Kansain­vä­li­sistä opis­ke­li­joista lisä­ar­voa alueen yrityksille

Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke (REACT ESR) järjesti huhti­kuun viimei­sellä viikolla kaksi työpa­jaa hank­keen keskei­sille kohde­ryh­mille: Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille ja alueen yrityk­sille ja kehi­tys­yh­tiöille. Molem­missa työpa­joissa työs­ken­nel­tiin pien­ryh­missä, jotka kier­si­vät eri työpis­teillä keskus­te­le­massa vali­tuista teemoista. Tilai­suuk­sissa oli mukana live­ku­vit­taja, joka piirsi keskus­te­lusta kokoa­van kuvan. Tämä artik­keli kertoo yrityk­sille ja kehi­tys­yh­tiöille järjes­te­tystä työpa­jasta. Opis­ke­li­joi­den työpa­jan tulok­sia on käsi­telty aiemmin julkais­tussa artik­ke­lissa.  

Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­nen keskus­te­lun keskiössä

Yritys­ken­tän eli alueen työnan­ta­jien ja kehi­tys­yh­tiöi­den työpa­jaan osal­lis­tui kymmen­kunta henki­löä eri orga­ni­saa­tioista. Paikalla oli väkeä niin paikal­li­sista yrityk­sistä kuin maakun­nan kehitysyhtiöistä.

Heidän ajatuk­si­aan kuul­tiin kolmesta teemasta: kummiy­ri­tys­toi­min­nasta ja sen kannus­ti­mista, kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den työhar­joit­te­luista ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja yritys­ten väli­sestä yhteistyöstä.

Työpa­jan aluksi osal­lis­tu­jille esitel­tiin edel­li­senä päivänä Kare­lian kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille pidetyn työpa­jan tulok­sia lyhyesti. Rehtori Petri Raivo avasi tilai­suu­den puheen­vuo­rol­laan tule­vai­suu­den näky­mistä ja kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­sen tärkeydestä.

Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den poten­ti­aali saatava yritys­ten tietoon

Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den työl­lis­ty­mi­seen ja työhar­joit­te­lui­hin liit­ty­vässä keskus­te­lussa tunnis­tet­tiin se, että alueen yrityk­set ovat hyvin erilai­sissa vaiheissa kansain­vä­lis­ty­mi­ses­sään. Osassa yrityk­sistä myös ulko­maa­lai­set työn­te­ki­jät ovat arki­päi­vää. Useat pienet ja keski­suu­ret yrityk­set eivät sen sijaan ole koskaan palkan­neet ulko­maa­laista työn­te­ki­jää. Työhar­joit­te­lu­jen tarjoa­mi­nen kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille nähtiin yhtenä keinona aloit­taa matka kohti yrityk­sen kansain­vä­lis­ty­mistä. Monille yrityk­sille kynnys on kuiten­kin edel­leen korkea. Onnis­tu­mis­ta­ri­nat koet­tiin tehok­kaaksi keinoksi madal­taa yritys­ten kynnystä palkata tai ottaa harjoit­te­luun kansain­vä­li­nen opis­ke­lija. Olisi tärkeää, että ne yrityk­set jakai­si­vat hyviä koke­muk­si­aan muille.

Kielen todet­tiin olevan avai­na­se­massa. Keskus­te­luissa pohdit­tiin kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den suomen kielen taitoa, mutta myös yritys­ten valmiuk­sia käyttää englan­nin kieltä. Käsi­tyk­set kieli­ky­sy­myk­sestä vaih­te­le­vat: jois­sa­kin yrityk­sissä ajatel­laan, että koko yrityk­sen toimin­ta­kieli pitäisi muuttaa englan­niksi kansain­vä­li­sen opis­ke­li­jan tullessa taloon, kun taas jois­sa­kin yrityk­sissä nähdään, että opis­ke­li­jan pitäisi puhua lähes virhee­töntä suomea voidak­seen harjoi­tella yrityk­sessä. Yrityk­set tarvit­se­vat tukea kieli­tie­toi­seen työs­ken­te­lyyn ja siihen, miten tehdä yrityk­sen arjesta toimi­vaa ilman että kenen­kään tarvit­see puhua itsel­leen vierasta kieltä täydel­li­sesti. Työpa­jan osal­lis­tu­jat tote­si­vat myös, että yritys­ten henki­löstö ja esihen­ki­löt tarvit­se­vat tukea moni­muo­toi­sessa työym­pä­ris­tössä toimimiseen.

