Miten voin parantaa ammatillista kilpailukykyäni? Työelämässä lähes jokaiselle tulee vastaan tarve tuoreistaa ja tuoda paremmin esille omaa osaamistaan. Tavoitteena voi olla työllistyminen, työpaikan tai alan vaihtaminen tai oman osaamispohjan ja ammatillisen kilpailukyvyn parantaminen. Vauhtia Uralle -hanke on ottanut ison haasteen ratkaistavakseen. Kyseessä on monitahoinen kokonaisuus, jossa tavoitellaan tehokkaita ja laaja-alaisia keinoja tulevaisuuden työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseksi.
Kuinka oman työelämäosaamisen kehittämistä pitäisi lähestyä? Tämä kysymys on haasteellinen, mutta yksi lähestymistapa on tutustua erilaisiin arvioihin siitä mitä työelämätaitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Tässä lyhyessä artikkelissa pohdiskellaan tätä näkökulmaa ja käytännön ”taktiikkaa” tämän haasteen onnistuneeseen haltuunottoon.
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys viitoittavat tulevaisuutta
Mitä nämä ns. tulevaisuuden työelämätaidot ovat ja mistä ne nousevat? Kyseessä on enemmän tai vähemmän valistunut tulkinta siitä, minkä tyyppisiä työn tekemiseen liittyviä taitoja tulevaisuuden työelämä näyttäisi toivovan. Hyvän lähtökohdan tarkasteluun tarjoaa esimerkiksi opetushallituksen v. 2019 julkaisema selvitysraportti Osaaminen 2035, joka avaa varsin moninäkökulmaisesti tätä aihealuetta. Raportissa Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) tarkastelee osaamisten merkitysten muutoksia vuoteen 2035 mennessä. OEF on työelämän ja koulutuksen asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka pyrkii ennakoimaan osaamis- ja koulutustarpeita sekä näistä seuraavia koulutuksen kehittämisehdotuksia peilaamalla tätä digitalisaation ja teknologisen kehityksen rikastamaan tulevaisuuskuvaan. Raportissa nousivat esille muutoksen hallintaa edistävien metataitojen entistä parempi haltuunotto ja käyttökyvykkyys on osaamisten keskiössä. Teknisten osaamisten osalta digitalisoitumiseen liittyvien hyödyntämisosaamisten korostuminen työtehtävästä riippumatta näyttää myös ilmeiseltä. (Opetushallitus 2019)
Raportissa käydään varsin yksityiskohtaisesti läpi 30 eri toimialaryhmän näkemyksiä osaamisista, joita oletetaan tarvittavan 2035 työelämässä. Asiakaslähtöisyys ja siihen liittyvät osaamiset tulevat jatkossakin olemaan osaamislistojen kärjessä toimialariippumattomasti. Myös kestävää kehitystä ylläpitävien osaamisten ja taitojen korostunut merkitys näkyivät läpileikkaavina asioina raportissa.
Näiden ohella jatkuvaa oppimista rajoittavia esteitä on madallettava ja tutkintoperusteisen osaamisen lisäksi on kehitettävämuita ketterämpiä osaamisen kehittämistapoja. Tarvitaan myös joustavampia rahoitusmuotoja, jotta yksilö voisi tarvelähtöisesti ja joustavasti valita mitä, missä ja milloin opiskelee. Raportti on mielenkiintoista luettavaa ja antaa paljon ajattelemisen aihetta osaamisen kehittämiseen niin yksilö- kuin toimialatasoillakin. (Opetushallitus 2019)
Innostu oman osaamisesi kehittämisestä
Jos yksilönä haluaa kehittyä ja panostaa omaan osaamiseensa näiden näkemysten puitteissa, voisi olla syytä tehdä jonkinasteista priorisointia oman osaamisensa kehittämisessä. Kaikkia tekijöitä on vaikea kehittää yhtä aikaa ja toisaalta liian monen tekijän kehittäminen syö motivoitumista. Miten tätä voisi sitten toteuttaa niin, että kehittyminen olisi myös itselle havaittavissa. Ohessa esimerkinomaisesti yksi suppea lista tulevaisuuden työelämätaidoista (Ilmarinen 2017):
Tulevaisuuden työelämätaidot top 10
- Vuorovaikutustaito
- Itsetuntemus
- Tunneälykkyys ja empatia
- Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
- Verkostoitumiskyky
- Resilienssi eli muutosjoustavuus
- Yhteistyökyky
- Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
- Kriittinen ajattelu ja luovuus
- Itseohjautuvuus
Tämä lyhyt listakin on melko hyvä ja ”valistunut arvaus” työelämätaitojen kehittymisen odotusten suhteen. Järjestystä voi toki muuttaa, esimerkiksi priorisoimalla ns. metataitoja. Niitä voisi nostaa yksilön oman kehittymispolun kärkeen. Metataidothan ovat taitoja, joita tunnistamalla ja kehittämällä voimme tehokkaasti kehittää muita omia taitoja ja taitokokonaisuuksia. Näitä metataitoja on hyvä, ja kannattaa, tunnistaa ja kehittää myös itsenäisesti.
