Energian rooli arjessa on kasvamassa, kun energian tuotannossa ja käytössä siirrytään yhä vähähiilisempiin menetelmiin. Käynnissä olevan energiamurroksen kannalta kansalaisiin ja heidän ilmasto- ja energiavalintoihinsa kohdistuu yhä enemmän kiinnostusta ja painetta energiamurroksen toteuttajina sekä aktiivisina ilmastopolitiikan toimijoina. Taloudelliset seikat ovat saaneet monet pohtimaan miten ottaa enemmän päätäntävaltaa omasta energiantuotannosta sekä energian käytöstä. Myös vallitseva geopoliittinen tilanne voi saada kiinnostumaan omasta energiankulutuksesta, energiaomavaraisuudesta sekä energiapolitiikasta.
Energia-alan päätöksenteossa keskeisiä ovat aikaisemmin olleet tekniset ja taloudelliset näkökulmat. Viime vuosina ilmastotavoitteet ja niiden myötä ympäristönäkökulmat ovat nousseet voimakkaammin osaksi energiapolitiikkaa. Tämän lisäksi energiapoliittiseen keskusteluun on nostettu mukaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta kuvaavia käsitteitä, kuten energiaoikeudenmukaisuus, energiademokratia sekä energiaköyhyys.
Oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat mukana energiamurroksessa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus näyttäytyy energiamurroksessa energiaoikeudenmukaisuutena, jossa jaetaan oikeudenmukaisesti energiapalveluiden hyödyt ja haitat sekä pyritään edistämään osallistavampaa, vastavuoroista viestintää osana energiapoliittista päätöksentekoa.
Energiademokratia taas näyttäytyy yhteiskuntana, joka pyrkii korvaamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla. Energiademokratiassa on tärkeää, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet ryhtyä energian pientuottajiksi. Energiademokratiassa tämä tarkoittaa energiajärjestelmän hajautumista: useampi kansalainen toimii itse energian kuluttajana, energian tuottajana, energiapalveluiden tuottajana sekä päätöksentekijänä.
Energiaoikeudenmukaisuuteen ja energiademokratiaan kytkeytyy myös käsite energiaköyhyys. Energiaköyhyyden tilassa kansalaisilla ei ole varaa energiapalveluihin alhaisten tulojen, korkeiden energiakustannusten tai kodin huonon energiatehokkuuden takia. Energiakansalaisuudella ja energiayhteisöillä on nähty olevan energiaköyhyyttä vähentäviä tekijöitä. Energiamurros ei kuitenkaan etene alueellisesti tasa-arvoisesti. Tämä koskee erityisesti väestöltään taantuvia tai muuttotappiollisia alueita. Tulevaisuudessa hajautetut virtuaaliset energiayhteisöt voivat hieman helpottaa alueellista epätasa-arvoa sekä edistää energiakansalaisuutta osana yhteisöjä.
Energiakansalaisuus muuttaa kuluttajan roolin aktiiviseksi – keskiössä arjen valinnat
Energiamurroksen kannalta keskeinen piirre erityisesti sähköenergiajärjestelmien murroksessa on asiakkaiden (customer) roolin siirtyminen sähkönkäyttäjistä (consumer) myös sähköntuottajiksi (producer) sekä ohjattavissa olevien resurssien tarjoajiksi (provider). Edellä mainitut roolit muodostava ns. aktiivisen asiakkaan (prosumer), joka voi olla yksittäinen kotitalous, taloyhtiö, korttelikokonaisuus, yritys tai virtuaalinen yhteisö.
Energiakansalaisuus mielletään ihmisen aktiiviseksi osallistumiseksi eri energiajärjestelmiin sekä energiapolitiikan ja uutisten seuraamiseen. Energiakansalainen ottaa osaa energiakeskusteluihin ja eri energiavalintojen tekemiseen, seuraa ja optimoi omaa energiankulutustaan ja on tietoinen mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöön esimerkiksi teknologisten laitteiden ja digitalisaation avulla.
Jo pelkkä kulutuksen muuttaminen on tärkeää silloin, kun energiaa ei pystytä tuottamaan itsenäisesti tai yhteisönä. Tämä näkökulma mahdollistaa kaikille energiakansalaisuuden ja osallisuuden kestävämpään energiajärjestelmään arjen kulutusta muuttamalla.
