Categories
Osaamisella elinvoimaa Pulssi

Asiakas­pro­fii­leista konkretiaa koulu­tusten suunnit­teluun: Saavu­tet­tavan koulu­tus­polun kautta työelämään

Jatkuvan oppimisen toimijat tietävät, että täyden­nys­kou­lu­tuksiin osallis­tuvat usein samat, valmiiksi hyvän koulu­tuksen ja työmarkkina-aseman omaavat osallis­tujat. Miten saisimme jatkuvan oppimisen ja työelämän ulkopuo­lelle jääneet osalli­siksi oman osaamisen kehit­tä­miseen, uuden­laiseen opiskeluun ja sen tuomiin mahdol­li­suuksiin työelämässä?

Riverian, Karelian ja UEFin yhteinen Vauhtia uralle -hanke pyrkii tuottamaan joustavia, erilai­sille kohde­ryh­mille sovel­tuvia osaamisen kehit­tä­misen polkuja ja täyden­nys­kou­lu­tusta. Tässä hyödyn­nämme mm. erilaisia palve­lu­muo­toilun keinoja. Jotta saisimme ensi käden tietoa siitä, millaista koulu­tusta eri kohde­ryh­mille tulisi suunni­tella ja miten koulu­tukseen osallis­tu­misen kynnystä voisi madaltaa, olemme kääntyneet ohjauksen ja työlli­syy­den­hoidon ammat­ti­laisten puoleen.

Asiakas­tarpeet esiin työlli­syys­toi­mi­joiden maakuntakierroksella

Karelian projek­ti­asian­tuntija Niina Pennanen kertoi aiemmin tässä julkai­sussa hankkeen Kiteen, Outokummun ja Nurmeksen seuduilla järjes­tä­mistä työpa­joista. Niissä keskus­te­limme työlli­syyttä ja työvoiman satavuutta edistävien ammat­ti­laisten kanssa. Määrit­te­limme yhdessä tyypil­lisiä asiakas­pro­fiileja, konkreet­tisia osaamisen kehit­tä­misen tarpeita ja koulu­tus­polkuja, joilla osallisuus ja työllis­ty­minen olisi erilai­sille oppijoille mahdollista.

Asiakas­ta­ri­noista tunnis­timme mm. ikään, kansal­li­suuteen, kieli­taitoon, työkykyyn, asuin­paik­ka­kuntaan, tuloihin ja tulolouk­kuihin, asenteisiin ja liikku­vuuteen liittyviä, osallis­tu­mista rajoit­tavia tekijöitä.  Niihin pohdimme nyt hyviä ohjauk­sel­lisia ja koulu­tuk­sel­lisia ratkaisuja. Nostan tässä blogissa esiin kaksi akuuttia asiakas­tar­vetta: työelämään pyrkivät kansain­vä­liset asiakkaat ja 50+ ammatin­vaih­tajat, joiden digitaidot eivät riitä monimuo­toiseen oppimiseen ja digita­li­soi­tuvaan työelämään.

Jääkö kansain­vä­linen ammat­ti­lainen pysyvästi työelämän kynnykselle?

Kansain­vä­lisen asiakkaan profiilin alle sijoittuu varsin hetero­gee­ninen ryhmä nuoria ja vanhempia, Suomessa ja/tai lähtö­maassa tutkin­tonsa suorit­ta­neita henki­löitä; käytännön ammat­ti­laisia ja korkeasti koulu­tettuja osaajia.

Työmark­ki­noita kohti pyrki­ville maahan­muut­ta­neille henki­löille on ehdotettu vahvaa, henki­lö­koh­taista koulutus- ja työelä­mä­oh­jausta. Opiskelu ja alan vaihta­minen innostaa enemmän, kun silmissä häämöttää asial­li­sesti palkattu ja mielen­kiin­toinen työpaikka. Koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden tulisi myös muotoilla osaamisen täyden­tä­miseen selkeitä ja ymmär­ret­täviä koulu­tus­polkuja, joissa opintojen pääte­piste ja sitä seuraava käytännön työelämä hahmottuu selvänä.

