Categories
Hiilineutraaleja ratkaisuja Pulssi

Energian rooli arjessa kasvaa – yhä useampi kiinnos­tunut aktii­vi­sesta energiatoimijuudesta

Energian rooli arjessa on kasva­massa, kun energian tuotan­nossa ja käytössä siirrytään yhä vähähii­li­sempiin menetelmiin. Käynnissä olevan energia­mur­roksen kannalta kansa­laisiin ja heidän ilmasto- ja energia­va­lin­toi­hinsa kohdistuu yhä enemmän kiinnos­tusta ja painetta energia­mur­roksen toteut­tajina sekä aktii­visina ilmas­to­po­li­tiikan toimi­joina. Talou­del­liset seikat ovat saaneet monet pohtimaan miten ottaa enemmän päätän­tä­valtaa omasta energian­tuo­tan­nosta sekä energian käytöstä. Myös vallitseva geopo­liit­tinen tilanne voi saada kiinnos­tumaan omasta energian­ku­lu­tuk­sesta, energiao­ma­va­rai­suu­desta sekä energiapolitiikasta.

Energia-alan päätök­sen­teossa keskeisiä ovat aikai­semmin olleet tekniset ja talou­del­liset näkökulmat. Viime vuosina ilmas­to­ta­voitteet ja niiden myötä ympäris­tö­nä­kö­kulmat ovat nousseet voimak­kaammin osaksi energia­po­li­tiikkaa. Tämän lisäksi energia­po­liit­tiseen keskus­teluun on nostettu mukaan sosiaa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta kuvaavia käsit­teitä, kuten energia­oi­keu­den­mu­kaisuus, energia­de­mo­kratia sekä energiaköyhyys.

Oikeu­den­mu­kaisuus ja demokratia ovat mukana energiamurroksessa

Sosiaa­linen oikeu­den­mu­kaisuus näyttäytyy energia­mur­rok­sessa energia­oi­keu­den­mu­kai­suutena, jossa jaetaan oikeu­den­mu­kai­sesti energia­pal­ve­luiden hyödyt ja haitat sekä pyritään edistämään osallis­ta­vampaa, vasta­vuo­roista viestintää osana energia­po­liit­tista päätöksentekoa.

Energia­de­mo­kratia taas näyttäytyy yhteis­kuntana, joka pyrkii korvaamaan fossii­liset polttoaineet uusiu­tu­valla energialla. Energia­de­mo­kra­tiassa on tärkeää, että kansa­lai­silla on yhtäläiset mahdol­li­suudet ryhtyä energian pientuot­ta­jiksi. Energia­de­mo­kra­tiassa tämä tarkoittaa energia­jär­jes­telmän hajau­tu­mista: useampi kansa­lainen toimii itse energian kulut­tajana, energian tuottajana, energia­pal­ve­luiden tuottajana sekä päätöksentekijänä.

Energia­oi­keu­den­mu­kai­suuteen ja energia­de­mo­kra­tiaan kytkeytyy myös käsite energia­köyhyys. Energia­köy­hyyden tilassa kansa­lai­silla ei ole varaa energia­pal­ve­luihin alhaisten tulojen, korkeiden energia­kus­tan­nusten tai kodin huonon energia­te­hok­kuuden takia. Energia­kan­sa­lai­suu­della ja energiayh­tei­söillä on nähty olevan energia­köy­hyyttä vähen­täviä tekijöitä. Energia­murros ei kuitenkaan etene alueel­li­sesti tasa-arvoi­sesti. Tämä koskee erityi­sesti väestöltään taantuvia tai muutto­tap­piol­lisia alueita. Tulevai­suu­dessa hajau­tetut virtu­aa­liset energiayh­teisöt voivat hieman helpottaa alueel­lista epätasa-arvoa sekä edistää energia­kan­sa­lai­suutta osana yhteisöjä.