Tästä joukosta nostamme esille erityiesti kolme työelämätaitoa kehitettävien metataitojen joukkoon. Ne ovat resilienssi eli muutosjoustavuus, itsetuntemus ja itseohjautuvuus. Miksi nämä? Ensinnäkin omaehtoisen kehittymisen motivoitumisen ylläpitämiseksi kannattaa kehittää vain muutamia asioita kerrallaan. Näin oma kehittyminen tulee paremmin itselle näkyviin ja se puolestaan vahvistaa motivoitumista itsensä kehittämiseen ja pitää kehittymisen käynnissä. Nämä kolme metataitoa tai -taitojoukkoa ovat jatkuvasti kehitettäviä ja niissä voi kehittyä koko ajan herkemmäksi ja taidokkaammaksi. Näitä taitoja kehittämällä muut listassa näkyvät taidot lähtevät kehittymään ikään kuin ”automaattisesti” tai ainakin helpommin.
Tutustu itseesi oppijana
Tulevaisuuden työelämä edellyttää entistä itsejohtoisempaa, nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä tapahtuvaa työn tekemistä. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii hyvää itsetuntemusta ja -luottamusta eli kykyä hyvää itsesäätelyyn. Näiden taitojen tarkastelu onnistuu, kun tekee itselleen tietoiseksi esimerkiksi omaan oppimiseen liittyvät metataidot, eli ”kuinka opin itselleni mieluisimmalla, ominaisimmalla tai havainnollisimmalla tavalla?” Tämä vaatii aktiivista tarkkailua ja oman toiminnan tietoista tulkintaa. Tarkkailun tuloksena näkökulma oman toiminnan itsesäätelyyn ja -johtamiseen paranee, joka taas parantaa metaosaamista ja sen osuvuutta oman toiminnan kehittämisessä.
Metaosaamisten tunnistaminen ja tiedostaminen on avaintekijä muiden taitojen tehokkaaseen kehittämiseen. Näistä on hyvä lähteä liikkeelle, oli motiivi kehittymiseen uusi työpaikka tai ammatti, oman ammattiosaamisen syventäminen, työllistymisen parantaminen, työn mielekkyyden lisääminen, tai mikä tahansa muu omaan ammatilliseen osaamiseen tai siihen liittyvän taidon parantaminen tai haltuunotto.
Konkreettisia koulutuksia ja vinkkejä siitä, miten omaa ammattiosaamista ”terästetään”, löytyy osoitteesta: https://vauhtiauralle.wordpress.com/
Vauhtia uralle -hankkeen tuloksena saadaan parempia koulutuspalveluja opiskelijoille ja yrityksille. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteuttavat yhteistyössä Riveria, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.
Kirjoittajat:
Olli Hatakka, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkeli pohjautuu Olli Hatakan blogitekstiin ”Vauhtia Uralle -hanke katsoo tulevaisuuteen” joka on julkaistu Vauhtia Uralle -hankkeen blogissa 22.11.2021.