Koulutus yksin ei tee autuaaksi. Jos aikuinen maahan­muut­tanut henkilö suorittaa jo toista tai kolmatta suoma­laista tutkin­toaan ilman työllis­ty­mistä, voi jo miettiä, mikä nostaa työelämän kynnyksen näin korkeaksi? Oliko alan valinta alkuunkaan realis­tinen – tai olisiko myös työelämän vastaan­ot­to­ky­vyssä paran­ta­misen varaa? Myös työnan­ta­jille suunnattava koulutus ja tuki nähdään hyvänä keinona parantaa näiden kansain­vä­listen asiak­kaiden työllistymistä.

Digitaidot ja oppimisen taidot esteenä työllistymiselle

Työlli­syys­toi­mijat kohtaavat myös pitkään työelä­mässä tai työttömänä olleita henki­löitä, joille alan vaihto tai täyden­nys­kou­lutus on välttä­mät­tömyys, esimer­kiksi työkykyyn tai työpaik­kojen saata­vuuteen johtu­vista syistä.

Oman osaamisen kehit­tä­jältä edelly­tetään vahvaa arjen ja ajankäytön hallintaa, aktii­vista oman työn johta­mista ja teknisiä taitoja. Oppiminen onnistuu, kun tarjolla on laadu­kasta ohjausta ja mahdol­li­suuksia harjoi­tella uusia opiske­lu­tapoja. Opiskeluun valmis­tavia matalan kynnyksen palveluja ja opiskelun arkeen orien­toivia koulu­tuksia tulisikin olla helposti tarjolla kaikille osaamistaan päivittäville.

Verkko­vä­lit­teisyys parantaa koulu­tuksen tarjontaa etenkin niillä alueilla, joilla julkiset liiken­neyh­teydet ovat heikot. Samalla se kuitenkin heikentää koulu­tuksen saavu­tet­ta­vuutta niillä osallis­tu­jilla, joilta puuttuvat digiop­pi­misen valmiudet, tekniset välineet, toimivat verkko­yh­teydet tai jopa kaikki edellä mainitut.

Korona-aika siirsi meidät koulut­tajat nopeasti monipaik­kaisen verkko-oppimisen maailmaan. Koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden tulisi nyt varmistaa, että myös niiden aikuiset asiakkaat ovat oman digiloik­kansa ottaneet. Myös lähio­pe­tuk­sella on edelleen paikkansa. Osalli­suuden ja aktii­vi­suuden kokemus vahvistuu eri tavalla lähikon­tak­tissa ja yhteis­toi­min­nal­li­sessa oppimisessa.

Haasteita ratkotaan yhteis­työssä, koulutus kerrallaan

Asiakas­pro­fiilien ja -tarinoiden kautta pääsemme käsiksi koulut­tau­tu­misen ja työllis­ty­misen isoihin raken­teel­lisiin tekijöihin, mutta myös pienempiin ja nopeammin ratkais­taviin arjen haasteisiin. Vauhtia uralle -hankkeessa haemme kysymyksiin konkreet­tisia ratkaisuja kolmen koulu­tusor­ga­ni­saation yhteisten pilottien kautta.

Tieto on johtanut toimintaan. Edellä mainit­tujen pajojen tuloksena hankkeemme valmis­telee esimer­kiksi moninaisen työyh­teisön esimies­työhön ja kansain­vä­lisen osaajan työpaik­kaoh­jaukseen liittyvää koulu­tusta. Myös palve­lujen saavu­tet­ta­vuuteen ja tasapai­noi­sesti monimuo­toiseen opetukseen kiinni­tetään entistä enemmän huomiota täydennyskoulutuksissamme.

Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulu­tus­pal­veluja opiske­li­joille ja yrityk­sille. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaa­li­ra­hasto ja sitä toteut­tavat yhteis­työssä Riveria, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutustu osoit­teessa: https://vauhtiauralle.wordpress.com/


Kirjoittaja:

Heli Kaarniemi, suunnit­telija, projek­ti­asian­tuntija, Itä-Suomen yliopisto

Artik­ke­likuva: Tobi palve­lusta Pexels