Lisää kilpai­lu­ky­kyäsi – ota haltuun tule­vai­suu­den työelämätaidot

Miten voin paran­taa amma­til­lista kilpai­lu­ky­kyäni? Työelä­mässä lähes jokai­selle tulee vastaan tarve tuoreis­taa ja tuoda parem­min esille omaa osaa­mis­taan. Tavoit­teena voi olla työl­lis­ty­mi­nen, työpai­kan tai alan vaih­ta­mi­nen tai oman osaa­mis­poh­jan ja amma­til­li­sen kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen. Vauhtia Uralle -hanke on ottanut ison haas­teen ratkais­ta­vak­seen. Kyseessä on moni­ta­hoi­nen koko­nai­suus, jossa tavoi­tel­laan tehok­kaita ja laaja-alaisia keinoja tule­vai­suu­den työelä­mässä tarvit­ta­van osaa­mi­sen kehittämiseksi.

Kuinka oman työelä­mä­osaa­mi­sen kehit­tä­mistä pitäisi lähes­tyä? Tämä kysymys on haas­teel­li­nen, mutta yksi lähes­ty­mis­tapa on tutus­tua erilai­siin arvioi­hin siitä mitä työelä­mä­tai­toja tule­vai­suu­dessa tarvi­taan. Tässä lyhyessä artik­ke­lissa pohdis­kel­laan tätä näkö­kul­maa ja käytän­nön ”taktiik­kaa” tämän haas­teen onnis­tu­nee­seen haltuunottoon.

Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gi­nen kehitys viitoit­ta­vat tulevaisuutta

Mitä nämä ns. tule­vai­suu­den työelä­mä­tai­dot ovat ja mistä ne nouse­vat? Kyseessä on enemmän tai vähem­män valis­tu­nut tulkinta siitä, minkä tyyp­pi­siä työn teke­mi­seen liit­ty­viä taitoja tule­vai­suu­den työelämä näyt­täisi toivo­van. Hyvän lähtö­koh­dan tarkas­te­luun tarjoaa esimer­kiksi opetus­hal­li­tuk­sen v. 2019 julkai­sema selvi­tys­ra­portti Osaa­mi­nen 2035, joka avaa varsin moni­nä­kö­kul­mai­sesti tätä aihea­luetta. Rapor­tissa Osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­rumi (OEF) tarkas­te­lee osaa­mis­ten merki­tys­ten muutok­sia vuoteen 2035 mennessä. OEF on työelä­män ja koulu­tuk­sen asian­tun­ti­joista koos­tuva ryhmä, joka pyrkii enna­koi­maan osaamis- ja koulu­tus­tar­peita sekä näistä seuraa­via koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sia peilaa­malla tätä digi­ta­li­saa­tion ja tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen rikas­ta­maan tule­vai­suus­ku­vaan. Rapor­tissa nousi­vat esille muutok­sen hallin­taa edis­tä­vien meta­tai­to­jen entistä parempi haltuun­otto ja käyt­tö­ky­vyk­kyys on osaa­mis­ten keskiössä. Teknis­ten osaa­mis­ten osalta digi­ta­li­soi­tu­mi­seen liit­ty­vien hyödyn­tä­mis­osaa­mis­ten koros­tu­mi­nen työteh­tä­västä riip­pu­matta näyttää myös ilmei­seltä. (Opetus­hal­li­tus 2019)

Rapor­tissa käydään varsin yksi­tyis­koh­tai­sesti läpi 30 eri toimia­la­ryh­män näke­myk­siä osaa­mi­sista, joita olete­taan tarvit­ta­van 2035 työelä­mässä. Asia­kas­läh­töi­syys ja siihen liit­ty­vät osaa­mi­set tulevat jatkos­sa­kin olemaan osaa­mis­lis­to­jen kärjessä toimia­la­riip­pu­mat­to­masti. Myös kestä­vää kehi­tystä yllä­pi­tä­vien osaa­mis­ten ja taito­jen koros­tu­nut merki­tys näkyi­vät läpi­leik­kaa­vina asioina raportissa.

Näiden ohella jatku­vaa oppi­mista rajoit­ta­via esteitä on madal­let­tava ja tutkin­to­pe­rus­tei­sen osaa­mi­sen lisäksi on kehi­tet­tä­vä­muita kette­räm­piä osaa­mi­sen kehit­tä­mis­ta­poja. Tarvi­taan myös jous­ta­vam­pia rahoi­tus­muo­toja, jotta yksilö voisi tarve­läh­töi­sesti ja jous­ta­vasti valita mitä, missä ja milloin opis­ke­lee. Raportti on mielen­kiin­toista luet­ta­vaa ja antaa paljon ajat­te­le­mi­sen aihetta osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen niin yksilö- kuin toimia­la­ta­soil­la­kin. (Opetus­hal­li­tus 2019)

Innostu oman osaa­mi­sesi kehittämisestä

Jos yksi­lönä haluaa kehit­tyä ja panos­taa omaan osaa­mi­seensa näiden näke­mys­ten puit­teissa, voisi olla syytä tehdä jonki­nas­teista prio­ri­soin­tia oman osaa­mi­sensa kehit­tä­mi­sessä. Kaikkia teki­jöitä on vaikea kehit­tää yhtä aikaa ja toisaalta liian monen tekijän kehit­tä­mi­nen syö moti­voi­tu­mista. Miten tätä voisi sitten toteut­taa niin, että kehit­ty­mi­nen olisi myös itselle havait­ta­vissa. Ohessa esimer­kin­omai­sesti yksi suppea lista tule­vai­suu­den työelä­mä­tai­doista (Ilma­ri­nen 2017):

