Henkilö tekee muistiinpanoja tietokoneen edessä

Korkea­kou­lut kieli­va­ran­toa vahvis­ta­massa KiVAKO-hankkeessa

Huoli kansal­li­sen kieli­va­ran­non kaven­tu­mi­sesta oli syynä Opetus­mi­nis­te­riön v. 2018 käyn­nis­tä­mälle KiVAKO-hank­keelle. Tämä Kieli­va­ran­non vahvis­ta­mi­nen korkea­kou­luissa -hanke tuotti merkit­tä­vän määrän Suomessa vähem­män opis­kel­tu­jen kielten verk­ko­kurs­seja. Kare­liasta oli hank­keessa mukana viisi opet­ta­jaa ja osahank­keen päällikkö.

Hank­keen tausta ja tavoite

Kieli­va­ran­non vahvis­ta­mi­nen korkea­kou­luissa eli KiVAKO oli opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön (OKM) rahoit­tama kolme­vuo­ti­nen hanke, joka toteu­tet­tiin vuosina 2018-2021. Hank­keessa kehi­tet­tiin kaikille Suomen korkea­kou­luo­pis­ke­li­joille avoimia verkko-opin­to­pol­kuja vapaasti valit­ta­viin kieliin euroop­pa­lai­sen viite­ke­hyk­sen A1-C1-tasoille. Suomessa eniten opete­tut kielet, englanti, ruotsi ja finska, jäivät hank­keen ulko­puo­lelle. Mukana olevien kielten opinnot suun­ni­tel­tiin alka­maan perus­teista, eivätkä ne siis vaadi opis­ke­li­jalta aiempaa osaamista.

KiVAKO-hank­keen taus­talla on ollut huoli Suomen kieli­va­ran­non kaven­tu­mi­sesta. OKM:n tilaa­man selvi­tyk­sen (Pyykkö 2017) mukaan muiden vierai­den kielten kuin englan­nin opis­kelu on vähen­ty­nyt kaikilla kouluas­teilla. Vaikka kansain­vä­lis­ty­mi­nen on lisän­nyt vierai­den kielten osaa­mi­sen tarvetta, monet Suomen korkea­kou­lut ovat sääs­tö­syistä supis­ta­neet kielio­pin­to­jen tarjon­taa. KiVAKO-hank­keen tavoit­teena on ollut vastata yhtäältä työelä­män kieli­tai­to­tar­pei­siin ja toisaalta opetuk­sen järjes­tä­mi­sen haas­tei­siin pienem­missä ja vähän kieliä tarjoa­vissa korkea­kou­lu­yk­si­köissä. Vierai­den kielten KiVAKO-verkko-opinnot lisää­vät näin koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa mahdol­lis­ta­malla laajem­man vierai­den kielten tarjon­nan kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Hank­keen toteu­tus ja toimijat

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö rahoitti 70 % hank­keen vähän yli kolmen miljoo­nan euron koko­nais­bud­je­tista. Kare­lian osuus oli koko hank­keen ajalta noin 180 000 euroa. KiVAKO-hanketta koor­di­noi Haaga-Helia ammat­ti­kor­kea­koulu, ja hank­keen projek­ti­pääl­li­köinä toimi­vat Teppo Vart­tala Haaga-Heliasta ja Pasi Puranen Aalto-yliopistosta.

Hank­kee­seen osal­lis­tui yli 80 opet­ta­jaa 25 korkea­kou­lusta. Opet­ta­jat toimi­vat sekä kieli­ryh­mit­täin että opin­to­jak­so­koh­tai­sissa tai alueel­li­sissa tiimeissä. Hank­keen aikana tuotet­tiin noin 180 opin­to­pis­tettä verkko-opin­toja 11 eri kielessä ja moni­kie­li­sessä UniTan­de­missa. Opin­to­tar­jon­taa laadit­tiin espan­jan, italian, japanin, kiinan, korean, portu­ga­lin, ranskan, saksan, venäjän, viit­to­ma­kie­len ja viron kieliin. Tavoit­teena oli raken­taa kuhun­kin kieleen 15 opin­to­pis­teen perus­teista alkavat opintopolut.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa hanketta koor­di­noi­vat kiel­ten­opet­ta­jien esihen­ki­löt Mervi Heik­ki­nen ja Pilvi Purmo­nen. Sisäl­lön tuot­ta­jina hank­keessa toimi­vat Riitta Hytti­nen (venäjä), Kaija Sankila (saksa), sekä Kirsi-Marja Toiva­nen ja Heidi Vartiai­nen (UniTan­dem).

