Categories
Kestävää hyvinvointia Pulssi

Liikkuva alueel­linen ensihoi­ta­ja­malli vahvis­taisi kotona asumisen tukea

Ikään­tyvän väestön kotona asumisen tukemi­sessa tulisi vahvistaa uuden­laista mallia, jossa kiireet­tömät ensihoi­to­teh­tävät ja päivys­tyk­sel­linen sotehoito hoidetaan vaihtoeh­toi­silla keinoilla. Näitä keinoja voisi olla alueel­li­silla liikku­villa yksiköillä. Liikkuvat yksiköt kehit­täi­sivät ensihoitoon toimintoja ja palve­lu­malleja sekä arvioi­sivat potilaan hoidon tarvetta. Jatko­hoito voitaisiin turvata kotona ilman kulje­tusta päivys­tys­pal­ve­luihin. Yhtenäisen koordi­noi­misen ja toimin­tojen yhdis­tä­misen avulla voidaan turvata resurssien riittävyys sekä kustan­nus­te­hokkuus. YAMK-opinnäy­te­työnä tehdyssä työssä tuotettiin ensihoi­ta­ja­malli kiireet­tömien tehtävien hoita­miseen Kainuuseen (Koleh­mainen 2022). Pohjois-Karja­lassa asiaan on kiinni­tetty huomioita AVOT-hankkeen myötä.

Resurssien liikut­te­lulla kohti liikkuvien yksiköiden toimintamallia

Kiireet­tömien ensihoi­to­teh­tävien mallin­nuk­sella on merki­tystä potilas­läh­töisen, potilas­tur­val­lisen hoidon saami­sessa ja toteu­tu­mi­sessa. Väestö­en­nusteen mukaan lähes 40 % Kainuun asukkaista vuonna 2040 on yli 65-vuotiaita (Kainuun liitto 2022), jolloin kotiin vietävien palve­lujen tarve tulee lisään­tymään laitos­paik­kojen vähen­tyessä. Väestö­ra­kenteen huomioon ottaen perin­teinen ensihoi­to­pal­ve­luiden malli ei tulevai­suu­dessa riitä kotiin vietävien palve­luiden tuotta­miseen. Uudessa mallissa kiireet­tömät sotehoidon tarpeet ja ensihoi­to­teh­tävät tulisi yhdistää ja hoitaa kokonai­suutena palve­lu­pol­ku­mal­li­sella tavalla tilan­ne­kes­kuksen kautta. Uuden­tyyp­pinen toteu­tus­malli on tarpeel­linen, jotta väestön ikään­tyessä palve­lujen saatavuus, riittävyys ja saavu­tet­tavuus edistäi­sivät kansal­lisen kotihoidon tavoitteen saavut­ta­mista. (Terveyden ja hyvin­voinnin laitos 2019.)

Roivaisen, Hoikan, Ala-Kokon ja Kääriäisen (2020) tutki­mus­tu­loksien mukaan päivys­tyk­sel­linen puhelin­neu­vonta tilan­ne­kes­kuk­sessa ja palve­lu­tarpeen arviointi sosiaali- ja tervey­den­huol­lossa voitaisiin toteuttaa oikea-aikaisten ja tarpeel­listen resurssien kohden­ta­mi­sella. Tilan­ne­kes­kuksen kiireet­tömät sotehoidon tarpeet ja ensihoi­to­teh­tävät hoidet­taisiin kokonai­suutena, joten puheli­messa suorit­taman hoidon tarpeen arviointi vähen­täisi kiireet­tömiä ensihoidon tehtäviä ja kuormit­ta­vuutta. Roivaisen ym. (2020) tutki­mus­tu­lokset voimis­tavat käsitystä siitä, että kotiin vietäviä päivys­tyk­sel­lisiä palve­luita tulisi vahvistaa. Suurim­massa osassa D-kiireel­li­syys­luokan tehtäviä syynä olivat yleis­tilan lasku, tukiran­ka­pe­räiset ongelmat sekä muut määrit­te­le­mät­tömät oireet, mukaan lukien mielen­ter­vey­son­gelmat. Myös sairaan­hoi­tajan puheli­mitse tekemä hoidon tarpeen arviointi vähentää kiireet­tömiä ensihoi­to­teh­täviä. (Roivainen, Hoikka, Raati­niemi, Ala-Kokko & Kääriäinen 2020.)