Työpa­jassa mainit­tiin useita kertoja, että yrityk­set tarvit­se­vat lisää tietoa Kare­lian kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den taidoista ja osaa­mi­sesta sekä englan­nin­kie­lis­ten koulu­tus­ten sisäl­löistä. Ohjeis­tusta kaivat­tiin myös harjoit­te­lu­pro­ses­sista: mitä harjoit­te­lulta odote­taan, mitä tukea Karelia antaa ja mikä on oppi­lai­tok­sen vastuulla. Yrityk­set kaipaa­vat mahdol­li­sim­man helppoa ja nopeaa proses­sia, jonka seurauk­sena kansain­vä­li­nen opis­ke­lija tuo lisä­ar­voa yrityk­sen toimin­taan. Yrityk­selle tulee myös olla selkeää, kehen ottaa oppi­lai­tok­sessa yhteyttä harjoit­te­luun liit­ty­vissä asioissa. Yrityk­set toivo­vat myös, että Kare­liau pitäisi sään­nöl­li­sesti yhteyttä yrityk­siin ja esimer­kiksi opis­ke­li­ja­ryh­mät vierai­li­si­vat yrityk­sissä. Lisää kohtaa­mi­sia opis­ke­li­joi­den kanssa toivottiin.

Kaksi pöytää joiden molempien ääressä istuu neljä henkilöä. Pöydällä muistiinpanovälineitä.
Osal­lis­tu­jat kier­si­vät työpa­jassa pisteeltä toiselle keskus­te­le­massa eri teemoista.

Työelä­mäyh­teis­työstä on luotava jatkumo

Keskus­te­lussa Kare­lian työelä­mäyh­teis­työstä todet­tiin, että oppi­lai­tok­sen ja alueen yritys­ten yhteis­työ voi olla monen­laista ja paljon muuta­kin kuin työhar­joit­te­lu­jak­so­jen tarjoa­mista. Yrityk­set voivat tarjota esimer­kiksi opin­näy­te­työn aiheita, tarjota toimek­sian­toja opis­ke­li­ja­ryh­mille ja vierailla opin­to­jak­soilla. Hedel­mäl­li­sintä yhteis­työ olisi silloin, kun se olisi jatku­vaa ja monipuolista.

Työelä­män edus­ta­jat kaipaa­vat lisää tietoa erilai­sista yhteis­työn mahdol­li­suuk­sista ja aktii­vista yhteis­työtä sekä yhtey­den­pi­toa oppi­lai­tok­sen ja yritys­ten välillä. Englan­nin­kie­lis­ten koulu­tus­oh­jel­mien avain­kom­pe­tens­sit täytyy saada näky­viin yrityk­sille. Kehi­tys­yh­tiöi­den rooli nähtiin siltana ja tiedon­vä­lit­tä­jänä sekä yhteis­työn mahdol­lis­ta­jana oppi­lai­tok­sen ja alueen yritys­ten välillä.

Yrityk­set kaipaa­vat oppi­lai­tok­selta käytän­nön­lä­heistä tukea

Yhdellä työpis­teistä teemana oli Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hank­keessa kehi­tet­tävä kummiy­ri­tys­toi­minta. Englan­nin­kie­lis­ten koulu­tus­oh­jel­mien kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille etsi­tään lisää harjoit­te­lu­paik­koja alueen yrityk­sistä ja kummiy­ri­tyk­set saavat Kare­lialta tukea proses­sissa. Työpa­jan osal­lis­tu­jat saivat arvioida kummiy­ri­tys­toi­min­nan houkut­ti­mia eli erilai­sia tuki­toi­men­pi­teitä, joita oppi­lai­tos yrityk­sille tällä hetkellä tarjoaa. Lisäksi he saivat ideoida uusia houkut­ti­mia, joiden avulla yrityk­set ryhtyi­si­vät kummiyrityksiksi. 