Energia­kan­sa­laisuus muuttaa kulut­tajan roolin aktii­vi­seksi – keskiössä arjen valinnat

Energia­mur­roksen kannalta keskeinen piirre erityi­sesti sähkö­ener­gia­jär­jes­telmien murrok­sessa on asiak­kaiden (customer) roolin siirty­minen sähkön­käyt­tä­jistä (consumer) myös sähkön­tuot­ta­jiksi (producer) sekä ohjat­ta­vissa olevien resurssien tarjoa­jiksi (provider). Edellä mainitut roolit muodostava ns. aktii­visen asiakkaan (prosumer), joka voi olla yksit­täinen kotitalous, taloyhtiö, kortte­li­ko­ko­naisuus, yritys tai virtu­aa­linen yhteisö.

Energia­kan­sa­laisuus mielletään ihmisen aktii­vi­seksi osallis­tu­mi­seksi eri energia­jär­jes­telmiin sekä energia­po­li­tiikan ja uutisten seuraa­miseen. Energia­kan­sa­lainen ottaa osaa energia­kes­kus­te­luihin ja eri energia­va­lin­tojen tekemiseen, seuraa ja optimoi omaa energian­ku­lu­tustaan ja on tietoinen mahdol­li­suuk­sistaan vaikuttaa ympäristöön esimer­kiksi tekno­lo­gisten laitteiden ja digita­li­saation avulla.

Jo pelkkä kulutuksen muutta­minen on tärkeää silloin, kun energiaa ei pystytä tuottamaan itsenäi­sesti tai yhteisönä. Tämä näkökulma mahdol­listaa kaikille energia­kan­sa­lai­suuden ja osalli­suuden kestä­vämpään energia­jär­jes­telmään arjen kulutusta muuttamalla.

Energia­kan­sa­lai­suuden eri tasot

Perus­ku­luttaja käyttää pääasial­li­sesti jonkun muun tuottamaa ja jakelemaa energiaa eikä seuraa aktii­vi­sesti energiaan liittyvää uutisointia.

Aktii­vinen kuluttaja on enemmän tietoinen omasta kulutuk­sestaan, energiasta ja energia­te­hok­kuu­desta yleensä, ja tekee aktii­visia toimen­pi­teitä paran­taakseen esimer­kiksi energia­te­hok­kuuttaan. Aktii­vinen kuluttaja seuraa energia­kes­kus­telua eri medioista.

Aktii­vinen energiakansalainen/prosumer tuottaa itse energiaa, optimoi mahdol­li­sesti omaa energian­ku­lu­tustaan tekno­logian ja datan avulla sekä osallistuu aktii­vi­sesti energia­mark­ki­noille. Aktii­vinen energia­kan­sa­lainen saattaa luoda omia keskus­te­lu­ryhmiä sekä kommentoi/neuvoo muita ryhmän jäseniä. Aktii­vinen energia­kan­sa­lainen osallistuu myös päätök­senteon kunta­tason keskus­teluun aktiivisesti.

Prosumer ja innosumer kehittää aktii­vi­sesti käyttä­määnsä energia­tek­no­logiaa ja dataa sekä mahdol­li­sesti sovel­luksia ja palve­luita omaan tai toisten käyttöön.

Energia­kan­sa­lai­suuden osallis­tu­misen tasoihin liittyy paljon uusia tekno­lo­gisia ratkaisuja tuotannon ja palve­luiden sekä osallis­ta­misen osalta. Digitaa­liset viestin­tä­pal­velut ovat tärkeässä roolissa vertaistuen, osallis­ta­misen, joukkois­ta­misen sekä suoran vaikut­ta­misen näkökulmasta.

Energia­kan­sa­lai­suuden perustana on taito lukea energiatietoa

Energia­kan­sa­lai­suuden kannalta merkit­tävää on energia­tiedon lukutaito eli kyky tunnistaa energia­tiedon tarpeita sekä tiedon­läh­teitä ja käyttää lähteitä tarvitun tiedon hankki­mi­seksi. Lisäksi on tarpeen osata arvioida tiedon laatua ja tilan­teeseen sopivuutta sekä analy­soida, ymmärtää ja käyttää tietoa energia­pää­tökseen liitty­vissä asioissa. On tärkeää, että on olemassa mitta­reita ja muita välineitä, joilla energia­tiedon lukutaitoa voidaan arvioida. Niiden avulla saadaan tietoa energia­tiedon ja siihen liittyvän koulu­tuksen tarpeista.

Energia­tiedon lukutai­dolla on merkittävä vaikutus ilmas­to­ta­voit­teisiin: suurempi tietoisuus energia-asioista johtaa toden­nä­köi­sesti niin talou­del­li­sesti kuin ilmaston kannalta parempiin valin­toihin ja energia­käyt­täy­ty­misen muutoksiin. Tutki­joiden mukaan energia­tiedon lukutaidon tulisikin olla kansa­lais­taito, sillä energiaan liittyviä ratkaisuja tehdään joka päivä. Vähäinen tai olematon energia­tiedon lukutaito saattaa rajoittaa merkit­tä­västi yksilön mahdol­li­suuksia tehdä oikeita ja energia­te­hok­kaita valintoja sekä päätöksiä. Tällaisia perus­arkeen liittyviä päätöksiä ja valintoja ovat mm. sähkön ja veden käyttö, sähkö- tai lämpö­so­pimus, lämmi­tys­muodon valinta, laite­han­kinnat ja ajoneu­vojen hankinnat sekä käyttö.

Energia­murros tulee digita­li­saation myötä monipuo­lis­tamaan energia­mark­ki­noita, palve­luita ja tekno­lo­gioita. Samalla energiaan liittyvä lukutaito voi myös monimut­kaistua automa­ti­soin­nista ja älylait­teista huoli­matta. Tietoa tulee olemaan merkit­täväsi nykyistä enemmän, ja siitä pitää osata suodattaa oleel­linen. Digita­li­saation tuomat työkalut auttavat optimoimaan energian­ku­lu­tuksen päätöksiä, mutta ns. pakote­tulla käytöllä eli ihmisen omilla lopul­li­silla valin­noilla on vielä pitkään merkitystä.

Energia­kan­sa­laisuus on myös toteu­tet­ta­vissa energiayh­teisön keinoin

Energia­kan­sa­laisuus voidaan nähdä monen kohdalla myös yhtei­söl­lisenä toimintana eli energiayh­tei­söinä. Energiayh­tei­söjen muodos­ta­miseen kannustaa merkit­tä­västi uusiu­tuvan energian, etenkin aurin­koe­nergian ja lämpö­pump­pu­tek­no­logian, laskevat hinnat ja kehit­tyneet teknologiat.

Energiayh­tei­söjen toimin­ta­malli perustuu pitkälti jakamis­ta­louteen. Jakamis­ta­lou­della viitataan yleensä yhteiseen tai yhtei­söl­liseen kulut­ta­miseen, käyttöön sekä tuotantoon.Nykyaikainen jakamis­ta­louden malli on yhdis­telmä yhtei­söl­lisiä toimin­ta­tapoja sekä moderneja yhtey­den­pidon muotoja.Jakamistalouden liittyy myös lähei­sesti termi yhtei­söl­linen kulutus (colla­bo­rative consumption).

Energiayh­tei­söjen erityisenä vahvuutena voidaan pitää yhtei­söjen riippu­mat­to­muutta sekä suurempaa energiao­ma­va­rai­suutta ja päätän­tä­valtaa energiasta, mitkä koetaan tärkeinä kritee­reinä yhteisöjä muodos­taessa. Yhtei­söl­lisen energian tuotan­nossa ja energia­kan­sa­lai­suuden edistä­mi­sessä keskeisenä vahvuutena on usean kansa­laisen mahdol­lisuus osallistua aktii­vi­semmin energian tuotantoon. Lisäksi pieni­muo­tois­tenkin energiayh­tei­söjen yhtei­sin­ves­toinnit voivat muuttua kannat­ta­viksi verrattuna yksilön tekemään investointiin.

