Aprillipilojen historia Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastossa

Aprillipilojen historia on pitkä. Jo muinaiset roomalaiset harrastivat säännöllistä vuosittaista jekuttamista, jolloin he höynäyttivät toisiaan juomaan sekä likaista vettä että syömään tönkkösuolattuja kaloja. Rooman valtakunta oli tunnettu kehittyneistä viemäröintijärjestelmistään ja akvedukteistaan, mutta likaisen veden juominen oli erityisesti nuorten miesten tapa koetella rohkeuttaan. Tiedossa olivat myös likaisen veden juomisen seuraukset ja niitä koetettiin ehkäistä syömällä läpisuolattua kalaa samaan aikaan. (Journal of April Fool’s Day, 1:2014) Tästä roomalaisten tavasta juontaa juurensa sanonta ”aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle”.

Ei niin pientä pilaa

Karelia-ammattikorkeakoulun kirjaston aprillipilojen historia on sekin pitkä. Jo 1800-luvulla silloisen Pohiois-Garialan korkiagoulun yhteydessä toimineen kansankirjaston työntekijät piristivät toisiaan pilailemalla. Hurjimmissa piloissa kirjaston tarkkaan valittuihin, sivistystä ja valistusta käsitteleviin kokoelmiin piilotettiin rahvaanomaista ja siveetöntä kaunokirjallisuutta. Tämäntyyppiset pilat tosin lopetettiin pian sen jälkeen, kun eräs kirjastonkäyttäjä pyörtyi järkytyksestä havaittuaan Suomen tilastollisen käsikirjan vieressä Gustave Flaubertin Rouva Bovaryn. (Joensuun yliopisto, aprillipilojen tutkimuksen laitoksen julkaisuja, 4:1999)

1930-luvulle tultaessa aprillipilat olivat vakiintuneet jokavuotiseksi perinteeksi kirjastoissa ympäri Suomen. Toisiaan jekuttivat niin työntekijät kuin asiakkaatkin. Parhaita piloja kirjoitettiin ylös ja julkaistiin kirjoina, joita lähetettiin kaukolainoina kirjastosta toiseen. Näin kaikki Suomen kirjastot pääsivät nauttimaan samanlaisista, laadukkaista ja kontrolloiduista piloista ja syrjäisinkään kirjasto ei jäänyt paitsi hauskuudesta. (Parhaat aprillipilat 1932-1938, Suomen aprillipilojen hyväksymislautakunta)

Totta toinen puoli

Toinen maailmansota katkaisi kirjastojen aprillipilaperinteen pitkäksi aikaa, sota-aikana ei ollut sopivaa pilailla toisten kustannuksella. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun historiassa ei 1940-luvulta alkaen mainita aprillipiloja kertaakaan. Vasta korkeakoulun nimenmuutoksen jälkeen perinnettä alettiin taas elvyttää. Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastossa aprillipilojen kulta-aikaa on ollutkin 2010-luku. Karelian kirjaston henkilökunta onkin jymäyttänyt asiakkaitaan usealla eri tavalla.

Suureen suosioon nousi esimerkiksi pila, jossa kirjaston kirjat aiottiin järjestää värijärjestykseen, jotta ”se pieni punainen kirja” olisi helpompi löytää. Eräänä vuonna taas kirjastoon suunniteltiin infrapunasaunaa ja toisena vuonna kirjaston johtaja oli osallistumassa Pomo piilossa -ohjelmaan. Hyvä aprillipila on myös ajankohtainen. E-kirjojen ja äänikirjojen suosion kasvaessa kirjastokin päätti tehdä oman osansa ja lanseerata viime vuonna tenttikirjojen ääneenlukupalvelun. Jotkin pilat puolestaan eivät ole kestäneet niin hyvin aikaa. Vielä joitain vuosia sitten lainausautomaattien sormenjälkitunnistus kuulosti pilailun arvoiselta absurdilta hifiteknologialta, nyt se voisi olla todellisuutta.

Aprillipäivänä kannattaa kuitenkin muistaa, että mihinkään luettuun ei kannata luottaa ja kaikki 1.4. julkaistu tulee kyseenalaistaa. Aprillipilan voi myös nauttia drinkin muodossa. Siihen tarvitaan 4cl kuraa, 8cl vettä ja 1 pieni silli. Ainekset sekoitetaan shakerissa (myös kannellinen lasipurkki käy) ja nautitaan kertakulauksella.


Kirjoittaja:

Kioton runotar,

aka Noora Kontturi, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu