa (Laki väestön toimin­ta­kyvyn tukemi­sesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys­pal­ve­luista 28.12.2012/980).

Laki velvoittaa kuntia käyttämään RAI-arvioin­ti­vä­li­neistöä (Resident Assessment Instrument), joka kuuluu lain mukaan luotet­taviin toimin­ta­kyvyn arvioin­ti­vä­li­neisiin.  Vanhus­väestön lisään­tyessä sosiaali- ja tervey­den­huollon kapasi­teetti huolehtia tästä vastuusta aiheuttaa haasteita.

Nyrhi­vaaran kehit­tä­mistyön tavoit­teena oli luoda yhtenäinen arvioin­ti­me­ne­telmä, jolla varmis­tetaan asiak­kaiden tasa-arvoinen ja -laatuinen kohtelu, sekä turval­linen ja oikea-aikainen kotiu­tu­minen. Tuloksena oli yhdessä kuntou­tus­osaston henki­lö­kunnan kanssa luotu toimin­ta­kyvyn ja elämän­ta­pojen arvioin­ti­ko­ko­naisuus, joka ohjeineen otettiin käyttöön kuntoutusosastolla.

Henna Nyrhi­vaara.

Testaa­mi­sesta myönteinen kokemus kaikille osallistujille

Kolmen kuukauden kehit­tä­mis­jakson aikana osaston työnte­kijät testa­sivat kehit­tä­mis­työ­pa­joissa valittuja mitta­ristoja. Kokei­lu­jak­solla huomattiin, että tarve jatku­valle laadul­li­selle testauk­selle ja arvioin­nille on olemassa: Sen avulla pystytään entistä paremmin hallit­semaan asiakkaan hoito­polkua, ja kotiu­tuksen jälkeisiä tukitoimia.

– Kuntou­tus­osaston henki­löstö oli loista­vasti mukana kehit­tä­mis­työssä, Nyrhi­vaara kertoo. He saivat kokeilla ja kehittää omia ideoita ja oma reflek­tointi motivoi heitä. Kehit­tä­mis­jakson aikana löydettiin myös uusia kehit­tä­mis­koh­teita ja huomattiin tarve kehit­tä­mistyön parempaan resurssointiin.

Keskei­simpiä tuloksia kehit­tä­mis­työssä oli kuntou­tuvan ikään­tyvän asiakkaan hoito­pro­sessin kokonais­val­tainen jänte­vöi­ty­minen ja parempi kuntou­tu­misen seuranta. Keskiöön voitiin nostaa asiakkaan omat voimavarat.

– Hienoa oli havaita, että kun asiak­kaille kerrottiin tavoit­teista ja vaadit­ta­vista tukitoi­mista, se motivoi myös heitä. Sekä asiak­kailta, että omaisilta saatiin positii­vista palau­tetta siitä, että he näkivät konkreet­tisia numeraa­lisia tuloksia tehdyistä arvioin­neista. Asiakkaat kokivat testaa­misen positii­visena asiana, kun testaus tehtiin mahdol­li­simman konkreet­ti­sesti ja havainnollisesti.

Yhtenäisen mitta­riston vaikut­tavuus korostuu, kun ikäih­miset voidaan kotiuttaa turval­li­sesti oikean pituisen osasto­jakson jälkeen.

 – Kun ihminen kuntoutuu oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, pyörö-ovi-ilmiö, jossa kuntoutuva kiertää palve­lusta toiseen, väistyy. Tämä vähentää erityi­sesti akuutti- ja erikois­sai­raan­hoidon kuormi­tusta ja luo kestä­vämpää ikäih­misten kuntou­tusta, Henna Nyrhi­vaara summaa. Oma toiveeni on, että mitta­reita käytet­täisiin jo aikai­semmin, ennen toimin­ta­kyvyn heikke­ne­mistä. Selvää on, että mitta­reita käyttävät tervey­den­huollon ammat­ti­laiset, joilla on riittävä ammat­ti­taito niiden käyttöön.

­ – Olisi hyvä, jos ikäih­misten kuntou­tusyk­si­köissä laajem­minkin hyödyn­net­täisiin Nyrhi­vaaran kehit­tämää mitta­ristoa. Henki­löstön osallis­tu­minen oman työnsä kehit­tä­miseen on avain työsuo­ri­tusten paran­tu­miseen ja työssä viihty­miseen. Asiak­kaiden mukana olo arvioin­ti­vä­li­neiden testauk­sessa on tärkeä lähtö­kohta kuntou­tu­misen onnis­tu­miseen. Näitä periaat­teita voitaisiin varmasti soveltaa monen­lai­sissa sosiaali- ja tervey­salan työyk­si­köissä, kommentoi opinnäy­tetyön ohjaaja, Raija Kuisma, fysio­te­rapian yliopettaja Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Ikäosaa­misen opinnoista välineitä oman työn kehittämiseen

Henna Nyrhi­vaaran kiinnostus kehittää ikäih­misten palveluja syntyi hänen työsken­nel­lessään tehos­tetun palve­lua­su­misen yksikössä fysio­te­ra­peuttina. Koska opiskelu on aina kiinnos­tanut häntä, hän halusi kehittää erityi­sesti ikäosaa­mistaan ja hakeutui Karelia-ammat­ti­kor­kea­kouluun. Ikäosaa­misen kehit­tä­minen ja johta­minen -YAMK-koulutus on monia­lainen amk-tutkinnon suorit­ta­neille suunnattu koulutus. Nykyisin hän työsken­telee Askolan kunnassa kuntou­tusyk­si­kössä ikäih­misten fysio­te­ra­peuttina, ja hän toimi Askolan koordi­naat­torina vuoden 2021 lopussa päätty­neessä Voimaa Vanhuuteen –mento­roin­ti­kun­ta­hank­keessa.

– Ikäosaa­misen opinnoista sain paitsi tieto­pohjaa ja tutki­muk­sel­lista näkökulmaa, myös johta­misen ja kehit­tä­misen työvä­li­neitä omaan työhöni. Verkko-opintojen kautta syntyi myös monipuo­linen kuva ikään­ty­neiden kanssa tehtä­västä työstä eri puolilla Suomea, koska opiske­lijat edustivat erilaisia organi­saa­tioita maan eri kolkissa.

– Opiskelu tarjosi sopivasti haasteita ja opetta­jilta saatu tuki oli hyvä. Voin suosi­tella kaikille ikäih­misten parissa työsken­te­le­ville, Henna summaa.

Henna Nyrhi­vaara.  2021. Kotiin kuntou­tuvan ikään­tyneen asiakkaan toimin­ta­kyvyn ja elämän­ta­pojen arviointi.  Opinnäy­tetyö (YAMK). Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. Ikäosaa­misen kehit­tä­misen ja johta­misen koulutus.  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325473

Lue lisää ikäosaa­misen kehit­tä­misen ja johta­misen koulu­tuk­sesta täältä.


Kirjoittaja:

Tarja Tuononen, markki­noin­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Andrea Piacquadio palve­lusta Pexels