Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa yksilön mahdollisuutta elää omannäköistä elämää ja mahdollisuutta määritellä mihin toimintaan tai palveluun osallistuu. Tänä päivänä osallisuuteen kuuluu vahvasti myös digiosallisuus. Digiosallisuudessa ei ole kyse vain ihmisten digitaidoista vaan myös digiympäristöt ja -palvelut on ensi sijassa suunniteltava helppokäyttöisiksi, saavutettaviksi ja turvallisiksi, jotta mahdollisimman vähän jäisi käyttäjän taitojen varaan. (Valtioneuvosto 2021). Digituki on sähköisen asioinnin, palveluiden ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. (Digi- ja väestövirasto 2022).
Arjessamme eri viranomaiset tarjoavat yhä enemmän palvelujaan digitaalisesti. Yksi kansallisista tavoitteista on, että vuonna 2025 sotepalveluista 45% hoidetaan etänä sähköisin välinein (puhelin, chat, etäpalvelut) (Valtioneuvosto 2022.) Jo nyt monet asiointipalvelut, kuten muutosverokortin tilaaminen, hoituvat nopeammin verkossa. Oma kokemukseni asioimisesta vero.fi -palvelussa ei ollut viimeisen uudistuksen jälkeen helppo, kun taas jonkun toisen mielestä sivut ovat nyt kätevämmät käyttää. Digipalvelut luultavasti kuitenkin helpottavat meistä suurimman osan arkea. Pääsemme nopeasti palveluihin vain kirjautumalla sovelluksiin, hyväksymällä käyttöehdot ja pitämällä huolen tietosuojasta. Olemmehan digiosallisina vastuussa itse myös digiturvallisuudesta.
Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten digiosallisuus
SoTyDigi-hankkeen kohderyhmässä ovat sosiaali- ja työllisyyspalvelujen asiakkaat, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat työikäiset. Tässä kontekstissa digiosallisuus ei ole näyttäytynyt kovin yksinkertaisena. Hankkeen asiakastyöpajoissa on tutustuttu perusasioihin eli erilaisten palvelujen ja sovellusten olemassa oloon ja käyttöön. On pohdittu, miten asiakas, joka ei omista älylaitteita tai ei halua tai osaa käyttää sähköpostia tai omista verkkopankkitunnuksia, voi tänä päivänä päästä yhteiskunnan palveluihin osalliseksi. Kyseessä voi olla työhön tai koulutukseen pääseminen tai arkisten asioiden (terveys, laskujen maksaminen, muuttoilmoitus ym.) hoitaminen arjessa.
Työpajoissa olemme esitelleet asiakkaille yleisimmät sähköiset kansalliset viranomaisasiointipalvelut ja paikalliset sotepalvelut. Tietoturva-asioitakin on sivuttu opastusten aikana. On käynyt ilmi, että sosiaali- ja työllisyyspalvelujen asiakkailla on hyvin erilaiset valmiudet ja motivaatio käyttää digipalveluja. Myös näiden palvelujen työntekijöillä on erilaiset digiohjausvalmiudet ja erilaiset mahdollisuudet järjestää esimerkiksi asiakaslaitteita. Käytössä on jo myös paljon hyviä osallistavia digiohjauskäytänteitä ja innostusta hankkia tarvittavia laitteita asiakkaiden osallistamiseen.
Työntekijän rooli digitukijana
Sosiaali- ja työllisyyspalvelujen työntekijöillä on nyt uusi rooli asiakkaidensa digitukijana. Työntekijän on mahdollista vahvistaa asiakkaan digiosallisuutta palveluohjauksen aikana asiakaslähtöisesti esimerkiksi tapaamisessa älypuhelimen Teams-sovelluksella. Myös kuntouttava työtoiminta soveltuu yhdeksi oikeaksi ”harjoittelupaikaksi” eri viranomaisten digipalvelujen käyttämiseen. Kyseessä voi olla oikea asiointiharjoitus, joka tuo asiakkaan hetkeksi digiosalliseksi digiyhteiskuntaan. Osallisuuden toteutumisen näkökulmasta jokaisessa kuntouttavassa työtoiminnassa tulisi olla harjoitteluun tarkoitetut asiakaslaitteet ja verkkoyhteydet. Ihannetapauksessa harjoittelut osallistavat myös hankkimaan itselle tarvittavia tunnuksia ja sovelluksia, ehkä laitteitakin.
