Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täydennyskoulutuksiin osallistuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulutuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallistujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuolelle jääneet osallisiksi oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdollisuuksiin työelämässä?
Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilaisille kohderyhmille soveltuvia osaamisen kehittämisen polkuja ja täydennyskoulutusta. Tässä hyödynnämme mm. erilaisia palvelumuotoilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulutusta eri kohderyhmille tulisi suunnitella ja miten koulutukseen osallistumisen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työllisyydenhoidon ammattilaisten puoleen.
Asiakastarpeet esiin työllisyystoimijoiden maakuntakierroksella
Karelian projektiasiantuntija Niina Pennanen kertoi aiemmin tässä julkaisussa hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjestämistä työpajoista. Niissä keskustelimme työllisyyttä ja työvoiman satavuutta edistävien ammattilaisten kanssa. Määrittelimme yhdessä tyypillisiä asiakasprofiileja, konkreettisia osaamisen kehittämisen tarpeita ja koulutuspolkuja, joilla osallisuus ja työllistyminen olisi erilaisille oppijoille mahdollista.
Asiakastarinoista tunnistimme mm. ikään, kansallisuuteen, kielitaitoon, työkykyyn, asuinpaikkakuntaan, tuloihin ja tuloloukkuihin, asenteisiin ja liikkuvuuteen liittyviä, osallistumista rajoittavia tekijöitä. Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauksellisia ja koulutuksellisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakastarvetta: työelämään pyrkivät kansainväliset asiakkaat ja 50+ ammatinvaihtajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuotoiseen oppimiseen ja digitalisoituvaan työelämään.
Jääkö kansainvälinen ammattilainen pysyvästi työelämän kynnykselle?
Kansainvälisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin heterogeeninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtömaassa tutkintonsa suorittaneita henkilöitä; käytännön ammattilaisia ja korkeasti koulutettuja osaajia.
Työmarkkinoita kohti pyrkiville maahanmuuttaneille henkilöille on ehdotettu vahvaa, henkilökohtaista koulutus- ja työelämäohjausta. Opiskelu ja alan vaihtaminen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asiallisesti palkattu ja mielenkiintoinen työpaikka. Koulutusorganisaatioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täydentämiseen selkeitä ja ymmärrettäviä koulutuspolkuja, joissa opintojen päätepiste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.
Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahanmuuttanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suomalaista tutkintoaan ilman työllistymistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realistinen – tai olisiko myös työelämän vastaanottokyvyssä parantamisen varaa? Myös työnantajille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansainvälisten asiakkaiden työllistymistä.
Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle
Työllisyystoimijat kohtaavat myös pitkään työelämässä tai työttömänä olleita henkilöitä, joille alan vaihto tai täydennyskoulutus on välttämättömyys, esimerkiksi työkykyyn tai työpaikkojen saatavuuteen johtuvista syistä.
Oman osaamisen kehittäjältä edellytetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktiivista oman työn johtamista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadukasta ohjausta ja mahdollisuuksia harjoitella uusia opiskelutapoja. Opiskeluun valmistavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orientoivia koulutuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.
Verkkovälitteisyys parantaa koulutuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulutuksen saavutettavuutta niillä osallistujilla, joilta puuttuvat digioppimisen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkkoyhteydet tai jopa kaikki edellä mainitut.
Korona-aika siirsi meidät kouluttajat nopeasti monipaikkaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulutusorganisaatioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloikkansa ottaneet. Myös lähiopetuksella on edelleen paikkansa. Osallisuuden ja aktiivisuuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikontaktissa ja yhteistoiminnallisessa oppimisessa.
Haasteita ratkotaan yhteistyössä, koulutus kerrallaan
Asiakasprofiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi kouluttautumisen ja työllistymisen isoihin rakenteellisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkaistaviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreettisia ratkaisuja kolmen koulutusorganisaation yhteisten pilottien kautta.
Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainittujen pajojen tuloksena hankkeemme valmistelee esimerkiksi moninaisen työyhteisön esimiestyöhön ja kansainvälisen osaajan työpaikkaohjaukseen liittyvää koulutusta. Myös palvelujen saavutettavuuteen ja tasapainoisesti monimuotoiseen opetukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.
Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoitteessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/
Kirjoittaja:
Heli Kaarniemi, suunnittelija, projektiasiantuntija, Itä-Suomen yliopisto