Yrittäjyyden yliopettajan lahjoitusviran avulla Kareliaan perustettiin koulutusalat läpileikkaava yrittäjyysopetusta ja -palveluita kehittävä tehtävä. Hankkeen aikana tehty työ on näkynyt mm. Draft-yrittäjyysohjelman menestyksessä sekä Tutkivan yrittäjyyden toimintamallin kehittämisessä.
Yrittäjyyden yliopettajan lahjoitusvirka oli yli 5-vuotinen hanke 1.12.2016 – 31.12.2021. Hankkeen rahoituksesta vastasi Karelia-amk:n pitkäaikainen tukija ja kumppani William ja Ester Otsakorven säätiö.
Yliopettajaksi valitun henkilön (tämän artikkelin kirjoittaja) vastuualueena hankkeen aikana oli Karelian yrittäjyyspolun, -opintojen ja -palveluiden kehittäminen yhdessä Karelian kumppaneiden kanssa.
Yliopettajan rooli ammattikorkeakoulussa
Mikä on yliopettaja ja miten yliopettajuus eroaa ”normaalista” korkeakouluopettajuudesta? Tähän kysymykseen ei ole yhtä tarkkaa vastausta, koska yliopettajien rooli vaihtelee ammattikorkeakoulussa ja -kouluissa koulutusaloittain.
Yleensä yliopettajan työajasta pienempi osa on puhdasta opetusta. Monien yliopettajien työnkuvassa korostuu opintojen loppuvaihe ja erityisesti opinnäytetöiden ohjaus. Tohtorikoulutuksen saaneena yliopettaja kantaa tyypillisesti enemmän vastuuta oman alansa opetussisältöjen kehittämisestä sekä omaan alaan liittyvän tutkimuksen seuraamisesta. Yliopettajat myös tekevät tyypillisesti kohtuullisen paljon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä.
Yliopettajalla onkin usein tietyn koulutusalan henkilöstöstä se paras ymmärrys oman alan tutkimuksen tilasta ja tuloksista. Tästä hyötyvät paitsi opettajakollegat ja opiskelijat, mutta myös ammattikorkeakoulun työelämäkumppanit.
Yrittäjyyspolku ja Spark Joensuu ovat pohjoiskarjalaisen yhteistyön hedelmä
Yksi yrittäjyyden yliopettajan tehtävistä oli koota ja jäsentää kaikki Karelian opiskelijoille tarjolla olevat yrittäjyysopinnot ja -palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Alkukartoituksen jälkeen paljastui, että opiskelijoille on tarjolla yli 60 erilaista vapaasti valittavaa opintojaksoa sekä kymmenkunta Karelian tai yhteistyökumppaneiden tuottamaa palvelua.
Kaikki tämä mahdollisuuksien paljous organisoitiin yhden yrittäjyyspolkukokonaisuuden alle. Organisoivana periaatteena käytettiin opintojen vaihetta sekä liikeidean kehittämisen vaihetta. Näiden työkalujen avulla opiskelija tai opettaja voi tunnistaa yrittäjyyttä suunnittelevalle opiskelijalle parhaiten sopivat opinto- ja palvelumahdollisuudet. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden tueksi Karelian jokaiselle koulutusalalle nimettiin myös oma yrittäjyysvastaava.
Karelian sisäisenä harjoituksena alkanut yrittäjyyspolkutyö laajeni vuoden 2019 aikana koko Joensuun seudun kattavaksi Spark Joensuu -yhteistyöksi. Spark Joensuu on yhteisjoensuulainen tapa tehdä opiskelijayrittäjyyden edistämistä ja yhteistyötä. Mukana ovat Karelian lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Riveria, Joensuun kaupunki ja Lyseon lukio sekä Business Joensuu. Fyysisessä Spark Joensuu -ympäristössä Joensuun Tiedepuistolla toimistoaan ovat pitäneet myös Nuori Yrittäjyys Ry., Pohjois-Karjalan Yrittäjät, TE-palveluiden Starttiraha -neuvonta sekä opiskelijoiden oma Joensuu Entrepreneurship Society.
Vuoden 2021 loppuun tultaessa Spark Joensuu on ollut koko Suomen tasolla ainutlaatuinen esimerkki kouluaste- ja organisaatiorajat ylittävästä yrittäjyysyhteistyöstä.
Draft-yrittäjyysohjelma kehittyi ylimaakunnalliseksi ja palkittiin kansainvälisesti
Draft Program®, eli Draft-yrittäjyysohjelman koordinointi ja kehittäminen on ollut yrittäjyyden yliopettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä. Draft on yrittäjyysohjelma, joka auttaa alkavia yrittäjiä rakentamaan elinkelpoisia ja perustajien itsensä näköisiä yrityksiä. Ohjelman kautta on syntynyt vuosittain n. 10 uutta yritystä. Draftin ensimmäisessä vaiheessa mukaan valitut tiimit saavat 1000 euroa rahoitusta ja oman henkilökohtaisen yrittäjyysvalmentajan neljän kuukauden ajanjaksolle. Jatkovaiheessa rahoitus nousee jo 3000 euroon.
Hankkeen aikana ohjelma kasvoi Karelian ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöstä kuuden organisaation ja kahden maakunnan ohjelmaksi, kun mukaan Joensuussa liittyi Riveria, ja Pohjois-Savossa vetovastuun ohjelmasta otti Savonia AMK kumppaninaan SAKKY. Samaan aikaan Draftin opiskelijafokus laajeni kattamaan opiskelijoiden lisäksi oppilaitosten henkilökunnan ja alumnit.
Kesällä 2021 Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Draftin Suomen edustajaksi Euroopan laajuiseen yrittäjyyden edistämisen kilpailuun. Kansainvälisessä kilpailussa Draft-ohjelmalle myönnettiin erityistunnustuspalkinto. Palkinnon perusteluina olivat paitsi hyvät tulokset, myös uusi innovatiivinen Tutkiva yrittäjyys -toimintamalli.
Tutkivan yrittäjyyden malli arkipäiväistää yrittäjyystutkimuksen
Tutkiva yrittäjyys (eng. exploratory entrepreneurship) tarkoittaa Draft-ohjelmassa käytettävää toimintamallia, missä yrittäjyysvalmentajina toimivat ammattikorkeakoulun opettajat ja muut asiantuntijat muuttavat valmennustyön aikana saadut opit nk. hyötyjulkaisuiksi.
Tutkivassa yrittäjyydessä valmentajan ja valmennettavan tiimin välistä suhdetta ei nähdä yksisuuntaisena prosessina, missä tieto liikkuu ainoastaan asiantuntijalta tiimille. Yhtä tärkeää on toiseen suuntaan tapahtuva oppiminen, jossa asiantuntija oppii tiimin tekemän työn kautta. Nämä kokemukset ovatkin muuttuneet jo kymmeniksi käytännöllistä ja paikallisesti värittynyttä oppia sisältäviksi nettijulkaisuiksi.
Nämä alkavien yritysten syntytarinat kertovat mm. siitä, miten haetaan maaseudun yrityksen perustamistukea, miten perustetaan ilmalaivatehdas tai miten tehdään elintarvikkeeseen liittyvää tuotekehitystä.
Alkavan yrittäjän uudet työkalut kaikkien saataville
Tutkivan yrittäjyyden toimintamalliin ja yrittäjyyden yliopettajuuteen kuuluu myös uusien alkavan yrittäjän työkalujen testaaminen ja kehittäminen. Esimerkkeinä tällaisista työkaluista ovat kansainvälisiin esikuviin perustuvat käänteinen tuloslaskelma -menetelmä, yhden sivun liiketoimintasuunnitelma sekä nk. tarinallistettuun brändiin perustuva yrityksen verkkosivujen design -ohje.
Kaikki mainitut työkalut on julkaistu myös avoimesti saatavilla olevina hyötyjulkaisuina Draf-yrittäjyysohjelman sivuilla.
Kirjoittaja:
Heikki Immonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu