Categories
Muut Pulssi

Sateen­kaa­ri­nuorten puolella – Pride-viikko käynnistyy

Pohjois-Karjala Pride järjes­tetään 17.-22.5. Pride-viikolla juhlis­tetaan tasa-arvoa, yhden­ver­tai­suutta ja ihmisoi­keuksia sekä lisätään tietoa sateen­kaari-ihmisten asemasta, olemas­sao­losta ja oikeuk­sista. Pride-viikon järjes­tä­mi­sestä ja tapah­tumien koordi­noin­nista vastaa Setan paikal­li­syh­distys Pohjois-Karjalan Seta, joka edistää pohjois­kar­ja­laisten sateen­kaari-ihmisten oikeuksia ja hyvin­vointia sekä järjestää alueella sateen­kaa­revaa toimintaa.

Pride-viikon aikana myös Karelian kampuk­silla jaetaan tietoa sateen­kaa­rio­saa­misen vahvis­ta­misen tueksi.

Vihamie­li­syyttä ja halvek­suntaa Pohjois-Karjalassa

Yle uutisoi helmi­kuussa pohjois­kar­ja­laisten sateen­kaa­ri­nuorten, eli seksuaali- ja sukupuo­li­vä­hem­mistöön kuuluvien nuorten, kokemasta turvat­to­muu­desta. Sateen­kaa­ri­nuoret kohtaavat Pohjois-Karja­lassa huutelua ja nimit­telyä – jopa kasvoille sylke­mistä. Avoin vihamie­lisyys, halvek­sunta ja turvat­tomuus ovat johtaneet siihen, että sateen­kaa­ri­nuoret pysyvät kaapissa tai odottavat, että pääsevät muuttamaan pois Pohjois-Karjalasta.

Karja­lainen toi tammi­kuussa esille joensuu­laisiin sateen­kaari-ihmisiin kohdis­tuvaa väkivaltaa ja vihaa. Sateen­kaari-ihmisiin kohdistuva vihamie­lisyys on erityisen avointa Pride-viikon aikaan. Joensuussa Pride-kulkuetta on häiri­köity huute­le­malla ja autosta tööttäi­le­mällä ja osallis­tujia on kulkueen jälkeen seurattu autolla ja heitelty kanan­mu­nilla. Joensuussa sateen­kaa­ri­lippuja on varas­tettu ja tuhottu. Viime vuonna myös yksi Karelian sateen­kaa­ri­li­puista varastettiin.

Pelon ilmapiiriä ja turvat­to­muutta puretaan yhteistyöllä

Joensuun kaupunki on kertonut tuomit­se­vansa sateen­kaa­ri­nuoriin kohdis­tuvan syrjinnän ja puuttu­vansa häirintään. Joensuun kaupunki kutsui koolle ongelman esiin nostaneet nuoret ja järjestöt sekä alueen viran­omaiset ja oppilai­tosten edustajat. Helmi­kuussa pidetyssä yhteis­työ­pa­la­ve­rissa oli mukana myös Karelian edustaja. Palave­rissa päätettiin perustaa kaupungin turval­li­suus­työ­ryhmän alaisuuteen erillinen yhden­ver­tai­suuden edistä­misen työryhmä, jonka tavoit­teena on yhteen­so­vittaa organi­saa­tioiden yhden­ver­tai­suus­työtä ja suunni­tella uusia käytännön toimen­pi­teitä yhden­ver­tai­suuden edistämiseksi.