Verkko-opin­to­jen tuot­ta­mi­nen ja pilotointi

KiVAKO-hank­keen verkko-opinnot laadit­tiin Crea­tive Commons -lisens­sillä DigiCam­pus-hank­keessa kehi­te­tylle Moodle-alus­talle, jota hallin­noin Itä-Suomen yliopisto. Kysei­nen alusta poik­keaa Kare­lian Mood­lesta melkoi­sesti mm. käytet­tä­vyy­tensä puolesta. Alustan visu­aa­li­nen ulkoasu on melko pelkis­tetty eikä kurs­si­ra­kenne ole muokat­ta­vissa. Hanke tarjosi opet­ta­jille jonkin verran tukea järjes­tä­mällä webi­naa­reja, joissa käsi­tel­tiin verk­ko­kurs­sin luomista, opin­to­jak­son peda­go­gista käsi­kir­joi­tusta ja erilai­sia digi­taa­li­sia työka­luja. Osa opet­ta­jista, ns. KiVAKO-hank­keen digi­pe­da­men­to­rit, antoi tukea ja palau­tetta pilot­ti­kurs­seista sekä tehtä­vien ja mate­ri­aa­lien tekni­sestä toimivuudesta.

Kieli­ryh­mät työs­ken­te­li­vät sekä yhtei­sissä hanke­ta­paa­mi­sissa että pienem­missä kieli- ja kurs­si­koh­tai­sissa kokoon­pa­noissa.  Yhteis­työssä ratkot­tiin ongel­mia ja annet­tiin laadun varmis­ta­mi­seksi vertais­pa­lau­tetta kolle­goi­den aikaansaannoksista.

Ensim­mäi­set KiVAKO-kurssit pilo­toi­tiin keväällä 2020 ja viimei­set syksyllä 2021. Kurs­seja on kehi­tetty pitkin matkaa eri tavoin kerätyn palaut­teen pohjalta. Verk­ko­kurs­sien suun­nit­te­lussa ja arvioin­nissa käytet­tiin eAMK-hank­keessa tuotet­tuja verk­ko­kurs­sien laatu­kri­tee­reitä (eAMK verk­ko­to­teu­tus­ten laatu­kri­tee­rit 2017). Hank­keen yhtei­sissä verk­ko­työ­pa­joissa vertai­sar­vioi­tiin 51 pilot­ti­to­teu­tusta. Kuhun­kin työpa­jaan osal­lis­tui noin 50 opet­ta­jaa. Pilot­ti­kurs­sien tekijät itsear­vioi­vat verk­ko­to­teu­tuk­sensa ennen työpa­joja. Vuoden 2021 keväällä suurim­paan osaan verk­ko­kurs­seista tehtiin myös saavutettavuusarviointi.

Myös opis­ke­li­ja­pa­lau­tetta on kerätty syste­maat­ti­sesti pilot­ti­kurs­sien aikana ja niiden jälkeen.  Opis­ke­li­jat ovat pitä­neet selkeää ulko­nä­köä ja raken­netta käytet­tä­vyy­den kannalta ensiar­voi­sen tärkeänä. Kurs­si­ma­te­ri­aa­lien ja tehtä­vien onar­vioitu olevan moni­puo­li­sia ja vaih­te­le­via. Opet­ta­jien esit­täy­ty­mi­set, ohjaus­vi­deot ja -viestit on koettu hyödyl­li­sinä. Etäope­tus­ses­siot ovat mahdol­lis­ta­neet opet­ta­jien ja opis­ke­li­joi­den vuoro­vai­ku­tuk­sen ja sitout­ta­neet opin­toi­hin. Edis­ty­mi­sen seuranta ja Moodlen arvioin­ti­kirja ovat havain­nol­lis­ta­neet opis­ke­li­joille heidän etene­mis­tään opinnoissa.

Opis­ke­li­ja­pa­laut­teen pohjalta on löydetty myös kehit­tä­mis­tar­peita. Kurs­si­va­lin­to­jen avuksi on toivottu lähtö­ta­so­tes­tejä. Tehtä­viin on haluttu enemmän opis­ke­li­joi­den omaa kirjal­lista ja suul­lista tuotosta mekaa­nis­ten moni­va­linta- ja täyden­nys­teh­tä­vien lisäksi.  Itsear­vioin­tia ja opis­ke­li­joi­den välistä vertais­pa­lau­tetta on hyödyn­netty usealla kurs­silla, mutta ehkä ei tarpeeksi. Myös opet­ta­jan antamaa henki­lö­koh­taista palau­tetta on haluttu lisää.