Koleh­maisen (2022) opinnäy­tetyön tuloksien mukaan Kainuussa kiireet­tömien tehtävien hoita­miseen tarvitaan kuudesta kahdeksaan yhden hengen alueel­lista yksikköä, joissa yhdis­tetään kotisai­raan­hoidon ja kotisai­raala Aliisan resursseja. Nämä esitetyt yksiköt olisivat alueel­lisia liikkuvia yksiköitä. Raskun (2022, 9) tuore väitös­kirja tukee edellä mainittuja tuloksia, sillä alue-ensihoito voi tuottaa helpo­tusta tervey­den­huollon kuormi­tukseen ja tarjota potilaan luona ennal­taeh­käi­sevää hoidon tarpeen tunnistamista.

Siun sotessa toteu­tetun AVOT-hankkeen myötä pelas­tus­lai­toksen ensihoidon yksiköt ja kotihoito ovat maakun­nal­li­sesti vakiin­nut­taneet yhteis­toi­min­tansa ikäih­misten tehos­te­tussa kotihoi­dossa ja akuut­ti­ti­lan­teiden hoidossa. Ensihoito voi muuan muassa ottaa sydän­filmin, analy­soida erilaisia verinäyt­teitä sekä tarkistaa tausta­tietoja potilas­tie­to­jär­jes­tel­mästä potilaan kotona, jolloin asiakkaan ei tarvitse välttä­mättä lähteä päivys­tys­jonoon. Tämä osaltaan helpottaa asiakkaan palvelun ohella kotihoidon ja päivys­tyksen työtaakkaa. (Jämsén 2018.)

Kotiin vietävät päivys­tyk­sel­liset palvelut vähen­täi­sivät kuormitusta 

Tervey­den­huol­lossa tapah­tuneet toimin­nal­liset muutokset, kuten päivys­tys­pal­ve­luiden keskit­tä­minen, haastaa tervey­den­huoltoa kotiin vietävien palve­luiden kehit­tä­miseen ja toimin­tojen yhdis­tä­miseen. Erityisiä haasteita Hyrynsalmen–Ristijärven–Paltamon alueella tuottavat perus­ter­vey­den­huollon palve­luiden saatavuus: terveys­a­semien vastaan­ot­toai­kojen saaminen on rajal­lista, ja kotiin vietävät palvelut kärsivät sairaan­hoi­ta­ja­re­surssien puutteesta. Ensihoidon kuormi­tuksen vähen­tä­mi­seksi kotiin vietäviä päivys­tyk­sel­lisiä palve­luita tulee kehittää ja vahvistaa vaihtoeh­toi­silla keinoilla, kuten kotisai­raan­hoi­dol­li­silla alueel­li­silla liikku­villa yksiköillä. (Vrt. Pekanoja, Hoikka, Kyngäs & Elo 2017, 8; Hoikka, Silfvast & Ala-Kokko 2015,48.)

Koleh­maisen (2022) opinnäy­tetyön tulosten mukaan palvelut voisi toteuttaa asiakas­läh­töi­sesti ja moniam­ma­til­li­sesti sosiaali- ja tervey­den­huol­lossa, jolloin ensihoidon olisi kehitettävä toimintoja ja palve­lu­malleja potilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja jatko­hoidon turvaa­mi­seksi kotona ilman kulje­tusta päivys­tys­pal­ve­luihin Kainuussa. Yhtenäisen koordi­noi­misen ja toimin­tojen yhdis­tä­misen avulla voidaan kohdentaa resurssien riittävyys, jolloin turvataan tarpeen mukaiset, oikea- aikaiset ja potilas­läh­töiset palve­lu­polut kustan­nus­te­hok­kaasti. Hoidon tarpeen arvioinnin sekä jatko­hoito-ohjeiden ja neuvonnan avulla yli 40 %:ssa ensihoi­to­teh­täviä potilas voidaan hoitaa kotiin, mikä vähentää päivystys- ja ensihoi­to­pal­ve­luiden kuormaa (Paulin, Kurola, Salanterä, Moen, Guragain, Koivisto, Käyhkö, Aaltonen & Iirola 2020, 13).

Valmentava johtajuus hyödyntää henki­löstön poten­ti­aalia ja mahdol­listaa työuran kehittymisen

Monissa tutki­muk­sissa valmen­tavan johta­misen hyödyn­tä­minen osana päivit­täistä kehit­tä­mistä ja toiminnan tukemista korostuu. Koleh­maisen (2022) ensihoi­ta­ja­mal­lissa valmentava johtajuus nähdään teoria­tietoon peilaten innos­ta­misena avoimeen vuoro­vai­ku­tukseen sekä ammatil­lisen kasvun ja kehit­tä­misen tukemiseen. Tehtäviin osallis­ta­misen ja niiden siirtä­misen kautta organi­saation tarpeiden ja toiveiden täyttä­miseen voidaan ohjata oman alansa asian­tun­ti­joita. Valmen­tavan johta­misen mahdol­li­suudet lisäävät työn merki­tyk­sel­li­syyttä ja turval­li­suutta sekä työn tuotta­vuutta työhy­vin­vointia paran­ta­malla. (Koleh­mainen 2022.)

Koleh­maisen ensihoi­ta­ja­mal­lissa valmen­tavan johta­juuden haasteet osana kehit­tä­mistä liittyvät erilaisten persoonien ohjaa­miseen ja toiminnan organi­soi­miseen. Tutki­mus­tu­loksia vahvis­tavat Veste­risen (2013) tulokset valmen­tavan johta­juuden merki­tyk­sestä päivit­täisenä ammatil­lisen kehit­ty­misen motivaat­torina, uuden opiskelun ja koulut­tau­tu­misen tukena sekä mahdol­li­suutena itsenäisiin päätöksiin. Työnte­ki­jöiden resursseja hyödyn­nettiin ja heidät nähtiin asian­tun­ti­joina ottaen huomioon yksilöl­liset valmiudet työsken­telyyn ja tehtävien delegointiin, kuten myös tarve saada ohjausta. Haasteena nähtiin yksilöl­listen tarpeiden tunnis­ta­minen persoonan mukaan. (Koleh­mainen 2022.)


Kirjoit­tajat 

Marjut Koleh­mainen, sairaan­hoitaja, YAMK 

Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet 

Hoikka, M., Silfvast, T. & Ala-Kokko, T. 2015. Ensihoi­to­pal­velun kuljet­ta­matta jättä­miseen päätyneet ensihoi­to­teh­tävät (ns. X-tehtävät). Finnanest 48 (4), 361. http://www.finnanest.fi/files/hoikka_silfvast_alakokko_ensihoitopalvelun_kuljettamatta_jAttAmi-seen_pAAtyneet_ensihoitotehtAvAt__ns._x-tehtAvAt_.pdf. 15.2.2022 

Jämsén, A. (toim.) 2018. Arvokasta vanhuutta, turval­lista arkea AVOT-hanke Pohjois-Karja­lassa (2016–2018). Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4018-5. 10.5.2022. 

Kainuun liitto 2022. Tieto­pal­velut tilas­toina. Kainuu lukuina: väestö ja muutto­liike.  https://kainuunliitto.fi/tietopalvelut/tilastot/vaesto-ja-muuttoliike/. 14.3.2022. 

Koleh­mainen, M. 2022. Kiireet­tömien ensihoi­to­teh­tävien järjes­tä­misen malli Kainuun sotessa. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. Sosiaali- ja tervey­salan ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto, kehit­tä­minen ja johta­minen. Opinnäy­tetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195407  

Paulin,J., Kurola, J. Salanterä, S., Moen, H., Guragain, N., Koivisto, M., Käyhkö, N., Aaltonen, V. & Iirola, T. 2020. Changing role of EMS –analyses of non-conveyed and conveyed patients in Finland. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 28, 45. https://doi.org/10.1186/s13049-020-00741-w. 22.2.2022 

Pekanoja, S., Hoikka, M, Kyngäs, H & Elo, S. 2017. Non-trans­por­tation emergency medical service missions – a study based on medical charts and patient question­naires. Acta Anaest­he­sio­logica Scandi­navica 5 (62), 701-708. https://doi.org/10.1111/aas.13071. 3.15.2.2022. 

Rasku, T. 2022. Community Parame­dicine: An integrated care model in a Primary health care setting. Väitös­kirja. Terveys­tie­teiden tiede­kunta. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2286-1. 14.3.2022. 

Roivainen, P., Hoikka, M., Ala-Kokko, T. & Kääriäinen, M. 2021. Patient satis­faction with telephone care assessment among patients with nonurgent prehos­pital emergency care issues: A cross-sectional study. Inter­na­tional Emergency Nursing 59, 1–7. https://doi.org/10.1016/j.ienj.2021.101070. 17.2.2022 

Terveyden ja hyvin­voinnin laitos. 2019. Muuttuvat asumis­pal­velut. Iäkäs ihminen on oman elämänsä paras asian­tuntija. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut. 14.2.2021. 

Veste­rinen, S 2013. Osaston­hoi­tajien johta­mis­tyylit osana johta­mis­kult­tuuria. Oulun Yliopisto. Lääke­tie­teel­linen tiede­kunta. Akatee­minen väitös­kirja. http://urn.fi/urn:isbn:9789526201245. 25.2.2021. 


Artik­ke­likuva: Kuvaaja Mpho Mojapelo palve­lusta Unsplash