Yhteis­työ­pa­la­ve­rissa tuotiin esiin yhtenä haasteena se, etteivät syrjintä- ja häirin­tä­ta­paukset päädy viran­omaisen tietoon. Tapaa­mi­sessa tunnis­tettiin, että kouluissa toimi­villa ja nuoria päivittäin kohtaa­villa aikui­silla on erityinen vastuu näiden tapausten havait­se­mi­sessa. Jokai­sella Karelian henki­löstöön kuulu­valla on velvol­lisuus puuttua opiske­li­joihin kohdis­tuvaan syrjintään tai häirintään. Vähem­mistöön kuuluvan nuoren kohdalla luotta­muksen luominen on tärkeää. Nuoren luottamus aikuisiin voi olla heikko, jos aikuinen on kohdellut häntä vihamie­li­sesti tai aikuinen ei ole puuttunut häneen kohdis­tuvaan syrjintään. Kaupunki kannustaa ilmoit­tamaan tapauk­sista myös turval­li­suus­ha­vain­toil­moi­tuk­sella. Ilmoi­tuksen voi jättää myös anonyymisti.

Sateen­kaa­ri­lippu viestii turvaa

Karelian henki­lös­tölle ja opiske­li­joille tehtiin syksyllä 2021 tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­ky­selyt. Henki­löstön osalta vastaus­pro­sentti oli 22 prosenttia. Opiske­li­joista kyselyyn vastasi 232 opiske­lijaa eli vajaa seitsemän prosenttia Karelian läsnä­ole­vista opiske­li­joista. Alhaisen vastaus­pro­sentin vuoksi tulokset ovat suuntaa antavia. Kyselyjen vastausten perus­teella tasa-arvoa ja yhden­ver­tai­suutta tulee edelleen rakentaa syste­maat­ti­sesti. Henki­löstön vastauk­sissa tärkeimpinä kehitys­koh­teina pidettiin eri-ikäisten tasa-arvon lisäksi vähem­mis­töjen yhden­ver­tai­suutta. Opiske­li­joiden vastauk­sissa ehdotettiin, että tasa-arvo ja yhden­ver­taisuus sisäl­ly­tet­täisiin osaksi opintoja, Karelian viestintää ja teema­viikkoja. Vastauk­sissa tuotiin esille, että olisi tärkeää keskus­tella hyväk­syt­tävän ja ei-hyväk­syt­tävän käytöksen rajoista.

On tärkeää, että pyrimme luomaan korkea­kou­lu­yh­tei­sös­tämme kaikille turval­lisen. Kehitykseen pyritään raken­teel­li­sesti ja asenteel­li­sesti. Yhden­ver­tai­suuden edistä­minen vaatii vähem­mis­tö­aseman ymmär­tä­mistä sekä normien tiedos­ta­mista ja purka­mista. Sateen­kaa­ri­li­pu­tuk­sella osoitamme halumme kehittää Kareliasta inklusii­vista ja kaikille turval­lista organi­saa­tiota. Sateen­kaa­ri­lippu myös itsessään viestii turvaa, kuten Ylen haastat­telema sateen­kaa­ri­nuori Niina Koponen nosti haastat­te­lussa esille. Pelkkä liputus ei riitä luomaan paikasta turval­lista, mutta se on osoitus siitä, että sateen­kaari-ihmisten turvat­tomuus on tunnistettu.

Tieto lisää keinoja edistää yhdenvertaisuutta

Pride-viikolla Karelian Tikka­rinteen ja Wärtsilän kampuksien henki­löstön tauko­huo­neisiin jaetaan valta­kun­nal­lisen Setan ja Sukupuolen moninai­suuden osaamis­kes­kuksen tarjoamia materi­aa­li­pa­ketteja. Paketit koostuvat pääosin erilai­sista sateen­kaa­rio­saa­misen vahvis­ta­miseen keskit­ty­vistä oppaista. Oppaita ja julkaisuja on suomeksi, ruotsiksi ja englan­niksi. Materi­aa­li­pa­ketit jäävät tauko­huo­neisiin henki­löstön käyttöön ja niitä saa myös lainata.

