En

Pääse­vätkö kaikki osal­li­siksi digitalisaatiosta?

Osal­li­suus omassa elämässä tarkoit­taa yksilön mahdol­li­suutta elää oman­nä­köistä elämää ja mahdol­li­suutta määri­tellä mihin toimin­taan tai palve­luun osal­lis­tuu. Tänä päivänä osal­li­suu­teen kuuluu vahvasti myös digio­sal­li­suus.  Digio­sal­li­suu­dessa ei ole kyse vain ihmis­ten digi­tai­doista vaan myös digiym­pä­ris­töt ja -palve­lut on ensi sijassa suun­ni­tel­tava help­po­käyt­töi­siksi, saavu­tet­ta­viksi ja turval­li­siksi, jotta mahdol­li­sim­man vähän jäisi käyt­tä­jän taito­jen varaan. (Valtio­neu­vosto 2021). Digi­tuki on sähköi­sen asioin­nin, palve­lui­den ja lait­tei­den käytön tukea, jonka tarkoi­tuk­sena on auttaa asia­kasta itse­näi­seen turval­li­seen lait­teen käyt­töön ja sähköi­seen asioin­tiin. (Digi- ja väes­tö­vi­rasto 2022).

Arjes­samme eri viran­omai­set tarjoa­vat yhä enemmän palve­lu­jaan digi­taa­li­sesti. Yksi kansal­li­sista tavoit­teista on, että vuonna 2025 sote­pal­ve­luista 45% hoide­taan etänä sähköi­sin väli­nein (puhelin, chat, etäpal­ve­lut) (Valtio­neu­vosto 2022.) Jo nyt monet asioin­ti­pal­ve­lut, kuten muutos­ve­ro­kor­tin tilaa­mi­nen, hoitu­vat nopeam­min verkossa. Oma koke­muk­seni asioi­mi­sesta vero.fi -palve­lussa ei ollut viimei­sen uudis­tuk­sen jälkeen helppo, kun taas jonkun toisen mielestä sivut ovat nyt käte­väm­mät käyttää. Digi­pal­ve­lut luul­ta­vasti kuiten­kin helpot­ta­vat meistä suurim­man osan arkea. Pääsemme nopeasti palve­lui­hin vain kirjau­tu­malla sovel­luk­siin, hyväk­sy­mällä käyt­tö­eh­dot ja pitä­mällä huolen tieto­suo­jasta. Olem­me­han digio­sal­li­sina vastuussa itse myös digiturvallisuudesta.

Haavoit­tu­vassa asemassa olevien työi­käis­ten digiosallisuus

SoTy­Digi-hank­keen kohde­ryh­mässä ovat sosi­aali- ja työl­li­syys­pal­ve­lu­jen asiak­kaat, erityi­sesti haavoit­tu­vassa asemassa olevat työi­käi­set. Tässä konteks­tissa digio­sal­li­suus ei ole näyt­täy­ty­nyt kovin yksin­ker­tai­sena. Hank­keen asia­kas­työ­pa­joissa on tutus­tuttu perus­asioi­hin eli erilais­ten palve­lu­jen ja sovel­lus­ten olemassa oloon ja käyt­töön. On pohdittu, miten asiakas, joka ei omista älylait­teita tai ei halua tai osaa käyttää sähkö­pos­tia tai omista verk­ko­pank­ki­tun­nuk­sia, voi tänä päivänä päästä yhteis­kun­nan palve­lui­hin osal­li­seksi. Kyseessä voi olla työhön tai koulu­tuk­seen pääse­mi­nen tai arkis­ten asioi­den (terveys, lasku­jen maksa­mi­nen, muut­toil­moi­tus ym.) hoita­mi­nen arjessa. 

Työpa­joissa olemme esitel­leet asiak­kaille ylei­sim­mät sähköi­set kansal­li­set viran­omai­s­asioin­ti­pal­ve­lut ja paikal­li­set sote­pal­ve­lut. Tieto­turva-asioi­ta­kin on sivuttu opas­tus­ten aikana. On käynyt ilmi, että sosi­aali- ja työl­li­syys­pal­ve­lu­jen asiak­kailla on hyvin erilai­set valmiu­det ja moti­vaa­tio käyttää digi­pal­ve­luja. Myös näiden palve­lu­jen työn­te­ki­jöillä on erilai­set digioh­jaus­val­miu­det ja erilai­set mahdol­li­suu­det järjes­tää esimer­kiksi asia­kas­lait­teita.  Käytössä on jo myös paljon hyviä osal­lis­ta­via digioh­jaus­käy­tän­teitä ja innos­tusta hankkia tarvit­ta­via lait­teita asiak­kai­den osallistamiseen.

Työn­te­ki­jän rooli digitukijana

Sosi­aali- ja työl­li­syys­pal­ve­lu­jen työn­te­ki­jöillä on nyt uusi rooli asiak­kai­densa digi­tu­ki­jana. Työn­te­ki­jän on mahdol­lista vahvis­taa asiak­kaan digio­sal­li­suutta palve­luoh­jauk­sen aikana asia­kas­läh­töi­sesti esimer­kiksi tapaa­mi­sessa älypu­he­li­men Teams-sovel­luk­sella. Myös kuntout­tava työtoi­minta sovel­tuu yhdeksi oikeaksi ”harjoit­te­lu­pai­kaksi” eri viran­omais­ten digi­pal­ve­lu­jen käyt­tä­mi­seen. Kyseessä voi olla oikea asioin­ti­har­joi­tus, joka tuo asiak­kaan hetkeksi digio­sal­li­seksi digiyh­teis­kun­taan. Osal­li­suu­den toteu­tu­mi­sen näkö­kul­masta jokai­sessa kuntout­ta­vassa työtoi­min­nassa tulisi olla harjoit­te­luun tarkoi­te­tut asia­kas­lait­teet ja verk­ko­yh­tey­det. Ihan­ne­ta­pauk­sessa harjoit­te­lut osal­lis­ta­vat myös hank­ki­maan itselle tarvit­ta­via tunnuk­sia ja sovel­luk­sia, ehkä laitteitakin.