Energiakansalaisuuden eri tasot
Peruskuluttaja käyttää pääasiallisesti jonkun muun tuottamaa ja jakelemaa energiaa eikä seuraa aktiivisesti energiaan liittyvää uutisointia.
Aktiivinen kuluttaja on enemmän tietoinen omasta kulutuksestaan, energiasta ja energiatehokkuudesta yleensä, ja tekee aktiivisia toimenpiteitä parantaakseen esimerkiksi energiatehokkuuttaan. Aktiivinen kuluttaja seuraa energiakeskustelua eri medioista.
Aktiivinen energiakansalainen/prosumer tuottaa itse energiaa, optimoi mahdollisesti omaa energiankulutustaan teknologian ja datan avulla sekä osallistuu aktiivisesti energiamarkkinoille. Aktiivinen energiakansalainen saattaa luoda omia keskusteluryhmiä sekä kommentoi/neuvoo muita ryhmän jäseniä. Aktiivinen energiakansalainen osallistuu myös päätöksenteon kuntatason keskusteluun aktiivisesti.
Prosumer ja innosumer kehittää aktiivisesti käyttämäänsä energiateknologiaa ja dataa sekä mahdollisesti sovelluksia ja palveluita omaan tai toisten käyttöön.
Energiakansalaisuuden osallistumisen tasoihin liittyy paljon uusia teknologisia ratkaisuja tuotannon ja palveluiden sekä osallistamisen osalta. Digitaaliset viestintäpalvelut ovat tärkeässä roolissa vertaistuen, osallistamisen, joukkoistamisen sekä suoran vaikuttamisen näkökulmasta.
Energiakansalaisuuden perustana on taito lukea energiatietoa
Energiakansalaisuuden kannalta merkittävää on energiatiedon lukutaito eli kyky tunnistaa energiatiedon tarpeita sekä tiedonlähteitä ja käyttää lähteitä tarvitun tiedon hankkimiseksi. Lisäksi on tarpeen osata arvioida tiedon laatua ja tilanteeseen sopivuutta sekä analysoida, ymmärtää ja käyttää tietoa energiapäätökseen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että on olemassa mittareita ja muita välineitä, joilla energiatiedon lukutaitoa voidaan arvioida. Niiden avulla saadaan tietoa energiatiedon ja siihen liittyvän koulutuksen tarpeista.
Energiatiedon lukutaidolla on merkittävä vaikutus ilmastotavoitteisiin: suurempi tietoisuus energia-asioista johtaa todennäköisesti niin taloudellisesti kuin ilmaston kannalta parempiin valintoihin ja energiakäyttäytymisen muutoksiin. Tutkijoiden mukaan energiatiedon lukutaidon tulisikin olla kansalaistaito, sillä energiaan liittyviä ratkaisuja tehdään joka päivä. Vähäinen tai olematon energiatiedon lukutaito saattaa rajoittaa merkittävästi yksilön mahdollisuuksia tehdä oikeita ja energiatehokkaita valintoja sekä päätöksiä. Tällaisia perusarkeen liittyviä päätöksiä ja valintoja ovat mm. sähkön ja veden käyttö, sähkö- tai lämpösopimus, lämmitysmuodon valinta, laitehankinnat ja ajoneuvojen hankinnat sekä käyttö.
Energiamurros tulee digitalisaation myötä monipuolistamaan energiamarkkinoita, palveluita ja teknologioita. Samalla energiaan liittyvä lukutaito voi myös monimutkaistua automatisoinnista ja älylaitteista huolimatta. Tietoa tulee olemaan merkittäväsi nykyistä enemmän, ja siitä pitää osata suodattaa oleellinen. Digitalisaation tuomat työkalut auttavat optimoimaan energiankulutuksen päätöksiä, mutta ns. pakotetulla käytöllä eli ihmisen omilla lopullisilla valinnoilla on vielä pitkään merkitystä.
Energiakansalaisuus on myös toteutettavissa energiayhteisön keinoin
Energiakansalaisuus voidaan nähdä monen kohdalla myös yhteisöllisenä toimintana eli energiayhteisöinä. Energiayhteisöjen muodostamiseen kannustaa merkittävästi uusiutuvan energian, etenkin aurinkoenergian ja lämpöpumpputeknologian, laskevat hinnat ja kehittyneet teknologiat.