Tule­vai­suu­den työelä­mä­tai­dot top 10

1. Vuoro­vai­ku­tus­taito
2. Itse­tun­te­mus
3. Tunneä­lyk­kyys ja empatia
4. Kyky tunnis­taa ja kehit­tää omaa osaamista
5. Verkos­toi­tu­mis­kyky
6. Resi­lienssi eli muutosjoustavuus
7. Yhteis­työ­kyky
8. Kyky toimia erilai­sissa ympä­ris­töissä ja kulttuureissa
9. Kriit­ti­nen ajat­telu ja luovuus
10. Itseoh­jau­tu­vuus

Tämä lyhyt lista­kin on melko hyvä ja ”valis­tu­nut arvaus” työelä­mä­tai­to­jen kehit­ty­mi­sen odotus­ten suhteen. Järjes­tystä voi toki muuttaa, esimer­kiksi prio­ri­soi­malla ns. meta­tai­toja. Niitä voisi nostaa yksilön oman kehit­ty­mis­po­lun kärkeen. Meta­tai­dot­han ovat taitoja, joita tunnis­ta­malla ja kehit­tä­mällä voimme tehok­kaasti kehit­tää muita omia taitoja ja taito­ko­ko­nai­suuk­sia. Näitä meta­tai­toja on hyvä, ja kannat­taa, tunnis­taa ja kehit­tää myös itsenäisesti.

Tästä joukosta nostamme esille erityiesti kolme työelä­mä­tai­toa kehi­tet­tä­vien meta­tai­to­jen jouk­koon. Ne ovat resi­lienssi eli muutos­jous­ta­vuus, itse­tun­te­mus ja itseoh­jau­tu­vuus. Miksi nämä? Ensin­nä­kin omaeh­toi­sen kehit­ty­mi­sen moti­voi­tu­mi­sen yllä­pi­tä­mi­seksi kannat­taa kehit­tää vain muuta­mia asioita kerral­laan. Näin oma kehit­ty­mi­nen tulee parem­min itselle näky­viin ja se puoles­taan vahvis­taa moti­voi­tu­mista itsensä kehit­tä­mi­seen ja pitää kehit­ty­mi­sen käyn­nissä. Nämä kolme meta­tai­toa tai -taito­jouk­koa ovat jatku­vasti kehi­tet­tä­viä ja niissä voi kehit­tyä koko ajan herkem­mäksi ja taidok­kaam­maksi. Näitä taitoja kehit­tä­mällä muut listassa näkyvät taidot lähte­vät kehit­ty­mään ikään kuin ”auto­maat­ti­sesti” tai ainakin helpommin.

Tutustu itseesi oppijana

Tule­vai­suu­den työelämä edel­lyt­tää entistä itse­joh­toi­sem­paa, nopeam­min muut­tu­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä tapah­tu­vaa työn teke­mistä. Tähän haas­tee­seen vastaa­mi­nen vaatii hyvää itse­tun­te­musta ja -luot­ta­musta eli kykyä hyvää itse­sää­te­lyyn. Näiden taito­jen tarkas­telu onnis­tuu, kun tekee itsel­leen tietoi­seksi esimer­kiksi omaan oppi­mi­seen liit­ty­vät meta­tai­dot, eli ”kuinka opin itsel­leni mielui­sim­malla, ominai­sim­malla tai havain­nol­li­sim­malla tavalla?” Tämä vaatii aktii­vista tark­kai­lua ja oman toimin­nan tietoista tulkin­taa. Tark­kai­lun tulok­sena näkö­kulma oman toimin­nan itse­sää­te­lyyn ja -johta­mi­seen paranee, joka taas paran­taa metao­saa­mista ja sen osuvuutta oman toimin­nan kehittämisessä. 

Metao­saa­mis­ten tunnis­ta­mi­nen ja tiedos­ta­mi­nen on avain­te­kijä muiden taito­jen tehok­kaa­seen kehit­tä­mi­seen. Näistä on hyvä lähteä liik­keelle, oli motiivi kehit­ty­mi­seen uusi työpaikka tai ammatti, oman ammat­tio­saa­mi­sen syven­tä­mi­nen, työl­lis­ty­mi­sen paran­ta­mi­nen, työn mielek­kyy­den lisää­mi­nen, tai mikä tahansa muu omaan amma­til­li­seen osaa­mi­seen tai siihen liit­ty­vän taidon paran­ta­mi­nen tai haltuunotto.

Konkreet­ti­sia koulu­tuk­sia ja vink­kejä siitä, miten omaa ammat­tio­saa­mista ”teräs­te­tään”, löytyy osoit­teesta: https://vauhtiauralle.wordpress.com/

Vauhtia uralle -hank­keen tulok­sena saadaan parem­pia koulu­tus­pal­ve­luja opis­ke­li­joille ja yrityk­sille. Hanketta rahoit­ta­vat Euroo­pan sosi­aa­li­ra­hasto ja Etelä-Savon ELY-keskus ja sitä toteut­ta­vat yhteis­työssä Riveria, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopisto.

---

Kirjoit­ta­jat:

Olli Hatakka, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Salla Anttila, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­keli pohjau­tuu Olli Hatakan blogi­teks­tiin ”Vauhtia Uralle -hanke katsoo tule­vai­suu­teen” joka on julkaistu Vauhtia Uralle -hank­keen blogissa 22.11.2021.