Tauko­huo­neista löytyvät Sateen­kaa­ri­nuori & kohtaa­minen -huoneen­taulut antavat tietoa ja vinkkejä siihen, kuinka sateen­kaa­ri­nuori kohdataan yhdenvertaisesti:

  • Opettele tunnis­tamaan tekemäsi oletukset. Yleisiä oletuksia ovat hetero-oletus ja kaksi­ja­koinen sukupuolioletus.
  • Huolehdi palve­luiden yhden­ver­tai­suu­desta. Moninaisuus jää herkästi näkymät­tömiin lomak­keissa ja tiedotuksessa.
  • Panosta yhden­ver­taiseen kohtaa­miseen. Kunnioita itsemää­rit­telyä ja tiedosta, että asenteet ja reaktiot näkyvät sanat­to­massa viestinnässä.
  • Varmista fyysisten tilojen turval­lisuus. Symbolit, kuten sateen­kaa­ri­liput ja Setan nuorten julisteet, luovat turval­li­suuden tunnetta. Sukupuo­lit­ta­mat­toman wc- ja pukuhuo­ne­tilan puute luo turvat­to­muuden tunnetta monille muunsu­ku­puo­li­sille ja transnuorille.
  • Vahvista ammatil­lista osaamistasi. Tiedon puute vahvistaa stereo­ty­pioita ja ennak­ko­luuloja. Tiedon hakeminen ja koulut­tau­tu­minen voi auttaa tunnis­tamaan omat puutteel­liset tiedot ja haital­liset asenteet.
  • Tehkää työyh­tei­sös­tänne sateen­kaa­ri­sen­si­tii­vinen. Puutu asiat­tomiin komment­teihin ja harha­luu­loihin ja ohjaa asial­lisen tiedon pariin. Norma­lisoi ja arkipäi­väistä moninaisuus puhumalla inklusii­vi­sesti. Hankkikaa työyh­tei­sölle koulu­tusta sateen­kaa­riai­heista esim. Setalta.

Karelia on sitou­tunut syrjin­nästä vapaaseen organi­saa­tio­kult­tuuriin. Jos koet syrjintää, toimita täytetty ilmoitus työsuo­je­lu­val­tuu­te­tulle tai työsuo­je­lu­pääl­li­kölle. Linkki ilmoi­tukseen Karelia-Intrassa.

Pohjois-Karjala Priden netti­sivut ja ohjelman löydät täältä. Pohjois-Karjalan Setaan voit tutusta täällä.

Jos koet opiske­lu­ym­pä­ris­tössäsi häirintää, kiusaa­mista tai syrjintää, ota yhteyttä POKAn häirin­täyh­dys­hen­kilöön.

Tutustu valta­kun­nal­lisen Setan ylläpi­tämään sateen­kaa­ri­sa­nastoon.


Kirjoittaja:

Taina Jauhiainen, koulu­tus­suun­nit­telija, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu, Pohjois-Karjalan Setan halli­tuksen jäsen.


Lähteet ja lisätietoa:

Joensuun kaupunki tuomitsee sateen­kaa­ri­nuorten kokeman syrjinnän – kaupun­gin­johtaja: ”Emme halua hyssy­tellä”. Yle. 5.2.2022.

Karelian tasa-arvo- ja yhden­ver­tai­suus­suun­ni­telma 2022-2024.

Kun vieras nainen yritti tarrata joensuu­laisen Alia Dannen­bergin rintoihin ravin­tolan teras­silla, hän jähmettyi eikä kyennyt toimimaan – trans­naisena hän kokenut verkko­vihaa ja suora­naista väkivaltaa. Karja­lainen. 30.1.2022.

Laaja yhteis­työ­ryhmä kokoontui pohtimaan ratkaisuja sateen­kaa­ri­nuorten kokemaan turvat­to­muuteen. Joensuu.fi. 16.2.2022.

Niina Koponen, 21, ei yllät­tyisi, jos aikuinen haukkuisi häntä kadulla – sateen­kaa­ri­nuoret kokevat ilmapiirin Pohjois-Karja­lassa turvat­to­maksi. Yle. 4.2.2022.

Riskien­hal­linta, valmius ja turval­lisuus. Joensuu.fi.

Tasa-arvoinen ja yhden­ver­tainen Karelia. Hanna Utriainen ja Atte Korte. 8.2.2022.

Artik­ke­likuva: Siiri­liina Riikonen