Osal­li­suu­teen kytkey­tyy vahvasti moti­vaa­tion ja merki­tyk­sel­li­syy­den kokemukset

Digi­tai­to­jen opet­te­lua on hankala moti­voida pelkäs­tään ulkoa­päin.  Jos asiak­kaat pitävät tärkeänä kuulu­mi­sen itselle tärkei­siin ryhmiin ja yhtei­söi­hin sekä vaikut­ta­mi­sen itselle tärkei­siin asioi­hin, on helpompi innos­taa käyt­tä­mään niissä myös sähköi­siä palve­luja. Digi­taa­li­nen maailma voi myös auttaa yhdessä teke­mi­seen ja tarjota mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua yhtei­sen hyvän tuot­ta­mi­seen ja jaka­mi­seen. Tämä vahvis­taa osal­lis­tu­jan vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia myös toimin­nan ulko­puo­lella. Tärkeä kysymys on, minkä ihminen kokee itsel­leen niin tärkeäksi ja merki­tyk­sel­li­seksi esimer­kiksi älylait­tei­den ja ylipää­tään digi­ta­li­saa­tion käyt­tä­mi­sessä, että on valmis ylit­tä­mään itsensä. Tällöin uuden opet­telu tai jo hanki­tun taidon sovel­ta­mi­nen muual­la­kin on helpompaa. 

Palve­lu­jen digi­ta­li­soi­tu­mi­nen voi heiken­tää yksilön osal­lis­tu­mista yhteis­kun­taan, ellei rinnalle jää muuta vaih­toeh­toa hoitaa asioita. Nähtä­väksi jää minkä­lai­sia vaiku­tuk­sia työl­li­syy­teen saavu­te­taan halli­tuk­sen linjaa­malla pohjois­mai­sella työvoi­ma­pal­ve­lu­mal­lilla, jonka tarkoi­tuk­sena on kääntää työvoi­ma­po­li­tii­kan suuntaa passii­vi­sesta aktii­vi­seen ja kohden­taa palve­lut työha­ki­joi­den tarpei­siin nykyistä tehok­kaam­min, verkossa. On muis­tet­tava, että pelkkä palve­lu­jen digi­ta­li­soi­mi­nen ei itses­sään lisää osal­li­suutta, ellei samaan aikaan huoleh­dita tarvit­ta­vasta digio­saa­mi­sen lisää­mi­sestä. Parem­milla digi­tai­doilla on sen sijaan vaiku­tusta työl­lis­ty­mi­seen, mikä lisää osal­li­suutta yhteiskunnassa.

Viimeis­tään nyt on nähtävä digi­tuen raken­ta­mi­nen palve­lui­hin yhtei­senä asiana: kuka tietää parhai­ten mihin kohtaan palve­lu­ket­juja tukea olisi paras sijoit­taa? Mikä toimii, kenelle ja missä vaiheessa? ​ Tarvi­taan empa­tiaa ja luot­ta­musta, joka raken­taa aitoa kohtaa­mista ja osal­li­suutta, että oikeat asiak­kaat ja palve­lun­tuot­ta­jat voivat yhdessä kehit­tää parem­paa digio­sal­li­suutta ja -palveluja.

SoTy­DiGi-hanke mahdol­lis­taa syksyllä 2022 sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan toimi­joi­den kehit­tää ja kokeilla asia­kas­läh­töi­siä pilot­teja esimer­kiksi etäoh­jauk­sen toteut­ta­mi­seen tai digi­tuen anta­mi­seen asiakkaille.

Vain kokei­le­malla voi oppia uutta. Hank­keen aikana oma tietoi­suu­teni digi­pal­ve­luista ja -lait­teista sekä digi­tur­val­li­suu­desta on lisään­ty­nyt kiitet­tä­västi. Tämä on tapah­tu­nut kanta­pään kautta: kyse­le­mällä ja opet­te­le­malla otta­maan haltuun uusia palve­luja ja sovel­luk­sia sekä seuraa­malla mm. Digi- ja väes­tö­vi­ras­ton tuot­ta­mia hyviä opis­ke­lu­ma­te­ri­aa­leja.

Kirjoit­taja:

Seija Olla­ranta, projek­ti­asian­tun­tija, SoTy­Digi-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Digi- ja väes­tö­vi­rasto. 2022. Digi­tuki. https://dvv.fi/digituki

Valtio­neu­vosto 2021. Digio­sal­li­suu­den käsite ja keskei­set osa-alueet. Digio­sal­li­suus Suomessa -hank­keen väli­ra­portti. Valtio­neu­vos­ton selvi­tys- ja tutki­mus­toi­min­nan julkai­susarja 2021:25 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-287-9

Valtio­neu­vosto 2022. Suomen kestä­vän kasvun ohjelma.

Digi­tuki – Taitoja tuen anta­jalle. https://www.eoppiva.fi/kurssit/digituki-taitoja-tuen-antajalle/#/lessons/Ho_iG2jNmKRaYQtTvMSZVb-twmXSkyId

THL. Edis­tääkö toiminta osal­li­suutta? 24 apukysymystä.

Artik­ke­li­kuva: Anna Shvets palve­lusta Pexels

pulssin etusivu