Kare­lian toiminta hankkeessa

KiVAKO-hank­keen neuvot­te­lu­kun­nassa ja rotaa­tio­ryh­mässä oli Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun projek­ti­pääl­lik­könä mukana ensin Mervi Heik­ki­nen ja myöhem­min Pilvi Purmo­nen. Opet­ta­jista Riitta Hytti­nen työs­ken­teli venäjän, Anna Kart­tu­nen ja Kaija Sankila saksan sekä Kirsi-Marja Toiva­nen ja Heidi Vartiai­nen Kieli- ja kult­tuu­ri­tan­dem -ryhmissä. Kaija Sankila kuului myös hank­keen digi­pe­da­men­to­rei­hin, jotka tukivat ja auttoi­vat opet­ta­jia sekä peda­go­gi­sissa ratkai­suissa että verkko-opetuk­sen työka­lu­jen hyödyntämisessä.

Saksan kieli

Hank­keen aikana Karelia tuotti saksan opin­to­mo­duu­lin yhteis­työssä Itä-Suomen yliopis­ton Kieli­kes­kuk­sen saksan kielen opet­ta­jan Noora Kauko­lan kanssa.  Tämä yhden opin­to­pis­teen moduuli on jäänyt osaksi Kare­lian Työelä­män saksa -opin­to­jak­soa. Se toimii vaihto-opis­ke­luun pereh­dyt­tä­vänä ja kannus­ta­vana itseo­pis­ke­lu­ma­te­ri­aa­lina muuten lähio­pe­tuk­sena toteu­tet­ta­valla opin­to­jak­solla. Opis­ke­lija tutus­tuu moduu­lissa itse­näi­sesti saksa­lai­siin kump­pa­ni­kor­kea­kou­lui­hin, opis­ke­lusa­nas­toon, katsoo saksa­lai­sen vaihto-opis­ke­li­jan videoita opis­ke­lusta Saksassa ja toisaalta vaihto-opis­ke­lusta Joen­suussa sekä laatii oman vaihtosuunnitelmansa.

Venäjän kieli

Karelia oli mukana laati­massa Venäjä 1- ja Venäjä 2 -opin­to­jak­soja. Venäjän kolmen opin­to­pis­teen kurs­seja suun­nit­te­li­vat ja toteut­ti­vat yhteis­työssä eri korkea­kou­lu­jen opet­ta­jat, ja ryhmässä oli mukana myös useita äidin­kie­li­siä. Haas­teena oli varmis­taa, että myös suul­li­nen kieli­taito alkaa kehit­tyä verkko-opin­noissa. Näillä perus­teista lähte­villä opin­to­jak­soilla onkin sään­nöl­li­siä verk­ko­ta­paa­mi­sia opet­ta­jan ja muun ryhmän kanssa. Venäjä 1- ja Venäjä 2 –kurssit on muiden venäjän kurs­sien lailla jo pilo­toitu ja ne jäävät jatkossa KivaNet-tarjon­taan. Näiden kurs­sien mate­ri­aa­leja on myös hyödyn­netty Kare­lian omilla venäjän kielen opintojaksoilla.

Kult­tuu­ria ja kieltä yhdis­tävä UniTandem

KiVAKO-hank­keessa kehi­tet­tiin myös uuden­lai­nen UniTan­dem-verk­ko­kurssi, joka toimii korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den kohtaa­mi­sa­lus­tana kielten ja kult­tuu­rien opis­ke­lussa. Tande­mo­pis­ke­lussa kaksi opis­ke­li­jaa opettaa toisil­leen äidin­kie­len tasolla osaa­maansa kieltä ja kielia­lu­een kult­tuu­ria. Tande­missa molem­mat osal­lis­tu­jat toimi­vat siis sekä opet­ta­jina että oppi­joina. Tuki­kie­lenä UniTan­dem-kurs­silla käyte­tään englan­tia.

Sopivan kieli- ja kult­tuu­ri­pa­rin löytä­mi­seksi luotiin UniTan­dem-sovel­lus, jonka kehit­tä­mi­seen osal­lis­tui­vat Tampe­reen AMK:n opis­ke­li­jat. A1 – C2 -kieli­ta­soille laadit­tiin eri aihea­luei­siin liit­ty­viä moni­puo­li­sia tehtä­viä, ns. trig­ge­reitä. Niiden aiheita ovat esimer­kiksi itsensä esit­tely, työkult­tuuri, työhy­vin­vointi, raha ja rahoi­tus, kirjal­li­suus, elokuva, sosi­aa­li­nen media, matkus­ta­mi­nen, elämän arvot, ilmas­ton­muu­tos, luon­non­suo­jelu, etäopis­kelu, ja kansain­vä­li­nen kauppa.