Energiayhteisöjen toimintamalli perustuu pitkälti jakamistalouteen. Jakamistaloudella viitataan yleensä yhteiseen tai yhteisölliseen kuluttamiseen, käyttöön sekä tuotantoon.Nykyaikainen jakamistalouden malli on yhdistelmä yhteisöllisiä toimintatapoja sekä moderneja yhteydenpidon muotoja.Jakamistalouden liittyy myös läheisesti termi yhteisöllinen kulutus (collaborative consumption).
Energiayhteisöjen erityisenä vahvuutena voidaan pitää yhteisöjen riippumattomuutta sekä suurempaa energiaomavaraisuutta ja päätäntävaltaa energiasta, mitkä koetaan tärkeinä kriteereinä yhteisöjä muodostaessa. Yhteisöllisen energian tuotannossa ja energiakansalaisuuden edistämisessä keskeisenä vahvuutena on usean kansalaisen mahdollisuus osallistua aktiivisemmin energian tuotantoon. Lisäksi pienimuotoistenkin energiayhteisöjen yhteisinvestoinnit voivat muuttua kannattaviksi verrattuna yksilön tekemään investointiin.
Energiayhteisöissä korostuvat yksittäisten energiakansalaisten yhteinen arvopohja ja identiteetti. Paikkasidonnaisissa lähienergiayhteisöissä identiteetti kytkeytyy lähiympäristöön ja siihen, kuinka energiayhteisöllä voidaan vastata sen haasteisiin. Hajautettujen eli virtuaalisten energiayhteisöjen osalta identiteetti rakentuu esimerkiksi yhteisistä kiinnostuksenkohteista, kuten uusiutuvan energian teknologiasta tai kestävästä kehityksestä. Yhteisön yhteiset arvot ja identiteetti luovat pohjan jaetun näkemyksen ja hyväksyttävyyden yhteisön perustamisessa ja myöhemmin yhteisön kaikessa toiminnassa sekä kehittämisessä. Yhteisöllinen hallinnointi ja omistajuus takaavat sen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan, ja hyödyt sekä riskit jakaantuvat reilusti kaikkien jäsenten kesken.
Energiayhteisöjen kannalta suurimmat mahdollisuudet kasvulle ovat siellä, jossa useat yksilöt jo jakavat tai haluaisivat jakaa resursseja, mutta jossa ei ole tarjontaa palveluille. Lisäksi mahdollisuuksia on paikoissa, joissa on kehittymässä uusia digitaalisia palveluita.
Kommunikoiva energia –hanke edistää energiakansalaisuutta
Karelian Kommunikoiva energia -hanke pyrkii tuomaan laaja-alaisesti esille energiamurroksen ilmiöitä ja käsitteitä sekä edistämään energiakansalaisuutta. Hanke tarjoaa tietoa energiamurrokseen liittyvistä teemoista webinaarien, julkaisujen, neuvonnan sekä pilotointikohteista saatujen tietojen kautta. Hankkeen kehittämistoimissa on mukana monipuolisesti alan yrityksiä sekä muita sidosryhmiä. Kommunikoiva energia -hanke tuo energiakansalaisuuden edistämiseen energiayhteisöjen kehittämisen sekä yhteisöllisen vaikuttamisen näkökulman.
Kommunikoiva energia -hanke järjesti 31.3.2022 hybriditapahtuman “Oletko sinäkin energiakansalainen?”, jossa käsiteltiin laajasti alan asiantuntijoiden voimin energiakansalaisuutta eri näkökulmista. Tilaisuudessa käytiin kansantajuisesti ja syväluotaavasti läpi, mitä energiakansalaisuus tarkoittaa, ja miten kuluttajat voivat edistää energiamurroksen toteutumista sekä vaikuttaa omaa energiankulutukseen- ja tuotantoon. Tutustu tilaisuuden tallenteeseen tästä.
Kirjoittaja:
Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Teksti perustuu kirjoittajan aiemmin julkaisemaan artikkeliin ” Energiakansalaisuus energiamurroksessa – kuluttajista aktiivisiksi energiatoimijoiksi” joka on julkaistu Kommunikoiva Energia -hankkeen verkkosivuilla 9.5.2022.