Osallisuuteen kytkeytyy vahvasti motivaation ja merkityksellisyyden kokemukset
Digitaitojen opettelua on hankala motivoida pelkästään ulkoapäin. Jos asiakkaat pitävät tärkeänä kuulumisen itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä vaikuttamisen itselle tärkeisiin asioihin, on helpompi innostaa käyttämään niissä myös sähköisiä palveluja. Digitaalinen maailma voi myös auttaa yhdessä tekemiseen ja tarjota mahdollisuuksia osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen. Tämä vahvistaa osallistujan vaikuttamismahdollisuuksia myös toiminnan ulkopuolella. Tärkeä kysymys on, minkä ihminen kokee itselleen niin tärkeäksi ja merkitykselliseksi esimerkiksi älylaitteiden ja ylipäätään digitalisaation käyttämisessä, että on valmis ylittämään itsensä. Tällöin uuden opettelu tai jo hankitun taidon soveltaminen muuallakin on helpompaa.
Palvelujen digitalisoituminen voi heikentää yksilön osallistumista yhteiskuntaan, ellei rinnalle jää muuta vaihtoehtoa hoitaa asioita. Nähtäväksi jää minkälaisia vaikutuksia työllisyyteen saavutetaan hallituksen linjaamalla pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla, jonka tarkoituksena on kääntää työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palvelut työhakijoiden tarpeisiin nykyistä tehokkaammin, verkossa. On muistettava, että pelkkä palvelujen digitalisoiminen ei itsessään lisää osallisuutta, ellei samaan aikaan huolehdita tarvittavasta digiosaamisen lisäämisestä. Paremmilla digitaidoilla on sen sijaan vaikutusta työllistymiseen, mikä lisää osallisuutta yhteiskunnassa.
Viimeistään nyt on nähtävä digituen rakentaminen palveluihin yhteisenä asiana: kuka tietää parhaiten mihin kohtaan palveluketjuja tukea olisi paras sijoittaa? Mikä toimii, kenelle ja missä vaiheessa? Tarvitaan empatiaa ja luottamusta, joka rakentaa aitoa kohtaamista ja osallisuutta, että oikeat asiakkaat ja palveluntuottajat voivat yhdessä kehittää parempaa digiosallisuutta ja -palveluja.
SoTyDiGi-hanke mahdollistaa syksyllä 2022 sosiaali- ja työllisyysalan toimijoiden kehittää ja kokeilla asiakaslähtöisiä pilotteja esimerkiksi etäohjauksen toteuttamiseen tai digituen antamiseen asiakkaille.
Vain kokeilemalla voi oppia uutta. Hankkeen aikana oma tietoisuuteni digipalveluista ja -laitteista sekä digiturvallisuudesta on lisääntynyt kiitettävästi. Tämä on tapahtunut kantapään kautta: kyselemällä ja opettelemalla ottamaan haltuun uusia palveluja ja sovelluksia sekä seuraamalla mm. Digi- ja väestöviraston tuottamia hyviä opiskelumateriaaleja.
Kirjoittaja:
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija, SoTyDigi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Digi- ja väestövirasto. 2022. Digituki. https://dvv.fi/digituki
Valtioneuvosto 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-287-9
Valtioneuvosto 2022. Suomen kestävän kasvun ohjelma.
Digituki – Taitoja tuen antajalle. https://www.eoppiva.fi/kurssit/digituki-taitoja-tuen-antajalle/#/lessons/Ho_iG2jNmKRaYQtTvMSZVb-twmXSkyId
THL. Edistääkö toiminta osallisuutta? 24 apukysymystä.
Artikkelikuva: Anna Shvets palvelusta Pexels