UniTan­dem-opin­to­jak­solla opis­ke­lija pystyy suorit­ta­maan 1-5 opin­to­pis­tettä. Opis­ke­li­jat valit­se­vat trig­ge­rit, aset­ta­vat tavoit­teet ja laati­vat työs­ken­te­lyn aika­tau­lun yhdessä. Suori­tuk­sen laajuus arvioi­daan suori­tet­tu­jen trig­ge­rei­den määrän perus­teella. Opis­ke­lija kokoaa teke­mis­tään trig­ge­reistä näyte­port­fo­lion oppi­mi­sa­lus­talle.  UniTan­dem-pilo­teissa saadun palaut­teen pohjalta päivi­tyk­sissä on kiin­ni­tetty erityistä huomiota oppi­mi­sen tukeen ja opitun jaka­mi­seen. UniTan­dem-opin­to­jak­solle lisät­tiin blogi­teh­tävä ja  joita­kin yhtei­siä webinaareja.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa pilo­toi­tiin myös muuta­mia UniTan­dem-trig­ge­reitä Inter­na­tio­nal Busi­ness -koulu­tus­oh­jel­man Intercul­tu­ral Commu­nica­tion -opin­to­jak­solla keväällä 2020 ja 2021. Trig­ge­reitä voidaan hyödyn­tää myös lähio­pis­ke­lussa, jos kieli­pa­rien muodos­tus ja opis­ke­lun aika­tau­lu­tus onnistuu.

Jatko KiVANET-verkos­tossa

KiVAKO-hanke päättyy tämän vuoden vaih­teessa. Sen jälkeen kieli­kurs­seja toteu­te­taan korkea­kou­lu­jen yhtei­sellä, hallin­nol­li­sella rotaa­tio­mal­lilla. Tämän rotaa­tio­mal­lin pohjalta on synty­nyt KiVANET-verkosto, johon kuulu­vat korkea­kou­lut ovat laati­neet yhtei­sen sopi­muk­sen opin­to­tar­jon­nan yllä­pi­tä­mi­sestä ja toteut­ta­mi­sesta. Voidak­seen saada opis­ke­li­joil­leen paik­koja näille verkko-opin­to­jak­soille korkea­kou­lun tulee sitou­tua myös itse toteut­ta­maan KiVANET-kurs­seja. Karelia jatkaa mukana tässä KiVANET-verkostoyhteistyössä. 

Digi­ta­li­saa­tio on mahdol­lis­ta­nut uusia tapoja oppia ja käyttää kieliä. Nyky­kä­si­tyk­sen mukaan kieli- ja vies­tin­tä­taito pitää sisäl­lään myös kyvyn hyödyn­tää digi­taa­li­sia väli­neitä erilai­sissa kielen­käyt­tö­ti­lan­teissa. Kielten virtu­aa­lio­pin­not ovat yksi tapa lisätä koulu­tuk­sen saavu­tet­ta­vuutta ja koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa, mutta myös kasvok­kaista opetusta on uudis­tet­tava. Tavoit­teena on, että KiVAKO-hank­keessa tuotet­tuja verk­ko­ma­te­ri­aa­leja voidaan sovel­taa myös perin­tei­sessä lähio­pe­tuk­sessa ja lähi- ja verkko-oppi­mista yhdis­tä­villä opintojaksoilla.

Harvem­min opis­kel­tu­jen kielten opet­ta­jat toimi­vat useim­mi­ten yksin ilman työpa­ria omassa oppi­lai­tok­ses­saan. Eri korkea­kou­lu­jen kiel­ten­opet­ta­jat saivat KiVAKO-hank­keessa hienon mahdol­li­suu­den verkos­toi­tua tois­tensa kanssa.  Hank­keessa toteu­timme vertai­sop­pi­mista ja hyvin käytän­tei­den jaka­mista, minkä toivomme jatku­van myös KiVANET-verkostossa.


Kirjoit­ta­jat:

Riitta Hytti­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaija Sankila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirsi-Marja Toiva­nen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heidi Vartiai­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet ja linkit:

Alue­hal­lin­to­vi­rasto. 2021. Digi kuuluu kaikille. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/. 9.12.2021.

eAMK verk­ko­to­teu­tus­ten laatu­kri­tee­rit. 2017. eAMK-hanke. https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/. 9.12.2021.

KiVANET. 2021. https://www.kivanet.fi/. 9.12.2021.

Pyykkö, R. 2017. Moni­kie­li­syys vahvuu­deksi. Selvi­tys Suomen kieli­va­ran­non tilasta ja tasosta. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön julkai­suja 2017: 51. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8. 9.12.2021.