Luot­ta­mus­mies edistää työeh­to­so­pi­mus­ten noudattamista

Työyh­tei­sössä luot­ta­mus­mie­het ovat jäsen­ten apuna kaikissa työeh­to­so­pi­mus­ten sovel­ta­mi­seen liit­ty­vissä kysy­myk­sissä. Työeh­to­so­pi­muk­sessa määrä­tään monista työn­te­ki­jöi­den eduista kuten palkasta, palkan koro­tuk­sista, työajasta, vuosi­lo­mista ja vapaa­jak­soista ja sairausa­jasta niistä kaikista eduista, joita sopi­muk­sen sovel­ta­mi­sa­lalla nouda­te­taan. Työeh­to­so­pi­mus­ten määräys­ten toteu­tu­mi­sesta työyh­tei­söissä huoleh­tii työn­te­ki­jöi­den esimie­het ja työpai­kan henkilöstöhallinto.

Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan luot­ta­mus­mie­hen roolia työeh­toi­hin liit­ty­vien erimie­li­syyk­sien ratkai­se­mi­sessa. Artik­ke­lissa avataan käytän­nön­lä­hei­sesti sitä, miten erimie­li­syyk­siä ratkais­taan työpai­kalla työeh­to­so­pi­muk­sen mukaan.

Työeh­doista voi syntyä erimielisyyksiä

Työeh­doista voi välillä syntyä riitaa työn­te­ki­jän ja työnan­ta­jan välillä. Työn­te­kijä saattaa esimer­kiksi olla sitä mieltä, että hänelle pitäisi maksaa korkeam­man palk­ka­luo­kan mukaista palkkaa tai että hänelle kuuluisi jokin työeh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen palkan­lisä. Tällai­sissa tilan­teissa työn­te­kijä pyrkii ensi­si­jai­sesti itse ratkai­se­maan asian oman esimie­hensä kanssa. Jos keskus­te­lut esimie­hen kanssa eivät johda tulok­seen, on työn­te­ki­jällä oikeus ottaa yhteyttä luot­ta­mus­mie­heen, joka häntä edustaa. Luot­ta­mus­mies­pal­ve­lut kuulu­vat ainoas­taan työeh­to­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäse­nille. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa palve­luja saavat Opetusa­lan ammat­ti­jär­jestö OAJ ry:n ja Ammat­ti­liitto Jyty ry:n jäsenet.

Luot­ta­mus­mies antaa neuvontaa

Kun jäsen ottaa luot­ta­mus­mie­heen yhteyttä, selvit­tää luot­ta­mus­mies aina ensin huolel­li­sesti asian taustat. Tämän jälkeen tarkis­te­taan asiaan liit­ty­vät työeh­to­so­pi­muk­sen määräyk­set ja mahdol­li­set ammat­ti­lii­ton olemassa olevat tulkin­nat. Kun tarvit­ta­vat taus­ta­työt on tehty, luot­ta­mus­mies ohjeis­taa jäsentä asian hoita­mi­sessa ja tämän jälkeen jäsen pyrkii ratkai­se­maan asian oman esimie­hensä kanssa.

Luot­ta­mus­mies on tukena neuvotteluissa

Asiat eivät aina ratkea edes useiden esimies­ten kanssa käyty­jen keskus­te­lu­jen jälkeen. Tällöin jäsen voi pyytää luot­ta­mus­mie­hen mukaan keskus­te­lui­hin. Tässä niin sano­tussa välit­tö­män neuvon­pi­don vaiheessa työn­te­kijä, tämän esimies ja luot­ta­mus­mies sekä mahdol­li­sesti myös henki­lös­tö­hal­lin­non edus­taja pyrki­vät löytä­mään kyseessä olevan asiaan ratkai­sun. Monesti asiat ratkea­vat näissä välit­tö­män neuvon­pi­don neuvotteluissa.

Luot­ta­mus­mies voi riitaut­taa asian

Kaikissa asioissa pyri­tään löytä­mään ratkaisu neuvot­te­le­malla, mutta joskus se ei ole mahdol­lista. Tällöin luot­ta­mus­mies voi riitaut­taa työeh­toi­hin liit­ty­vän asian käyn­nis­tä­mällä erimie­li­syys­neu­vot­te­lut. Nämä neuvot­te­lut käydään aina työn­te­ki­jän, luot­ta­mus­mie­hen, henki­lös­tö­pääl­li­kön ja rehto­rin kanssa. Neuvot­te­luissa luot­ta­mus­mie­het esit­tä­vät ammat­ti­lii­ton kannan asiassa ja työnan­taja esittää oman kantansa. Vielä tässä­kin vaiheessa on mahdol­lista saavut­taa sopu­rat­kaisu. Jos sopuun ei päästä, kirja­taan osapuol­ten eriävät näke­myk­set muis­tioon. Tämän jälkeen asia siir­re­tään ammat­ti­liit­to­jen ratkais­ta­vaksi. Jos ammat­ti­liit­to­jen väli­sissä neuvot­te­luissa ei päästä ratkai­suun, voidaan asia viedä työtuo­miois­tui­men ratkaistavaksi.

---

Kirjoit­ta­jat:

Maarit Igna­tius, pääluot­ta­mus­mies Jyty ry, Karelia-ammattikorkeakoulu

Atte Korte, pääluot­ta­mus­mies OAJ ry, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Pixabay