Energiayh­tei­söissä koros­tuvat yksit­täisten energia­kan­sa­laisten yhteinen arvopohja ja identi­teetti. Paikka­si­don­nai­sissa lähie­ner­giayh­tei­söissä identi­teetti kytkeytyy lähiym­pä­ristöön ja siihen, kuinka energiayh­tei­söllä voidaan vastata sen haasteisiin. Hajau­tet­tujen eli virtu­aa­listen energiayh­tei­söjen osalta identi­teetti rakentuu esimer­kiksi yhtei­sistä kiinnos­tuk­sen­koh­teista, kuten uusiu­tuvan energian tekno­lo­giasta tai kestä­västä kehityk­sestä. Yhteisön yhteiset arvot ja identi­teetti luovat pohjan jaetun näkemyksen ja hyväk­syt­tä­vyyden yhteisön perus­ta­mi­sessa ja myöhemmin yhteisön kaikessa toimin­nassa sekä kehit­tä­mi­sessä. Yhtei­söl­linen hallin­nointi ja omistajuus takaavat sen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan, ja hyödyt sekä riskit jakaan­tuvat reilusti kaikkien jäsenten kesken.

Energiayh­tei­söjen kannalta suurimmat mahdol­li­suudet kasvulle ovat siellä, jossa useat yksilöt jo jakavat tai haluai­sivat jakaa resursseja, mutta jossa ei ole tarjontaa palve­luille. Lisäksi mahdol­li­suuksia on paikoissa, joissa on kehit­ty­mässä uusia digitaa­lisia palveluita.

Kommu­ni­koiva energia –hanke edistää energiakansalaisuutta

Karelian Kommu­ni­koiva energia -hanke pyrkii tuomaan laaja-alaisesti esille energia­mur­roksen ilmiöitä ja käsit­teitä sekä edistämään energia­kan­sa­lai­suutta. Hanke tarjoaa tietoa energia­mur­rokseen liitty­vistä teemoista webinaarien, julkai­sujen, neuvonnan sekä pilotoin­ti­koh­teista saatujen tietojen kautta. Hankkeen kehit­tä­mis­toi­missa on mukana monipuo­li­sesti alan yrityksiä sekä muita sidos­ryhmiä. Kommu­ni­koiva energia -hanke tuo energia­kan­sa­lai­suuden edistä­miseen energiayh­tei­söjen kehit­tä­misen sekä yhtei­söl­lisen vaikut­ta­misen näkökulman.

Kommu­ni­koiva energia -hanke järjesti 31.3.2022 hybri­di­ta­pah­tuman “Oletko sinäkin energia­kan­sa­lainen?”, jossa käsiteltiin laajasti alan asian­tun­ti­joiden voimin energia­kan­sa­lai­suutta eri näkökul­mista. Tilai­suu­dessa käytiin kansan­ta­jui­sesti ja syväluo­taa­vasti läpi, mitä energia­kan­sa­laisuus tarkoittaa, ja miten kulut­tajat voivat edistää energia­mur­roksen toteu­tu­mista sekä vaikuttaa omaa energian­ku­lu­tukseen- ja tuotantoon. Tutustu tilai­suuden tallen­teeseen tästä.


Kirjoittaja:

Kim Blomqvist, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Teksti perustuu kirjoit­tajan aiemmin julkai­semaan artik­keliin ” Energia­kan­sa­laisuus energia­mur­rok­sessa – kulut­ta­jista aktii­vi­siksi energia­toi­mi­joiksi” joka on julkaistu Kommu­ni­koiva Energia -hankkeen verkko­si­vuilla 9.5.2022.