Työpa­jan osal­lis­tu­jien mukaan tukea tarvi­taan perus­asioi­hin: rekry­toin­tiin, sopi­vien työteh­tä­vien määrit­te­lyyn ja opis­ke­li­joita houkut­te­le­van harjoit­te­lu­paik­kail­moi­tuk­sen laati­mi­seen. Harjoit­te­lun aikana kaiva­taan yritys­ten tarpee­seen vastaa­vaa tukea. Tarpeet yritys­ten välillä vaih­te­le­vat paljon. Keskus­te­lussa esiin nousi­vat muun muassa tarve opis­ke­li­jan pereh­dyt­tä­mi­seen suoma­lai­sen työelä­män peli­sään­nöistä ja suoma­lai­sesta työkult­tuu­rista, työpaik­ka­suomi tai esimer­kiksi tärkeim­män sanas­ton opis­kelu etukä­teen, tuki yrityk­selle tärkeim­pien mate­ri­aa­lien ja ohjei­den tuot­ta­mi­seen englan­niksi sekä esihen­ki­lön spar­raus ja vinkit työyh­tei­sön tiimiytymiseen.

Erityi­sesti keskus­te­lussa koros­tui se, että tuen pitää olla hyvin käytän­nön­lä­heistä ja yritys­ten arkeen kiin­nit­ty­vää, ei niin­kään luen­toja tai teoriaa. Kummiy­ri­tyk­sille toivot­tiin näky­vyyttä ja yhtei­siä tapah­tu­mia muiden toimin­nassa mukana olevien yritys­ten kanssa, sillä koke­mus­ten jaka­mi­nen on tärkeää. Myös opis­ke­li­joi­den osaa­mi­sen näky­väksi teke­mi­nen koros­tui: yritys­ten pitää tietää, mitä he saavat ottaes­saan kansain­vä­li­sen opis­ke­li­jan harjoit­te­luun. Kummiy­ri­tys­toi­min­nalla nähtiin olevan tärkeä rooli kynnyk­sen madal­ta­mi­sessa. Saata­villa olevan tuen ansiosta epäröi­vä­kin yritys voi uskal­tau­tua otta­maan ensim­mäi­sen kansain­vä­li­sen opis­ke­li­jan työhar­joit­te­luun. Ensim­mäi­sellä koke­muk­sella on suuri merki­tys: jos se on hyvä, tulee yrityk­seen toden­nä­köi­sesti kansain­vä­li­siä opis­ke­li­joita jatkossakin.

Piirroskuva työpajan aiheista.
Live­ku­vit­taja Linda Saukko-Rauta tiivisti keskus­te­lun pääkoh­dat kuvaksi työpa­jan aikana. 

Lisää kohtaa­mis­mah­dol­li­suuk­sia yrityk­sille ja kansain­vä­li­sille opiskelijoille

Työpa­jan keskus­telu oli vilkasta ja teema oli kaik­kien osal­lis­tu­jien mielestä erit­täin tärkeä. Pohjois-Karjala kärsii jo nyt työvoi­ma­pu­lasta, eikä tilanne ole tule­vai­suu­den ennus­tei­den mukaan aina­kaan valoi­sampi. Toimen­pi­teet ja teot ovat siis ajankohtaisia.

Yritys­ten on tehtävä oma osansa siinä, että niiden toiminta voi jatkua myös tule­vai­suu­dessa. Kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat ovat yksi keino ja mahdol­li­suus. Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke kestää elokuun 2023 loppuun saakka ja jatkaa työtä yritys­ten ja kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den yhteen saattamiseksi.


Kirjoit­taja:

Taru Väisä­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Valo­ku­vat:

Sofiya Melesh­kova, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu