Opet­taja oppi­jak­solla Liek­sassa – rengas­teh­taan toimin­nassa koros­tuu kasvu ja investointi

Kuvaan tässä artik­ke­lissa työelä­mä­jak­soani Lieksa Tyres Oy:ssä 3.–16.5.2022. Kare­liassa suosi­tel­laan, että jokai­nen Kare­lian päätoi­mi­nen, vaki­nai­sessa työsuh­teessa oleva opet­taja osal­lis­tuisi työelä­mä­jak­solle viiden vuoden välein. Työelä­mä­jakso ei ollut ensim­mäi­seni, mutta oli aika käydä katso­massa, millai­selta nyky­päi­vän teol­li­suus­yri­tyk­sessä näyttää. Ennen lehto­rin työtä olen työs­ken­nel­lyt mm. pääl­lik­kö­ta­son tehtä­vissä noin sata henki­löä työl­lis­tä­vässä teol­li­suus­yri­tyk­sessä. Nyt minulle tarjou­tui mahdol­li­suus vertailla nyky­päi­väi­sen teol­li­suus­yri­tyk­sen toimin­ta­ta­poja aikai­sem­paan kokemukseeni. 

Skan­di­na­vian ainoa polku­pyö­rien nasta­ren­kaita valmis­tava tehdas 

Lieksa Tyres Oy (aputoi­mi­nimi Suomi Tyres) on vuonna 2019 perus­tettu polku­pyö­rien ulko­ren­kaita valmis­tava teol­li­suus­yri­tys, joka jatkaa Suomen Rengas­teh­taan toimin­taa. Toimi­tus­joh­ta­jana toimii Timo Väänä­nen (Kuva 1). 

Kaksi miestä seisoo vierekkäin sisätiloissa. Taustalla oikealla puuveistos ja vasemmalla polkupyörän renkaita tangossa riippumassa.
Kuva 1. Kuvassa vasem­malla Lieksa Tyres Oy:n toimi­tus­joh­taja Timo Väänä­nen ja oikealla työelä­mä­jak­solla oleva Karelia-amk:n teknii­kan koulu­tus­vas­tui­den tuotan­to­ta­lou­den lehtori Markku Havu. (Kuva: Markku Havu) 

Yritys työl­lis­tää tällä hetkellä noin 30 henki­löä; tarkoi­tus on palkata lisää tule­vina vuosina. Yritys valmis­taa pääasiassa polku­pyö­rien nastoi­tet­tuja talvi­ren­kaita (Kuva 2) ja jonkin verran kesä­ren­kaita. Näiden lisäksi valmis­te­taan pieniä eriä renkaita mm. Pappa-Tuntu­rei­hin, rollaat­to­rei­hin ja ravi­kär­ryi­hin. Rengas­teh­das valmisti vuonna 2020 polku­pyö­rien talvi­ren­kaita n. 70 000 kpl ja vuonna 2021 kaksin­ker­tai­sen määrän, n. 140 000 kpl. Tänä vuonna tavoi­tel­laan n. 150 000 renkaan tuotantoa. 

Lähikuva nastapyörän renkaasta.
Kuva 2. Routa TLR E-bike on yksi yrityk­sen n. 80 rengas­mal­lista. Nasta­ren­gas lumi­sille ja jäisille teille hybridi- ja kaupun­ki­pyö­riin, erityi­sesti sähkö­avus­tei­sille polku­pyö­rille. (https://suomityres.fi/tuotteet)

Vuonna 2020 yrityk­sen liike­vaihto oli noin 1,8 miljoo­naa euroa ja vuonna 2021 noin 2,3 miljoo­naa euroa. Vuodelle 2022 on budje­toitu noin 3 miljoo­naa euroa (Kuva 3). Päämark­kina-alueena on Skan­di­na­via. Renkaita myydään lisäksi Sveit­siin, Saksaan ja Itali­aan. Tavoit­teena on myös Pohjois-Ameri­kan markkinat. 

Sininen pylväsdiagrammi valkoisella pohjalla.
Kuva 3. Lieksa Tyres Oy:n liike­vaih­don kehitys. 

Lisää tehok­kuutta inves­toin­neilla ja etäko­kouk­silla 

Keski­tyin työelä­mä­jak­soni aikana tutus­tu­maan lähinnä tuotan­to­ta­lou­teen ja kone­tek­niik­kaan liit­ty­viin toimin­toi­hin: tuotan­no­noh­jauk­seen, tuotan­to­pro­ses­siin, logis­tiik­kaan ja konein­ves­toin­tei­hin. Yritys on suun­ni­tel­lut uusien konei­den ja lait­tei­den inves­toin­teja seuraa­vien 2–3 vuoden aikana noin viidellä miljoo­nalla eurolla. Uusilla inves­toin­neilla muun muassa korva­taan vanhem­paa tuotan­to­tek­niik­kaa ja lisä­tään kapa­si­teet­tia. Ne mahdol­lis­ta­vat myös fatbi­ken eli ns. läski­pyö­rien renkai­den valmistuksen. 

Mies toimistopöydän ja tietokoneen äärellä.
Kuva 4. Tuotan­to­pääl­likkö Tommi Kiis­ki­nen tarkis­taa tuotan­to­suun­ni­tel­man. (Kuva: Markku Havu) 
Tummanharmaaseen työasuun pukeutunut mies pyöränrenkaita paistavan koneen äärellä tehtaassa.
Kuva 5. Polku­pyö­rän ulko­ren­gas otetaan pais­tosta. (Kuva: Markku Havu) 

Sain mahdol­li­suu­den seurata uuden renkai­den nastoi­tus­ko­neen asen­nusta ja käyt­töön­ot­toa. Renkai­den nastoi­tus­vaihe on tuotan­non tämän­het­ki­nen pullon­kaula; inves­toin­nin myötä sen kapa­si­teet­tia saadaan kasva­tet­tua. Tämän ansiosta renkai­den väli­va­ras­toin­tia voidaan pienen­tää ja tuotan­non läpi­me­noai­kaa lyhentää. 

Olin myös mukana erään toisen koneen tekni­siin spesi­fi­kaa­tioi­hin liit­ty­vässä Teams-pala­ve­rissa saksa­lai­sen koneen­val­mis­ta­jan, suoma­lai­sen konsult­tiy­ri­tyk­sen ja Lieksan tehtaan henki­löi­den välillä. Teknis­ten tieto­jen ja kuvien tarkas­telu yhdessä sujui mainiosti. Oli mukava todeta, että tieto­tek­nii­kan avulla neuvot­te­lut onnis­tu­vat tehok­kaasti ilman aikaa vievää matkustelua. 

Karelia-amk:n opis­ke­li­jat ovat viime aikoina valmen­tau­tu­neet saman­kal­tai­seen toimin­taan etenkin koronan vuoksi järjes­te­tyssä etäope­tuk­sessa, joka on toteu­tettu Teamsin tai muun vastaa­van sovel­luk­sen avulla. Olisi hienoa käyttää tätä opetus­ta­paa osana muuta opetusta myös koronan hellit­täessä. Minulla on hyviä koke­muk­sia Teamsin käytöstä opetuk­sessa, aivan kuten opis­ke­li­joil­la­kin heiltä saadun palaut­teen mukaan. 

Hankin­noissa panos­te­taan omatoi­mi­suu­teen ja paikal­li­suu­teen 

Lieksa Tyres Oy:ssä on menossa myös toimin­na­noh­jaus­jär­jes­tel­mä­pro­jekti. Tarkoi­tus on raken­taa uusi räätä­löity toimin­na­noh­jaus­jär­jes­telmä ERP eli Enterprise Resource Plan­ning Lieksan tehtaalle. Tieto­jär­jes­tel­män tieto­tar­ve­mää­rit­tely on suurim­maksi osaksi tehty – nyt menossa on ohjel­moin­ti­vaihe. Kun ERP on toimin­nassa, työn­te­ki­jät kyke­ne­vät muun muassa hank­ki­maan valmis­tus­mää­räi­met ja kirjaa­maan tuotan­to­tie­dot suoraan tieto­jär­jes­tel­mään tablet­tien avulla. Järjes­telmä helpot­taa myös tuotan­non­suun­nit­te­lua ja varastonhallintaa. 

Yritys on lisäksi inves­toi­massa uusiin omiin tiloi­hin sijoi­tet­ta­viin kompres­so­ri­lait­teis­toi­hin, jolloin paineil­maa ei tarvitse ostaa vaan sitä voidaan tuottaa itse. Tällöin myös lait­teis­toista aiheu­tuva lämpö­hä­viö saadaan hyödyn­ne­tyksi tuotan­to­ti­lan ja varas­ton talvi­läm­mi­tyk­seen hukkaan­me­non sijaan. 

Suun­nit­teilla on myös hankkia aurin­ko­pa­nee­leja tuotan­to­hal­lin katolle, jolloin tuotan­to­ko­nei­siin saadaan tuotet­tua jonkin verran sähköä itse. 

Tuotan­nossa tarvit­tava höyry tuote­taan nykyi­sin LNG:llä eli nestey­te­tyllä kaasulla. Pieli­sen Bio Oy suun­nit­te­lee uutta biokaa­su­lai­tosta Liek­saan. Biokaa­su­lai­tok­sessa pyri­tään hyödyn­tä­mään alueella synty­viä agri­bio­mas­soja. Näitä ovat esimer­kiksi nurmi, liete­lanta ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den sivu­vir­rat ja biojät­teet. Laitok­sen valmis­tut­tua höyryn tuotan­nossa voidaan käyttää paikal­li­sista bioraaka-aineista valmis­tet­tua biokaasua. 

Yhteis­työtä Kare­lian kanssa – myös inspi­raa­tiota opin­näyt­tei­siin löytyisi

Lieksa Tyres Oy:llä on jo tällä hetkellä yhteis­työtä Kare­lian kanssa: yrityk­sellä on opin­toi­hin kuulu­vassa työhar­joit­te­lussa Kare­lian kone­tek­nii­kan kolman­nen vuoden insi­nöö­rio­pis­ke­lija Aapo Turunen. Hän tutus­tuu kesän aikana moni­puo­li­sesti tehtaan eri toimin­toi­hin. Kuvaus­het­kellä menossa oli tutus­tu­mi­nen polku­pyö­rän nasta­ren­kaan nastoitukseen. 

Nuori työasuinen mies tehtaassa.
Kuva 6. Kone­tek­nii­kan kolman­nen vuoden insi­nöö­rio­pis­ke­lija Aapo Turunen tutus­tu­massa polku­pyö­rän nasta­ren­kaan nastoi­tus­ko­neen tekniik­kaan ja toimin­taan. (Kuva: Markku Havu) 

Lieksa Tyres Oy on kasvu­yri­tys, joka voisi jatkossa mahdol­li­sesti tarjota harjoit­te­lu­paik­ko­jen lisäksi mielen­kiin­toi­sia opin­näy­te­työ­ai­heita Karelia-amk:n opiskelijoille. 


Kirjoit­taja 

Markku Havu, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu 


Artik­ke­li­kuva: Kuvaaja Dayvi­son de Oliveira Silva palve­lusta Pexels